Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Kotikaupunkiinsa palannut Kasper Kotkansalo kiitollisena: "Olemme saaneet läheisen nipun lyhyessä ajassa"Lue lisää »
-
Oululaista historiaa tekevä Saija Tarkki kasvoi kärppäuransa aikana teinitytöstä perheenäidiksiLue lisää »
-
Marko Anttila pelasi ottelun varapaidalla − "Jos joku tietää, tuokaa se hallille"Lue lisää »
-
Liiga-kierros: SaiPalle ei löydy pysäyttäjää – perjantaina oli kotijoukkueiden iltaLue lisää »
-
Klotenin uutta toimintakulttuuria rakentava Lauri Marjamäki on noussut Sveitsissä lähes sateentekijän asemaan – “Intohimo valmentamiseen on palannut"Lue lisää »
-
Patrik Laine ja Mikko Viitanen tekivät lätkäkulttuurille valtavan palveluksen suorasanaisella mielenterveyspuheellaLue lisää »
Valioliiga ja muu englantilainen jalkapallo 2024–2025
- Viestiketjun aloittaja mikko600
- Alkaa
- 42 617
- 324
Saas nähdä mitä tuosta sitten tulee. Ainakin Newcastle vaikuttanut viivästelleen sponsorien julkaisujen kanssa.
Breeze Harbour
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Väinö suisti jo Birmingham Cityn League Oneen, joten olisi vain luonnollista, että Rooneyn paskainen kosketus johtaa samaan lopputulemaan myös Plymouthissa.
Pelaajana Rooney oli mahtava, managerina taitaa olla sellanen brittien oma Ville Hämäläinen.
maken veivi jr.
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Manchester United, Bruceola
Onkohan Coleman muuten tällä hetkellä pisimpään omaa seuraansa edustanut kenttäpelaaja Valioliigassa? 2009-2010 kaudella jo pelannut kolme matsia.
Bissouma sivussa ensimmäisestä ottelusta.
Vanha Everton-legenda Michael Keane noussee mahdollisesti avaukseen?
Tai olisko topparit kuitenkin Tarkowski ja O'Brien. Mykolenko ja Ashley Young sitten laitapakkeina.
Viimeksi muokattu:
Arsenal on helvetin hyvä tuossa ja käyttänyt sitä edukseen paljon.
Tässä tiivistetysti muutamia sääntömuutoksia instagramin alustalla esitettyinä:
Ihan hyviä uudistuksia, etenkin tuo käsivirheasia.
Ihan hyviä uudistuksia, etenkin tuo käsivirheasia.
Breeze Harbour
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Harmittaa kyl vähäsen ku olis heti Wolvesin peliin studiota tarjolla, mut duunit loppuu vasta klo 19. Ei auta ku katella saunan jälkee jälkilähetyksenä ja vältellä spoilereita.
Axbor Nocturne
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Chelsea FC
Ei kai se loukkaantuneena ole, mutta ei ole treenannut vielä yhtään joukkueen mukana ja siksi pois. Ymmärrettävästi on saanut vähän pidemmän breikin, kun viime kaudellakin pelasi muutamam hassun pelin.
Valioliiga käynnistyy vihdoin tänään ja julkaistaan sen kunniaksi pienimuotoinen ennakko tulevasta kaudesta. Olen käynyt lyhyesti läpi jokaisen joukkueen siinä järjestyksessä, miten ne menestyivät viime kaudella. Jokaisen joukkueen kohdalla on käyty läpi vähän viime kautta, kesän siirtoikkunaa ja lopuksi arviota tulevasta kaudesta. Olen myös nostanut jokaisesta joukkueesta yhden mielenkiintoisen seurattavan pelaajan. Joistain joukkueista se esiin nostettu pelaaja on vähän tutkan alla oleva potentiaalinen läpimurtopelaaja ja joistain se voi olla esimerkiksi seuran suurin tähtipelaaja, jos hänessä on jotain kiinnostavaa mielestäni.
Olen jakanut joukkueet neljään kategoriaan, jotka ovat "mestarisuosikki", "taistelee europaikoista", "keskikasti" ja "putoamiskamppailu". Mestarisuosikit ovat nimensä mukaisesti niitä joukkueita, joiden kohdalla mestaruutta voidaan pitää realistisena tavoitteena ennen kauden alkua. Kategoriaan "taistelee europaikoista" on niputettu ne joukkueet, joiden kohdalla mestaruus ei ole realismia, mutta europaikat on. Tuossa kategoriassa on iso määrä joukkueita, missä näkyy se, että vanhan Valioliigan "kuuden suuren" sijaan nyt voidaan alkaa puhua jo "kahdeksasta suuresta" tai ehkä jopa "yhdeksästä suuresta". Viime kaudella Valioliigan neljännen ja kahdeksannen sijan välillä oli piste-eroa kahdeksan pistettä, mikä havainnollistaa aika oleellisesti sen, kuinka tasainen Valioliiga oli tuon kärjen takana.
Keskikastiin on sisällytetty ne joukkueet, joiden osalta niin europaikka kuin myös putoamiskamppailu olisivat isoja yllätyksiä. Putoamiskamppailussa on nimensäkin mukaisesti ne joukkueet, joiden uskon joutuvan taistelemaan kovasti sarjapaikasta ja joista kolme putoaa kauden päätteeksi Championshipiin.
Manchester City
Viime vuosina Valioliigaa dominoinut Manchester City voitti viime kaudella historiallisesti ensimmäisenä joukkueena neljännen perättäisen mestaruuden Valioliigassa. Parina edellisenä kautena Pepin oppipojan Mikel Artetan Arsenal on laittanut Cityn tiukille, mutta Pep on saanut molempina keväinä piiskattua joukkueensa aivan huimaan kuntoon kevätkaudelle. Laadukkaan ja laajan pelaajamateriaalin lisäksi Citysta tulee ensimmäisenä mieleen voittamisen kulttuuri, jonka Pep on saanut jalostettua joukkueeseen. Syyskaudella Citylle on voinut tulla turhia pistemenetyksiä, mutta keväisin se on ollut sellainen kone, joka on vuodesta toiseen väkisin noussut mestaruuteen.
Ainut merkittävä lähtijä Cityn joukkueesta on Atleticoon Cityn historian ennätysmyyntihinnalla siirtynyt Julian Alvarez, jonka puuttuminen tulee todennäköisesti näkymään selvästi Cityn pelissä. Alvarez oli kuitenkin viime kaudella Valioliigassa Cityn kolmanneksi tehokkain pelaaja heti Haalandin ja Fodenin jälkeen tehoilla 11+9. Hän oli 31 kertaa avauksessa ja pelasi peräti 36 ottelussa, joten iso aukko jää joukkueeseen täytettäväksi. Pepin tapoihin on kuulunut yleensä päästää pois pelaajat, jotka haluavat hänen joukkueestaan lähteä, ja sitä ideologiaa hän noudatti jälleen.
Ainut hankinta Citylta tähän mennessä on ollut toisessa City Groupin joukkueessa, Gironassa, viime kaudella pelannut Savinho. Savinho on pelaajatyyppinä vähän sellainen mahrezmainen oikealla viihtyvä vasenjalkainen laituri, jota Pep tosin peluutti ainakin Community Shieldissa vasemmalla. Pelaajatyyppinä hän on kuitenkin hyvin erilainen kuin Alvarez ja vaikka uskonkin Savinhon olevan Citylle hyvä hankinta, niin en usko hänen ainakaan ensimmäisellä kaudellaan korvaavan Alvarezin tehoja. Lainalta Cityyn palasi myös Joao Cancelo, josta City todennäköisesti yrittää vielä päästä eroon, sillä hänen ja Pepin välit taitavat olla melko tulehtuneet.
Cityn joukkue on ehdottomasti tälläkin kaudella mestarisuosikki, vaikka Alvarezin poistuminen onkin mielestäni seuralle iso menetys. Ehkä se isoin kysymys on, että onko City uudistunut tarpeeksi ja mitä uusia taktisia elementtejä Pep tulee tuomaan joukkueen peliin? Pyritäänkö Dokun ja Savinhon johdolla hakemaan enemmän 1vs1 tilanteita laidalle ja haastamaan suoraviivaisemmin sieltä? Vahvasti pre-seasonilla esiintynyt Oscar Bobb loukkaantui ikävä kyllä harjoituksissa pitkäksi aikaa, mutta nähdäänkö Cityssa jonkin sortin nuorten esiinnousua Rico Lewisin ja James McAteen johdolla? Onko tämä Pepin ja samalla myös esimerkiksi KDB:n ja Edersonin viimeinen kausi Cityssa? Vaikea on kuitenkaan nähdä tilannetta, jossa City ei olisi mukana mestaruustaistossa. Ainoana mahdollisuutena näen, että noiden 115 syytteen käsittely ja kauden aikana mahdollisesti tehtävä päätös saavat aikaan sellaisen sopan, joka heijastuisi myös kentälle.
Seuraa häntä: James McAtee
Pallottelin tätä nostoa Bobbin ja McAteen välillä, mutta kun Bobbilla menee vähintään alkukausi pipariksi loukkaantumisen takia, niin valinta oli helppo. McAtee on todella lahjakas keskikenttäpelaaja, joka sai viime kaudella totutella Valioliigan tasoon sarjajumbo Sheffield Unitedissa, jossa hän sai kauden aikana 20 starttia ja pääsi kentälle yhteensä 30 ottelussa. "Salford Silva" -lempinimen saanut nuori mies on näillä näkymin avauksessa Cityn ensimmäisessä ottelussa ja ei tuo Cityn keskikenttä missään nimessä ole niin kova, ettei hän voisi nousta isoon rooliin jo tulevalla kaudella. Todella potentiaalinen läpimurtopelaaja, vaikka helppoa nuoren pelaajan ei olekaan tuohon joukkueeseen murtautua. McAtee on kuitenkin niin Pepin Cityn näköinen teknisesti taitava hyökkäävä keskikenttäpelaaja, että en yllättyisi isostakin vastuusta tulevalla kaudella.
Kori: Mestarisuosikki
Arsenal
Arsenal on jo pari kautta melkein voittanut Valioliigan, mutta keväällä City on ollut aina vahvempi ja tullut takaa ohi. Arsenalin edellisestä mestaruudesta tuli jo kaksikymmentä vuotta täyteen, joten organisaatiossa janotaan Valioliigan voittoa, mutta parin edellisen kevään sulaminen nostaa esille kysymysmerkkejä. Onko joukkueen selkäranka tarpeeksi vahva ja onko sillä riittävää voittamisen kulttuuria nousta sille seuraavalle tasolle? Arteta on onnistunut nostamaan Arsenalin todella kovalle tasolle, mutta toisaalta taas Arteta on voittanut Arsenalissa ainoastaan yhden FA Cupin. Ehkä sekin kertoo jostain.
Ainut mainittava lähtijä Arsenalista on Emile Smith-Rowe, jonka rooli on ollut pari viimeistä kautta hyvin olematon osin loukkaantumisten takia ja osin sen, että hänelle ei vain ole löytynyt joukkueesta sopivaa roolia. Ainut merkittävä uusi pelaaja puolestaan on erinomaisen kauden Bolognassa pelannut ja EM-kisoissa monia ihastuttanut Riccardo Calafiori. Arsenal jahtaa vielä keskikenttäpelaajaa ja ennen siirtoikkunan sulkeutumista joku hankinta keskikentälle todennäköisesti vielä tulee. Eniten huhuissa on pyörinyt Real Sociedadista ja Espanjan maajoukkueesta tuttu Mikel Merino.
Arsenal on ennakkoon Cityn kanssa se toinen mestarisuosikki myös tulevalla kaudella. Verrattuna Cityyn näen kuitenkin Arsenalilla enemmän floppiriskiä, sillä se on kohdannut ison pettymyksen nyt kahtena keväänä putkeen. Se on joko voinut tehdä joukkueesta vahvemman tai sitten on puolestaan mahdollista, että se on tuhonnut joukkueen itseluottamuksen. Pelaajamateriaalista Arsenalin menestys tuskin jää kiinni, vaan enemmän näen sen tulevan kauden menestyksen tai menestymättömyyden johtuvan henkisistä asioista. Puolustus Arsenalilla oli jo viime kaudella sarjan paras ja nyt siihen on tullut uusina vahvistuksina Calafiori sekä koko viime kauden loukkaantuneena ollut Jurrien Timber. Se klassinen maaleja tekevä ysipaikan pelaaja joukkueelta kuitenkin puuttuu, joten tuleeko se olemaan se isoin puute verrattuna Cityyn?
Seuraa häntä: Riccardo Calafiori
Calafiori pelasi erinomaisen kauden Bolognassa ja on ainakin paperilla loistava vahvistus, mutta suosittelen tarkkailemaan etenkin hänen taktista vaikutustaan Arsenalin peliin. Arsenalin oikean laidan hyökkäyspeli toimi jo viime kaudella erittäin hyvin kaksikon Saka-White ympärillä, mutta tuo vasen laita ei ollut ihan samalla tasolla. Zinchenkon kausi ei ollut paras ja loppukaudesta vasempana puolustajana pelasi paljon myös Jakub Kiwior. Vasemman laitapuolustajan koulutuksen saanut ja vasta pari kautta sitten toppariksi siirtynyt Calafiori tulee todennäköisesti olemaan Artetan ratkaisu vasemman puolustajan rooliin. Calafiori on itsekin kertonut ihailevansa John Stonesia, joten odotettavissa on, että pallollisessa vaiheessa Calafiori tulee nousemaan vasemmalta "stonesmaisesti" keskikentän keskustaan. Onko Calafiori avain siihen, että Arsenal pystyisi tulevalla kaudella muodostamaan enemmän uhkaa myös vasemmalta laidalta?
Kori: Mestarisuosikki
Liverpool
Liverpool oli viime kaudella melko selvä kolmonen Valioliigassa. Piste-ero mestaruuden voittaneeseen Cityyn kasvoi lopulta melko suureksi, mutta ero neljänneksi tulleeseen Aston Villaan oli myös suuri. Klopp sai vielä viimeisellä kaudellaan revittyä paljon irti Liverpoolin pelaajamateriaalista ja olihan Pool ainakin näennäisesti mukana mestaruustaistossa melko pitkään. Lopulta nähtiin kuitenkin se ero pelaajamateriaalissa verrattuna Cityyn ja Arsenaliin. Vaikka yhtään pokaalia Klopp ei viimeiseltä kaudelta saanutkaan, niin joka tapauksessa hän sai vaikean edellisen kauden jälkeen ihan kunniakkaan lopetuksen Liverpoolissa.
Siirtomarkkinoilla on Liverpoolin osalta ollut hiljaista. Pois on lähtenyt pieneen rooliin pudonnut Matip, viime kauden loukkaantuneena ollut Thiago ja Championshipissa lainalla ollut Fabio Carvalho. Sisään on tullut ainoastaan lainalta toppari Sepp van den Berg, joka saattaa poistua vielä kesän aikana. Huhujen mukaan Pool on pitkin kesää ollut Real Sociedadin Martin Zubimendin perässä, joka ei kuitenkaan halunnut siirtyä kasvattajaseurastaan pois. Loogista olisi, että Pool hankkisi vielä tänä kesänä topparin/vasemman laitapuolustajan ja kutospaikan pelaajan, mutta huhut taitavat olla aika vähissä.
Liverpool on etukäteen todella hankalasti arvioitava joukkue. Klopp oli niin pitkään Poolissa ja hänen merkityksensä koko seuralle oli niin iso, että valmentajan vaihtuminen on iso muutos. Harjoituskaudella joukkue on esiintynyt hyvin, mikä on varmasti nostanut monen odotuksia. Tähtipelaajien Salahin, VVD:n ja TAA:n sopimukset loppuvat tämän kauden jälkeen ja jatkosopimuksista ei ole vielä liikkunut hirveästi huhuja. Salahilla oli viime kaudella hyvistä tehoista huolimatta vaikeuksia ja VVD ei ole myöskään enää pariin vuoteen ollut se maailman paras toppari. Ikää alkaa olemaan myös molemmilla, joten nähdäänkö tulevalla kaudella ilman Kloppia taantuminen kohti ensi kesänä tapahtuvaa siirtoa jäähdyttelemään saudeihin/jenkkeihin? Vai saako uusi valmentaja sytytettyä näissä kokeneemmissa pelaajissa uuden kipinän ja saa nostettua heidät takaisin parhaalle tasolleen? Liverpool on ennakkoon todella mielenkiintoinen joukkue tulevalle kaudelle.
Seuraa häntä: Harvey Elliott
Liverpoolista esiin olisi voinut nostaa myös nuoren topparin Jarell Quansahin, joka on huhujen mukaan uuden valmentaja Slotin isossa suosiossa. Kohdistin kuitenkin valintani Harvey Elliottiin, joka on jo parin kauden ajan ollut monien edistyneiden tilastojen mukaan hyökkäyssuuntaan todella paljon parempi kuin hänen tehoistaan voisi päätellä. Elliott joutuu taistelemaan kovasti peliajasta mm. Szoboszlain kanssa, mutta hänellä on potentiaalia nousta yhdeksi kauden isoimmaksi läpimurtopelaajaksi, jos hän saa vastuuta ja löytää oikean roolin Slotin joukkueesta.
Kori: Taistelee europaikoista
Aston Villa
Aston Villan viime kauden Top-4 sijoitus tuli varmasti monelle yllätyksenä, vaikka oikeasti se ei ollutkaan niin iso yllätys kuin voisi kuvitella. Villalla oli todella hyvä pelaajamateriaali jo kaudella 2022-2023, jolloin monet odottivat heiltä vahvaa kautta. Alkusyksyn menestys jäikin kiinni valmennuksesta, mutta Gerrardin vaihduttua Unai Emeryyn Villa oli jo viime kautta edeltävällä kaudella Valioliigan parhaita joukkueita ja nousi lopulta surkean alkusyksyn jälkeen seitsemänneksi. Kun viime kesänä seura teki vielä hyviä hankintoja, niin lopulta ihan ansaitusti palkinnoksi siitä sai UCL-paikan.
Aston Villan siirtoikkunaa on tänäkin kesänä kehuttu paljon, mutta omaan silmääni ehkä vähän turhan pienelle huomiolle on jäänyt heidän menetyksensä. Douglas Luiz oli yhdessä Ollie Watkinsin kanssa viime kaudella joukkueen kaksi parasta pelaajaa ja nyt Luiz siirtyi Juventukseen. Moussa Diaby ei ollut yhtä merkittävä pelaaja joukkueelle kuin Luiz, mutta silti laadukas pelaaja, joka teki Valioliigassa tehot 6+8.
Sisään on tullutkin sitten enemmän pelaajia. Se isoin hankinta on ehdottomasti Amadou Onana, joka oli varmaan paras mahdollinen korvaaja Luizille, mutta saappaat ovat isot. Toinen ison rahan hankinta on Ian Maatsen Chelseasta, jonka pitäisi olla hyvä vahvistus vasemmaksi laitapuolustajaksi. Ehkä mielenkiintoisin hankinta on huippukauden Lutonissa pelannut Ross Barkley. Teinitähti onnistui nousemaan todella hyvälle tasolle usean vaikeamman kauden jälkeen, mutta minkälaista roolia Villassa on tarjolla? Hyökkäyspäähän on lisäksi tullut sisään iso kasa nuoria pelaajia: Cameron Archer, Jaden Philogene ja Samuel Iling-Junior, jotka eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti ole avauksen pelaajia.
Aston Villa on nyt puolitoista kautta ollut Englannin kuumimpia joukkueita Unai Emeryn johdolla ja oikeastaan mikään ei viittaa siihen, että se ei voisi olla sitä myös jatkossa. Viime kauden Top-4 sijoitus oli hieno onnistuminen Villalta, mutta toisaalta myös parin suurseuran konttaaminen auttoi heitä. Villa on ehdottomasti tulevallakin kaudella taistelemassa europaikoista, mutta UCL-paikan uusiminen olisi mielestäni pienoinen yllätys.
Seuraa häntä: Morgan Rogers
22-vuotias ex-City-pelaaja siirtyi viime tammikuussa Middlesbroughista Aston Villaan ja teki viime keväänä Valioliigassa kolme maalia ja yhden syötön 11 ottelussa. Lahjakkaana pelaajana pidetyn Rogersin osakkeet olivat jo laskeneet todella alas ja ennen viime kauden alkua harva uskoi enää häneen. Vahva alkukausi Borossa herätti kuitenkin Villan kiinnostuksen ja kevät Villan paidassa oli ihan lupaava. Hyökkäävänä keskikenttäpelaajana tai laiturina tunnettu Rogers on nyt pre-seasonilla pelannut kärjessä ja tehnyt jo useamman maalin. Potentiaalinen pelaaja ja olisihan se tarinallisesti hienoa, jos pelaaja, jonka City myi viime kesänä noin miljoonalla eurolla Championshipiin olisikin vuotta myöhemmin UCL-joukkueessa avauksen pelaaja.
Kori: Taistelee europaikoista
Tottenham
Tottenham oli viime kaudella angepallonsa kanssa todella viihdyttävä joukkue, jonka peleissä sattui ja tapahtui. Viime kauden ikimuistoisimpia valioliigaotteluita oli Spurs-Chelsea, jossa Ange jatkoi jääräpäisesti omalla pelitavallaan pelaamista vielä jopa kahden punaisen kortin jälkeen. Se jääräpäisyys oli etenkin alkukaudesta viihdyttävää, mutta pidemmällä aikavälillä se toi joukkueelle myös pistemenetyksiä. Alkukaudesta Ange oli varmaan koko Valioliigan hehkutetuin manageri, mutta kauden edetessä hehkutus väheni. Onnistunut debyyttikausi Valioliigassa joka tapauksessa australialaisvalmentajalta.
Tottenhamin lähtijöistä merkittävimmät ovat Pierre-Emile Hojbjerg ja Emerson Royal, jotka molemmat olivat kuitenkin pääosin rotaatiopelaajia. Sisään on tullut Dominic Solanke, Archie Gray, Lucas Bergvall ja lainalta palannut Djed Spence. Solanke näistä on ehdottomasti se isoin hankinta, kuten todella isosta hintalapusta voi päätelläkin. Hinta on kova, mutta ainakin huhujen mukaan Solanke on juuri sen profiilin pelaaja, jonka Spurs halusi ja viime kauden 19 valioliigamaalilla Solanke oli sarjan maalipörssin jaetulla nelossijalla. Gray ja Bergvall ovat nuoria keskikenttäpelaajia, joista etenkin Graylta voidaan odottaa nousua isoon rooliin jo tulevalla kaudella. Viime kaudella Genoassa lainalla ollut Djed Spence on myös pre-seasonin perusteella taistelemassa kovasti peliajasta tällä kaudella.
Tottenham on vähän outolintu, kun parhaimmillaan sen peli oli viime kaudella erittäin hyvää, mutta hyvän ja huonon päivän välinen ero oli aivan liian iso. Spurs tarvitsee sitä viime syksyn Maddisonia, joka oli keväällä loukkaantumisensa jälkeen ihan eri pelaaja. Joukkue on kuitenkin ainakin paperilla vahvistunut, sillä nyt heillä on selkeä laadukas ysipaikan pelaaja ja keskikenttää on saatu myös nuorennettua. Uskon kuitenkin, että Spursin taso tulee tulevallakin kaudella ailahtelemaan paljon, mutta joka tapauksessa se on mukana taistelemassa europaikoista.
Seuraa häntä: Archie Gray
Leedsistä tänä kesänä Spursiin siirtyneestä Graysta oli varmasti enemmän ja vähemmän kiinnostunut jokainen Englannin suurseura, joten hänen naaraamisensa oli hieno onnistuminen Levylta. Todella monipuolinen nuori pelaaja, joka pystyy pelaamaan montaa eri roolia keskikentällä ja tarvittaessa myös laitapuolustajana. Uskon vahvasti, että Gray tulee hyvinkin nopeasti syksyllä sementoimaan itsensä Spursin avauskokoonpanoon.
Kori: Taistelee europaikoista
Chelsea
Chelsean kohdalla on vaikea päättää, mistä lähtisi edes liikkeelle. Hirveä siirtosirkus viime kesänä, todella vaikea alkukausi ja kun keväällä joukkue alkoi voittamaan pelejä, niin kauden päätteeksi valmentaja vaihtoon. Nyt kesällä taas sama siirtosirkus on jatkunut ja aika aktiivisena se tulee todennäköisesti pysymään siirtoikkunan sulkeutumiseen asti. Ainakin sen verran paljon on pelaajia palkkalistoilla, että joistain pitäisi myös päästä eroon lainaamalla tai myymällä. Uudeksi valmentajaksi tuli Pepin vanha apuvalmentaja Enzo Maresca, joka luotsasi viime kaudella Leicesterin Championshipin voittoon.
Jos Chelsean kaikki siirrot listaisi ylös, niin siinä menisi ikä ja terveys, mutta ainut olennainen poistuja toistaiseksi viime kauden joukkueesta on Thiago Silva. Sisään on tullut Pedro Neto, Kiernan Dewsbury-Hall, Filip Jorgensen ja Marc Guiu sellaisista pelaajista, joille on ensi kaudeksi kaavailtu todennäköisesti jotain roolia. Dewsbury-Hall oli viime kaudella Marescan luottopelaaja Leicesterissa, joten hänen roolinsa kiinnostaa erityisesti, sillä hän kilpailee peliajasta parin +100 miljoonan keskikenttäpelaajan kanssa. Neto saanee kunnossa ollessaan vastuuta laidalla, Jorgensen taistelee ykkösmaalivahdin paikasta ja Guiu on kakkos/kolmoskärki kauteen lähdettäessä.
Harjoituskausi Marescan poppoolla on ollut hyvin heikko, mutta harjoitusottelut ovat vain harjoitusotteluita. Chelsealla on laadukkaita pelaajia ihan tarpeeksi, mutta suurin kysymys lienee se, että saako Maresca tuota kokonaisuutta toimimaan. Joukkueessa tulee taatusti olemaan pelaajia, jotka eivät tule olemaan tyytyväisiä rooliinsa ja pahimmillaan se voi tuhota koko joukkueen ilmapiirin. Chelsean kohdalla kaikki mestaruuden ja putoamistaistelun välillä on mahdollista, joten jäädään odottelemaan tarinan seuraavia vaiheita. Siirtoikkunakin on auki vielä pari viikkoa, joten joukkuekin voi olla jo siinä vaiheessa ihan erilainen.
Seuraa häntä: Christopher Nkunku
Leipzigistä viime kaudeksi Chelseaan siirtyneeltä Nkunkulta odotettiin viime kaudella todella paljon, mutta hän meni ikävä kyllä loukkaantumaan heti kauden alussa ja oli pitkään sivussa. Monipuolinen ranskalainen pystyy pelaamaan niin kärjessä, molemmilla laidoilla, kymppipaikalla kuin tarvittaessa jopa alempana keskikentällä, jossa hän pelasi nuorempana Ranskassa. Nkunku teki Bundesliigassa useammalla kaudella todella kovaa jälkeä ja jos hän kestää kunnossa, niin uskon, että hän tulee nousemaan tulevalla kaudella Valioliigan parhaiden pelaajien joukkoon.
Kori: Taistelee europaikoista
Newcastle
Newcastle vajosi vahvan edelliskauden jälkeen UCL-paikoilta jopa kokonaan europelien ulkopuolelle, kun Manchester United pudotti heidät ulos Euroopasta voittamalla Manchester Cityn FA Cupin finaalissa. Viime kaudella europelit rasittivat isosti Newcastlen melko kapeaa pelaajarinkiä ja jos mietitään puhtaasti Valioliigan kannalta, niin putoaminen europelien ulkopuolelle oli varmasti hyvä asia Newcastlen menestymismahdollisuuksien kannalta.
Siirtomarkkinoilla Newcastlella on ollut hiljaista ja ainoa menetykseksi laskettava siirto ulospäin on ollut Elliot Andersonin siirto Nottingham Forestiin. Sisään on tullut melko kallis kreikkalainen kakkosmaalivahti, jonka nimeä en halua edes koittaa kirjoittaa, Lloyd Kelly ja William Osula. Hyökkääjänä pelaavalla Osulalla on allaan Valioliigassa 21 ottelua tehoin 0+0, joten ainut vahvistukseksi laskettava hankinta on Kelly, joka tuo tärkeää laajuutta Newcastlen puolustukseen. Huhuissa on pyörinyt viime aikoina myös Marc Guehi, joka ei näillä näkymin ole kuitenkaan siirtymässä Newcastleen, mutta joku hankinta varmaan kuitenkin tulee vielä ainakin puolustukseen. Sandro Tonali vapautuu myös pelikiellostaan, joten hänet voi laskea ikään kuin "uudeksi hankinnaksi":
Newcastle taistelee myös eurosijoista ja kilpailijoihin nähden se saa ison lepoedun, kun se ei pelaa ollenkaan Euroopassa. Etenkin Newcastlen kohdalla se on iso asia, sillä joukkueen "best eleven" on ihan kilpailukykyinen, mutta laajuudessa se ei oikein pärjää kilpailijoilleen.
Seuraa häntä: Lewis Hall
Newcastlen osalta mielenkiintoisin pelipaikka on laitapuolustajat, sillä viime kaudella Kieran Trippierin taso alkoi laskemaan ja Dan Burnin rajallisuus laitapuolustajana alkoi konkretisoitumaan. Tulevalla kaudella onkin odotettavissa iso nuorennusleikkaus laitapuolustajaosastolle, kun kaiken järjen mukaan Lewis Hall tulee ottamaan ison roolin vasemmalla ja Tino Livramento oikealla. Molemmat näistä pelaajista ovat mielenkiintoisia seurattavia, mutta Hallin nostan vielä Livramenton edelle siitä syystä, että hän ei meinannut viime syksynä millään saada vastuuta Newcastlessa. Kauden lopulla hän vihdoin sai useamman startin ja nyt pre-seasonilla hän on esiintynyt vakuuttavasti.
Kori: Taistelee europaikoista
Manchester United
Manchester Unitedin viime kauden sijoitus kahdeksan oli seuran kaikkien aikojen huonoin Valioliigassa ja ainoastaan FA Cupin voitto pelasti kautta sen verran, että United pääsi täksi kaudeksi europeleihin. Sijoitusta huolestuttavampaa oli kuitenkin itse peli, joka oli pitkin kautta todella huonoa. Tulevalle kaudelle valmennusosasto meni pitkälti uusiksi ja ten Hag sai apureikseen PSV:tä valmentaneen van Nistelrooyn ja useampaa Hollannin pääsarjajoukkuetta valmentaneen Rene Haken.
Unitedista on poistunut viime kauden joukkueesta Raphael Varane, Aaron Wan-Bissaka, Anthony Martial, Sofyan Amrabat ja Willy Kambwala. Sisään on tullut Leny Yoro, Matthijs de Ligt, Joshua Zirkzee, Noussair Mazraoui ja lainalta palannut Jadon Sancho. Toppariosastoa ja hyökkäysosastoa on saatu vahvistettua selkeästi ja myös laitapuolustajaksi on saatu paremmin joukkueen pelitapaan soveltuva pelaaja. Keskikentälle etsitään vielä vahvistuksia ja siinä rytäkässä voi olla, että Scott McTominay siirtyy vielä joukkueesta pois. Keskikentälle vahvin huhu taitaa tällä hetkellä olla Manuel Ugarte, jonka osalta PSG:n pyyntihinta on ainakin vielä ollut turhan korkea.
United tulee olemaan myös kaiken järjen mukaan mukana taistelussa europaikoissa, kun se oli sitä viime kaudellakin, vaikka kausi oli seuran valioliigahistorian huonoin. Seuran ja kannattajien tavoitteena on varmasti top-4 sijoitus, mutta taistelu näistä sijoista tulee olemaan kova ja ainakin ennakkoon ero mestarisuosikkeihin on ennen kauden alkua iso.
Seuraa häntä: Alejandro Garnacho
Viime kaudella ehkä jopa koko kauden mittakaavassa Unitedin paras laituri, mutta itselläni on vahva fiilis että tulevan kauden jälkeen Garnachon nimi nousee esille, kun puhutaan koko sarjan parhaista laitureista. Kovana Ronaldo-fanina tunnettu Garnacho muistuttaa myös pelaajana paljon nuorta Ronaldoa. Viime kaudella nähtiin erinomaisia haastoja ja harhautuksia, mutta niiden vastapainona surkeita viimeistely-yrityksiä. Community Shieldissa Garnacho tuli vaihdosta sisään, pelasi vahvasti ja viimeisteli hienosti heikommalla jalallaan Unitedin ainoan maalin. Viime kaudella seitsemän maalia, mutta väitän että tulevalla kaudella nähdään mieheltä kliinisempää viimeistelyä ja 15 maalia menee rikki.
Kori: Taistelee europaikoista
West Ham
West Ham pelasi viime kaudella hyvin hammersmaisen kauden sijoittuen yhdeksänneksi. Kausi ei tarjonnut mitään jättionnistumisia, mutta toisaalta yhdeksäs sija oli se, mitä tuolta joukkueelta sopikin odottaa. Moyesin viimeinen kausi oli Valioliigan puolella vaikea ja Lopetegui onnistui ensimmäisellä kaudellaan nostamaan seuran lähemmäs europaikkoja. Hammersin akilleen kantapää oli viime kaudella puolustus, sillä Hammersin verkkoon tehtiin viime kaudella Valioliigassa neljänneksi eniten maaleja. Se kolmen kärki ei tosin pelaa enää tulevalla kaudella Valioliigassa.
Isoimmat menetykset Hammersille ovat tänä kesänä olleet Said Benrahma ja Ben Johnson eli he eivät ole menettäneet käytännössä mitään. Kissanpotkijaa on huhuttu myös ulos, mutta ainakaan itse en pitäisi häntä minään menetyksenä. Sisään on tullut Jean-Clair Todibo, Aaron Wan-Bissaka, Max Kilman, Crysencio Summerville, Niclas Fullkrug, Luis Guilherme ja Guido Rodriguez. Jos mietitään kesän aikana eniten vahvistunutta joukkuetta, niin Hammers taitaa olla tällä hetkellä ainut oikea vastaus. Todibon, AWB:n ja Kilmanin myötä koko viime kaudella vuotanut puolustuslinja menee käytännössä uusiksi. Keskikentälle vielä Argentiinan maajoukkuemies Rodriguez ja kärkeen Saksan maajoukkuemies Fullkrug. Summerville ja Guilherme ovat nuoria ja hyviä kirittäjiä Bowenille ja Kudusille.
Tässä siirtoikkunassa West Ham on oikeasti ilmoittautunut mukaan taisteluun europaikoista ja en pitäisi sitä minään järin suurena yllätyksenä, vaikka Hammers taistelisi tulevalla kaudella jopa UCL-paikoista. Taistelu noista europaikoista on sen verran kovaa, että hyvänkin kauden jälkeen voi tosin jäädä luu käteen. Se isoin kysymys lienee, että kuinka kauan Hammersilla menee ajaa sisään tuo uudistunut puolustuslinja ja kuinka paljon ongelmia noin isossa muutoksessa tulee olemaan. Nyt on kuitenkin hyvä valmentaja, jolla on hyvä joukkue ja sen verran kilpailua pelipaikoista, että ehkä Bowenkin saa joskus levätä.
Seuraa häntä: Jean-Clair Todibo
Todibo on West Hamilta mielenkiintoinen hankinta siinä mielessä, että se sai itselleen topparin, jota on huhuttu vielä Hammersia isompiin seuroihin. Todibo pelaisi lähes varmuudella tulevalla kaudella Manchester Unitedissa ilman UEFA:n sääntöä, joka sen estää ja Juventuskin oli pitkään neuvottelemassa Todibon siirrosta ennen kuin hän siirtyi Hammersiin. Todibo on ainakin omissa papereissani yksi valioliigakauden mielenkiintoisimmista hankinnoista. Modernin pallollisen topparin prototyyppi, jonka ehkä suurin heikkous on pääpallot, joita Valioliigassa tulee todennäköisesti enemmän kuin Ranskassa. Viekö sopeutuminen Valioliigaan aikaa vai alkaako hän heti loistamaan Hammersin takalinjoilla?
Kori: Taistelee europaikoista
Crystal Palace
Crystal Palace nousi viime kaudella lopulta valmentajavaihdoksen jälkeen kymmenenneksi. Hodgsonin kanssa Palacen kausi oli vaikea ja Royn "erottua" seurasta Palace oli sijalla viisitoista vain viisi pistettä putoamisviivan yläpuolella. Uusi valmentaja Oliver Glasner valmensikin Palacea loppukauden recordilla 7-3-3 ja kauden päätteeksi ero putoamisviivaan oli 23 pistettä. Palace pelasi Glasnerin alaisuudessa tulosten lisäksi myös yllättävän hyvää jalkapalloa, mikä nostaa odotuksia tulevaa kautta kohtaan.
Menetyksiä Palacella on oikeastaan vain yksi, mutta se on sitäkin suurempi, kun joukkueen todennäköisesti jopa paras pelaaja - Michael Olise - siirtyi kesän aikana Bayerniin. Sisään on puolestaan tullut Laziosta Daichi Kamada, Marseillesta Ismaila Sarr ja Real Betisistä Chadi Riad. Kamada on pre-seasonin perusteella ottamassa Olisen paikan avauksesta ja Sarr sekä Riad ovat ainakin kauden alussa rotaatiopelaajia. Kamada on pelannut Bundesliigassa parhaimmillaan hyvin ja jopa tehokkaasti, mutta silti pudotus Olisesta on ainakin ennakkoon iso.
Crystal Palace on hankalasti arvioitava joukkue, sillä se pelasi Glasnerin alaisuudessa oikeasti hyvää futista ja sillä on oikeasti muutama todella laadukas pelaaja. Joukkueen leveys ei ole kuitenkaan sillä tasolla, että uskaltaisin ennakkoon listata Palacea mukaan taisteluun europaikoista, vaikka minään massiivisena yllätyksenä sitä en pitäisikään. Putoamista ei tarvitse Palacen kuitenkaan pelätä ja todennäköisesti se sijoitus tulee olemaan kauden päätteeksi siinä kymppisijan hujakoilla.
Seuraa häntä: Adam Wharton
Wharton on ehdottomasti tulevan valioliigakauden mielenkiintoisimpia pelaajia. Nuori keskikentän pohjapelaaja, joka pääsi tänä kesänä jopa mukaan Englannin EM-joukkueeseen. Whartonia pidetään jo tässä vaiheessa yhtenä ensi kesän siirtoikkunan kiinnostavimmista nimistä ja mikäli hän tulee pelaamaan tulevalla kaudella odotetulla tasolla, niin eiköhän joku Englannin suurseura ole valmis ensi kesänä lyömään pöytään noin 100 miljoonaa euroa saadakseen Whartonin. Laadukkaista kutospaikan pelaajista on pulaa ja Wharton on jo noin nuorena yksi sarjan parhaista pelaajista siinä roolissa.
Kori: Keskikasti
Olen jakanut joukkueet neljään kategoriaan, jotka ovat "mestarisuosikki", "taistelee europaikoista", "keskikasti" ja "putoamiskamppailu". Mestarisuosikit ovat nimensä mukaisesti niitä joukkueita, joiden kohdalla mestaruutta voidaan pitää realistisena tavoitteena ennen kauden alkua. Kategoriaan "taistelee europaikoista" on niputettu ne joukkueet, joiden kohdalla mestaruus ei ole realismia, mutta europaikat on. Tuossa kategoriassa on iso määrä joukkueita, missä näkyy se, että vanhan Valioliigan "kuuden suuren" sijaan nyt voidaan alkaa puhua jo "kahdeksasta suuresta" tai ehkä jopa "yhdeksästä suuresta". Viime kaudella Valioliigan neljännen ja kahdeksannen sijan välillä oli piste-eroa kahdeksan pistettä, mikä havainnollistaa aika oleellisesti sen, kuinka tasainen Valioliiga oli tuon kärjen takana.
Keskikastiin on sisällytetty ne joukkueet, joiden osalta niin europaikka kuin myös putoamiskamppailu olisivat isoja yllätyksiä. Putoamiskamppailussa on nimensäkin mukaisesti ne joukkueet, joiden uskon joutuvan taistelemaan kovasti sarjapaikasta ja joista kolme putoaa kauden päätteeksi Championshipiin.
Manchester City
Viime vuosina Valioliigaa dominoinut Manchester City voitti viime kaudella historiallisesti ensimmäisenä joukkueena neljännen perättäisen mestaruuden Valioliigassa. Parina edellisenä kautena Pepin oppipojan Mikel Artetan Arsenal on laittanut Cityn tiukille, mutta Pep on saanut molempina keväinä piiskattua joukkueensa aivan huimaan kuntoon kevätkaudelle. Laadukkaan ja laajan pelaajamateriaalin lisäksi Citysta tulee ensimmäisenä mieleen voittamisen kulttuuri, jonka Pep on saanut jalostettua joukkueeseen. Syyskaudella Citylle on voinut tulla turhia pistemenetyksiä, mutta keväisin se on ollut sellainen kone, joka on vuodesta toiseen väkisin noussut mestaruuteen.
Ainut merkittävä lähtijä Cityn joukkueesta on Atleticoon Cityn historian ennätysmyyntihinnalla siirtynyt Julian Alvarez, jonka puuttuminen tulee todennäköisesti näkymään selvästi Cityn pelissä. Alvarez oli kuitenkin viime kaudella Valioliigassa Cityn kolmanneksi tehokkain pelaaja heti Haalandin ja Fodenin jälkeen tehoilla 11+9. Hän oli 31 kertaa avauksessa ja pelasi peräti 36 ottelussa, joten iso aukko jää joukkueeseen täytettäväksi. Pepin tapoihin on kuulunut yleensä päästää pois pelaajat, jotka haluavat hänen joukkueestaan lähteä, ja sitä ideologiaa hän noudatti jälleen.
Ainut hankinta Citylta tähän mennessä on ollut toisessa City Groupin joukkueessa, Gironassa, viime kaudella pelannut Savinho. Savinho on pelaajatyyppinä vähän sellainen mahrezmainen oikealla viihtyvä vasenjalkainen laituri, jota Pep tosin peluutti ainakin Community Shieldissa vasemmalla. Pelaajatyyppinä hän on kuitenkin hyvin erilainen kuin Alvarez ja vaikka uskonkin Savinhon olevan Citylle hyvä hankinta, niin en usko hänen ainakaan ensimmäisellä kaudellaan korvaavan Alvarezin tehoja. Lainalta Cityyn palasi myös Joao Cancelo, josta City todennäköisesti yrittää vielä päästä eroon, sillä hänen ja Pepin välit taitavat olla melko tulehtuneet.
Cityn joukkue on ehdottomasti tälläkin kaudella mestarisuosikki, vaikka Alvarezin poistuminen onkin mielestäni seuralle iso menetys. Ehkä se isoin kysymys on, että onko City uudistunut tarpeeksi ja mitä uusia taktisia elementtejä Pep tulee tuomaan joukkueen peliin? Pyritäänkö Dokun ja Savinhon johdolla hakemaan enemmän 1vs1 tilanteita laidalle ja haastamaan suoraviivaisemmin sieltä? Vahvasti pre-seasonilla esiintynyt Oscar Bobb loukkaantui ikävä kyllä harjoituksissa pitkäksi aikaa, mutta nähdäänkö Cityssa jonkin sortin nuorten esiinnousua Rico Lewisin ja James McAteen johdolla? Onko tämä Pepin ja samalla myös esimerkiksi KDB:n ja Edersonin viimeinen kausi Cityssa? Vaikea on kuitenkaan nähdä tilannetta, jossa City ei olisi mukana mestaruustaistossa. Ainoana mahdollisuutena näen, että noiden 115 syytteen käsittely ja kauden aikana mahdollisesti tehtävä päätös saavat aikaan sellaisen sopan, joka heijastuisi myös kentälle.
Seuraa häntä: James McAtee
Pallottelin tätä nostoa Bobbin ja McAteen välillä, mutta kun Bobbilla menee vähintään alkukausi pipariksi loukkaantumisen takia, niin valinta oli helppo. McAtee on todella lahjakas keskikenttäpelaaja, joka sai viime kaudella totutella Valioliigan tasoon sarjajumbo Sheffield Unitedissa, jossa hän sai kauden aikana 20 starttia ja pääsi kentälle yhteensä 30 ottelussa. "Salford Silva" -lempinimen saanut nuori mies on näillä näkymin avauksessa Cityn ensimmäisessä ottelussa ja ei tuo Cityn keskikenttä missään nimessä ole niin kova, ettei hän voisi nousta isoon rooliin jo tulevalla kaudella. Todella potentiaalinen läpimurtopelaaja, vaikka helppoa nuoren pelaajan ei olekaan tuohon joukkueeseen murtautua. McAtee on kuitenkin niin Pepin Cityn näköinen teknisesti taitava hyökkäävä keskikenttäpelaaja, että en yllättyisi isostakin vastuusta tulevalla kaudella.
Kori: Mestarisuosikki
Arsenal
Arsenal on jo pari kautta melkein voittanut Valioliigan, mutta keväällä City on ollut aina vahvempi ja tullut takaa ohi. Arsenalin edellisestä mestaruudesta tuli jo kaksikymmentä vuotta täyteen, joten organisaatiossa janotaan Valioliigan voittoa, mutta parin edellisen kevään sulaminen nostaa esille kysymysmerkkejä. Onko joukkueen selkäranka tarpeeksi vahva ja onko sillä riittävää voittamisen kulttuuria nousta sille seuraavalle tasolle? Arteta on onnistunut nostamaan Arsenalin todella kovalle tasolle, mutta toisaalta taas Arteta on voittanut Arsenalissa ainoastaan yhden FA Cupin. Ehkä sekin kertoo jostain.
Ainut mainittava lähtijä Arsenalista on Emile Smith-Rowe, jonka rooli on ollut pari viimeistä kautta hyvin olematon osin loukkaantumisten takia ja osin sen, että hänelle ei vain ole löytynyt joukkueesta sopivaa roolia. Ainut merkittävä uusi pelaaja puolestaan on erinomaisen kauden Bolognassa pelannut ja EM-kisoissa monia ihastuttanut Riccardo Calafiori. Arsenal jahtaa vielä keskikenttäpelaajaa ja ennen siirtoikkunan sulkeutumista joku hankinta keskikentälle todennäköisesti vielä tulee. Eniten huhuissa on pyörinyt Real Sociedadista ja Espanjan maajoukkueesta tuttu Mikel Merino.
Arsenal on ennakkoon Cityn kanssa se toinen mestarisuosikki myös tulevalla kaudella. Verrattuna Cityyn näen kuitenkin Arsenalilla enemmän floppiriskiä, sillä se on kohdannut ison pettymyksen nyt kahtena keväänä putkeen. Se on joko voinut tehdä joukkueesta vahvemman tai sitten on puolestaan mahdollista, että se on tuhonnut joukkueen itseluottamuksen. Pelaajamateriaalista Arsenalin menestys tuskin jää kiinni, vaan enemmän näen sen tulevan kauden menestyksen tai menestymättömyyden johtuvan henkisistä asioista. Puolustus Arsenalilla oli jo viime kaudella sarjan paras ja nyt siihen on tullut uusina vahvistuksina Calafiori sekä koko viime kauden loukkaantuneena ollut Jurrien Timber. Se klassinen maaleja tekevä ysipaikan pelaaja joukkueelta kuitenkin puuttuu, joten tuleeko se olemaan se isoin puute verrattuna Cityyn?
Seuraa häntä: Riccardo Calafiori
Calafiori pelasi erinomaisen kauden Bolognassa ja on ainakin paperilla loistava vahvistus, mutta suosittelen tarkkailemaan etenkin hänen taktista vaikutustaan Arsenalin peliin. Arsenalin oikean laidan hyökkäyspeli toimi jo viime kaudella erittäin hyvin kaksikon Saka-White ympärillä, mutta tuo vasen laita ei ollut ihan samalla tasolla. Zinchenkon kausi ei ollut paras ja loppukaudesta vasempana puolustajana pelasi paljon myös Jakub Kiwior. Vasemman laitapuolustajan koulutuksen saanut ja vasta pari kautta sitten toppariksi siirtynyt Calafiori tulee todennäköisesti olemaan Artetan ratkaisu vasemman puolustajan rooliin. Calafiori on itsekin kertonut ihailevansa John Stonesia, joten odotettavissa on, että pallollisessa vaiheessa Calafiori tulee nousemaan vasemmalta "stonesmaisesti" keskikentän keskustaan. Onko Calafiori avain siihen, että Arsenal pystyisi tulevalla kaudella muodostamaan enemmän uhkaa myös vasemmalta laidalta?
Kori: Mestarisuosikki
Liverpool
Liverpool oli viime kaudella melko selvä kolmonen Valioliigassa. Piste-ero mestaruuden voittaneeseen Cityyn kasvoi lopulta melko suureksi, mutta ero neljänneksi tulleeseen Aston Villaan oli myös suuri. Klopp sai vielä viimeisellä kaudellaan revittyä paljon irti Liverpoolin pelaajamateriaalista ja olihan Pool ainakin näennäisesti mukana mestaruustaistossa melko pitkään. Lopulta nähtiin kuitenkin se ero pelaajamateriaalissa verrattuna Cityyn ja Arsenaliin. Vaikka yhtään pokaalia Klopp ei viimeiseltä kaudelta saanutkaan, niin joka tapauksessa hän sai vaikean edellisen kauden jälkeen ihan kunniakkaan lopetuksen Liverpoolissa.
Siirtomarkkinoilla on Liverpoolin osalta ollut hiljaista. Pois on lähtenyt pieneen rooliin pudonnut Matip, viime kauden loukkaantuneena ollut Thiago ja Championshipissa lainalla ollut Fabio Carvalho. Sisään on tullut ainoastaan lainalta toppari Sepp van den Berg, joka saattaa poistua vielä kesän aikana. Huhujen mukaan Pool on pitkin kesää ollut Real Sociedadin Martin Zubimendin perässä, joka ei kuitenkaan halunnut siirtyä kasvattajaseurastaan pois. Loogista olisi, että Pool hankkisi vielä tänä kesänä topparin/vasemman laitapuolustajan ja kutospaikan pelaajan, mutta huhut taitavat olla aika vähissä.
Liverpool on etukäteen todella hankalasti arvioitava joukkue. Klopp oli niin pitkään Poolissa ja hänen merkityksensä koko seuralle oli niin iso, että valmentajan vaihtuminen on iso muutos. Harjoituskaudella joukkue on esiintynyt hyvin, mikä on varmasti nostanut monen odotuksia. Tähtipelaajien Salahin, VVD:n ja TAA:n sopimukset loppuvat tämän kauden jälkeen ja jatkosopimuksista ei ole vielä liikkunut hirveästi huhuja. Salahilla oli viime kaudella hyvistä tehoista huolimatta vaikeuksia ja VVD ei ole myöskään enää pariin vuoteen ollut se maailman paras toppari. Ikää alkaa olemaan myös molemmilla, joten nähdäänkö tulevalla kaudella ilman Kloppia taantuminen kohti ensi kesänä tapahtuvaa siirtoa jäähdyttelemään saudeihin/jenkkeihin? Vai saako uusi valmentaja sytytettyä näissä kokeneemmissa pelaajissa uuden kipinän ja saa nostettua heidät takaisin parhaalle tasolleen? Liverpool on ennakkoon todella mielenkiintoinen joukkue tulevalle kaudelle.
Seuraa häntä: Harvey Elliott
Liverpoolista esiin olisi voinut nostaa myös nuoren topparin Jarell Quansahin, joka on huhujen mukaan uuden valmentaja Slotin isossa suosiossa. Kohdistin kuitenkin valintani Harvey Elliottiin, joka on jo parin kauden ajan ollut monien edistyneiden tilastojen mukaan hyökkäyssuuntaan todella paljon parempi kuin hänen tehoistaan voisi päätellä. Elliott joutuu taistelemaan kovasti peliajasta mm. Szoboszlain kanssa, mutta hänellä on potentiaalia nousta yhdeksi kauden isoimmaksi läpimurtopelaajaksi, jos hän saa vastuuta ja löytää oikean roolin Slotin joukkueesta.
Kori: Taistelee europaikoista
Aston Villa
Aston Villan viime kauden Top-4 sijoitus tuli varmasti monelle yllätyksenä, vaikka oikeasti se ei ollutkaan niin iso yllätys kuin voisi kuvitella. Villalla oli todella hyvä pelaajamateriaali jo kaudella 2022-2023, jolloin monet odottivat heiltä vahvaa kautta. Alkusyksyn menestys jäikin kiinni valmennuksesta, mutta Gerrardin vaihduttua Unai Emeryyn Villa oli jo viime kautta edeltävällä kaudella Valioliigan parhaita joukkueita ja nousi lopulta surkean alkusyksyn jälkeen seitsemänneksi. Kun viime kesänä seura teki vielä hyviä hankintoja, niin lopulta ihan ansaitusti palkinnoksi siitä sai UCL-paikan.
Aston Villan siirtoikkunaa on tänäkin kesänä kehuttu paljon, mutta omaan silmääni ehkä vähän turhan pienelle huomiolle on jäänyt heidän menetyksensä. Douglas Luiz oli yhdessä Ollie Watkinsin kanssa viime kaudella joukkueen kaksi parasta pelaajaa ja nyt Luiz siirtyi Juventukseen. Moussa Diaby ei ollut yhtä merkittävä pelaaja joukkueelle kuin Luiz, mutta silti laadukas pelaaja, joka teki Valioliigassa tehot 6+8.
Sisään on tullutkin sitten enemmän pelaajia. Se isoin hankinta on ehdottomasti Amadou Onana, joka oli varmaan paras mahdollinen korvaaja Luizille, mutta saappaat ovat isot. Toinen ison rahan hankinta on Ian Maatsen Chelseasta, jonka pitäisi olla hyvä vahvistus vasemmaksi laitapuolustajaksi. Ehkä mielenkiintoisin hankinta on huippukauden Lutonissa pelannut Ross Barkley. Teinitähti onnistui nousemaan todella hyvälle tasolle usean vaikeamman kauden jälkeen, mutta minkälaista roolia Villassa on tarjolla? Hyökkäyspäähän on lisäksi tullut sisään iso kasa nuoria pelaajia: Cameron Archer, Jaden Philogene ja Samuel Iling-Junior, jotka eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti ole avauksen pelaajia.
Aston Villa on nyt puolitoista kautta ollut Englannin kuumimpia joukkueita Unai Emeryn johdolla ja oikeastaan mikään ei viittaa siihen, että se ei voisi olla sitä myös jatkossa. Viime kauden Top-4 sijoitus oli hieno onnistuminen Villalta, mutta toisaalta myös parin suurseuran konttaaminen auttoi heitä. Villa on ehdottomasti tulevallakin kaudella taistelemassa europaikoista, mutta UCL-paikan uusiminen olisi mielestäni pienoinen yllätys.
Seuraa häntä: Morgan Rogers
22-vuotias ex-City-pelaaja siirtyi viime tammikuussa Middlesbroughista Aston Villaan ja teki viime keväänä Valioliigassa kolme maalia ja yhden syötön 11 ottelussa. Lahjakkaana pelaajana pidetyn Rogersin osakkeet olivat jo laskeneet todella alas ja ennen viime kauden alkua harva uskoi enää häneen. Vahva alkukausi Borossa herätti kuitenkin Villan kiinnostuksen ja kevät Villan paidassa oli ihan lupaava. Hyökkäävänä keskikenttäpelaajana tai laiturina tunnettu Rogers on nyt pre-seasonilla pelannut kärjessä ja tehnyt jo useamman maalin. Potentiaalinen pelaaja ja olisihan se tarinallisesti hienoa, jos pelaaja, jonka City myi viime kesänä noin miljoonalla eurolla Championshipiin olisikin vuotta myöhemmin UCL-joukkueessa avauksen pelaaja.
Kori: Taistelee europaikoista
Tottenham
Tottenham oli viime kaudella angepallonsa kanssa todella viihdyttävä joukkue, jonka peleissä sattui ja tapahtui. Viime kauden ikimuistoisimpia valioliigaotteluita oli Spurs-Chelsea, jossa Ange jatkoi jääräpäisesti omalla pelitavallaan pelaamista vielä jopa kahden punaisen kortin jälkeen. Se jääräpäisyys oli etenkin alkukaudesta viihdyttävää, mutta pidemmällä aikavälillä se toi joukkueelle myös pistemenetyksiä. Alkukaudesta Ange oli varmaan koko Valioliigan hehkutetuin manageri, mutta kauden edetessä hehkutus väheni. Onnistunut debyyttikausi Valioliigassa joka tapauksessa australialaisvalmentajalta.
Tottenhamin lähtijöistä merkittävimmät ovat Pierre-Emile Hojbjerg ja Emerson Royal, jotka molemmat olivat kuitenkin pääosin rotaatiopelaajia. Sisään on tullut Dominic Solanke, Archie Gray, Lucas Bergvall ja lainalta palannut Djed Spence. Solanke näistä on ehdottomasti se isoin hankinta, kuten todella isosta hintalapusta voi päätelläkin. Hinta on kova, mutta ainakin huhujen mukaan Solanke on juuri sen profiilin pelaaja, jonka Spurs halusi ja viime kauden 19 valioliigamaalilla Solanke oli sarjan maalipörssin jaetulla nelossijalla. Gray ja Bergvall ovat nuoria keskikenttäpelaajia, joista etenkin Graylta voidaan odottaa nousua isoon rooliin jo tulevalla kaudella. Viime kaudella Genoassa lainalla ollut Djed Spence on myös pre-seasonin perusteella taistelemassa kovasti peliajasta tällä kaudella.
Tottenham on vähän outolintu, kun parhaimmillaan sen peli oli viime kaudella erittäin hyvää, mutta hyvän ja huonon päivän välinen ero oli aivan liian iso. Spurs tarvitsee sitä viime syksyn Maddisonia, joka oli keväällä loukkaantumisensa jälkeen ihan eri pelaaja. Joukkue on kuitenkin ainakin paperilla vahvistunut, sillä nyt heillä on selkeä laadukas ysipaikan pelaaja ja keskikenttää on saatu myös nuorennettua. Uskon kuitenkin, että Spursin taso tulee tulevallakin kaudella ailahtelemaan paljon, mutta joka tapauksessa se on mukana taistelemassa europaikoista.
Seuraa häntä: Archie Gray
Leedsistä tänä kesänä Spursiin siirtyneestä Graysta oli varmasti enemmän ja vähemmän kiinnostunut jokainen Englannin suurseura, joten hänen naaraamisensa oli hieno onnistuminen Levylta. Todella monipuolinen nuori pelaaja, joka pystyy pelaamaan montaa eri roolia keskikentällä ja tarvittaessa myös laitapuolustajana. Uskon vahvasti, että Gray tulee hyvinkin nopeasti syksyllä sementoimaan itsensä Spursin avauskokoonpanoon.
Kori: Taistelee europaikoista
Chelsea
Chelsean kohdalla on vaikea päättää, mistä lähtisi edes liikkeelle. Hirveä siirtosirkus viime kesänä, todella vaikea alkukausi ja kun keväällä joukkue alkoi voittamaan pelejä, niin kauden päätteeksi valmentaja vaihtoon. Nyt kesällä taas sama siirtosirkus on jatkunut ja aika aktiivisena se tulee todennäköisesti pysymään siirtoikkunan sulkeutumiseen asti. Ainakin sen verran paljon on pelaajia palkkalistoilla, että joistain pitäisi myös päästä eroon lainaamalla tai myymällä. Uudeksi valmentajaksi tuli Pepin vanha apuvalmentaja Enzo Maresca, joka luotsasi viime kaudella Leicesterin Championshipin voittoon.
Jos Chelsean kaikki siirrot listaisi ylös, niin siinä menisi ikä ja terveys, mutta ainut olennainen poistuja toistaiseksi viime kauden joukkueesta on Thiago Silva. Sisään on tullut Pedro Neto, Kiernan Dewsbury-Hall, Filip Jorgensen ja Marc Guiu sellaisista pelaajista, joille on ensi kaudeksi kaavailtu todennäköisesti jotain roolia. Dewsbury-Hall oli viime kaudella Marescan luottopelaaja Leicesterissa, joten hänen roolinsa kiinnostaa erityisesti, sillä hän kilpailee peliajasta parin +100 miljoonan keskikenttäpelaajan kanssa. Neto saanee kunnossa ollessaan vastuuta laidalla, Jorgensen taistelee ykkösmaalivahdin paikasta ja Guiu on kakkos/kolmoskärki kauteen lähdettäessä.
Harjoituskausi Marescan poppoolla on ollut hyvin heikko, mutta harjoitusottelut ovat vain harjoitusotteluita. Chelsealla on laadukkaita pelaajia ihan tarpeeksi, mutta suurin kysymys lienee se, että saako Maresca tuota kokonaisuutta toimimaan. Joukkueessa tulee taatusti olemaan pelaajia, jotka eivät tule olemaan tyytyväisiä rooliinsa ja pahimmillaan se voi tuhota koko joukkueen ilmapiirin. Chelsean kohdalla kaikki mestaruuden ja putoamistaistelun välillä on mahdollista, joten jäädään odottelemaan tarinan seuraavia vaiheita. Siirtoikkunakin on auki vielä pari viikkoa, joten joukkuekin voi olla jo siinä vaiheessa ihan erilainen.
Seuraa häntä: Christopher Nkunku
Leipzigistä viime kaudeksi Chelseaan siirtyneeltä Nkunkulta odotettiin viime kaudella todella paljon, mutta hän meni ikävä kyllä loukkaantumaan heti kauden alussa ja oli pitkään sivussa. Monipuolinen ranskalainen pystyy pelaamaan niin kärjessä, molemmilla laidoilla, kymppipaikalla kuin tarvittaessa jopa alempana keskikentällä, jossa hän pelasi nuorempana Ranskassa. Nkunku teki Bundesliigassa useammalla kaudella todella kovaa jälkeä ja jos hän kestää kunnossa, niin uskon, että hän tulee nousemaan tulevalla kaudella Valioliigan parhaiden pelaajien joukkoon.
Kori: Taistelee europaikoista
Newcastle
Newcastle vajosi vahvan edelliskauden jälkeen UCL-paikoilta jopa kokonaan europelien ulkopuolelle, kun Manchester United pudotti heidät ulos Euroopasta voittamalla Manchester Cityn FA Cupin finaalissa. Viime kaudella europelit rasittivat isosti Newcastlen melko kapeaa pelaajarinkiä ja jos mietitään puhtaasti Valioliigan kannalta, niin putoaminen europelien ulkopuolelle oli varmasti hyvä asia Newcastlen menestymismahdollisuuksien kannalta.
Siirtomarkkinoilla Newcastlella on ollut hiljaista ja ainoa menetykseksi laskettava siirto ulospäin on ollut Elliot Andersonin siirto Nottingham Forestiin. Sisään on tullut melko kallis kreikkalainen kakkosmaalivahti, jonka nimeä en halua edes koittaa kirjoittaa, Lloyd Kelly ja William Osula. Hyökkääjänä pelaavalla Osulalla on allaan Valioliigassa 21 ottelua tehoin 0+0, joten ainut vahvistukseksi laskettava hankinta on Kelly, joka tuo tärkeää laajuutta Newcastlen puolustukseen. Huhuissa on pyörinyt viime aikoina myös Marc Guehi, joka ei näillä näkymin ole kuitenkaan siirtymässä Newcastleen, mutta joku hankinta varmaan kuitenkin tulee vielä ainakin puolustukseen. Sandro Tonali vapautuu myös pelikiellostaan, joten hänet voi laskea ikään kuin "uudeksi hankinnaksi":
Newcastle taistelee myös eurosijoista ja kilpailijoihin nähden se saa ison lepoedun, kun se ei pelaa ollenkaan Euroopassa. Etenkin Newcastlen kohdalla se on iso asia, sillä joukkueen "best eleven" on ihan kilpailukykyinen, mutta laajuudessa se ei oikein pärjää kilpailijoilleen.
Seuraa häntä: Lewis Hall
Newcastlen osalta mielenkiintoisin pelipaikka on laitapuolustajat, sillä viime kaudella Kieran Trippierin taso alkoi laskemaan ja Dan Burnin rajallisuus laitapuolustajana alkoi konkretisoitumaan. Tulevalla kaudella onkin odotettavissa iso nuorennusleikkaus laitapuolustajaosastolle, kun kaiken järjen mukaan Lewis Hall tulee ottamaan ison roolin vasemmalla ja Tino Livramento oikealla. Molemmat näistä pelaajista ovat mielenkiintoisia seurattavia, mutta Hallin nostan vielä Livramenton edelle siitä syystä, että hän ei meinannut viime syksynä millään saada vastuuta Newcastlessa. Kauden lopulla hän vihdoin sai useamman startin ja nyt pre-seasonilla hän on esiintynyt vakuuttavasti.
Kori: Taistelee europaikoista
Manchester United
Manchester Unitedin viime kauden sijoitus kahdeksan oli seuran kaikkien aikojen huonoin Valioliigassa ja ainoastaan FA Cupin voitto pelasti kautta sen verran, että United pääsi täksi kaudeksi europeleihin. Sijoitusta huolestuttavampaa oli kuitenkin itse peli, joka oli pitkin kautta todella huonoa. Tulevalle kaudelle valmennusosasto meni pitkälti uusiksi ja ten Hag sai apureikseen PSV:tä valmentaneen van Nistelrooyn ja useampaa Hollannin pääsarjajoukkuetta valmentaneen Rene Haken.
Unitedista on poistunut viime kauden joukkueesta Raphael Varane, Aaron Wan-Bissaka, Anthony Martial, Sofyan Amrabat ja Willy Kambwala. Sisään on tullut Leny Yoro, Matthijs de Ligt, Joshua Zirkzee, Noussair Mazraoui ja lainalta palannut Jadon Sancho. Toppariosastoa ja hyökkäysosastoa on saatu vahvistettua selkeästi ja myös laitapuolustajaksi on saatu paremmin joukkueen pelitapaan soveltuva pelaaja. Keskikentälle etsitään vielä vahvistuksia ja siinä rytäkässä voi olla, että Scott McTominay siirtyy vielä joukkueesta pois. Keskikentälle vahvin huhu taitaa tällä hetkellä olla Manuel Ugarte, jonka osalta PSG:n pyyntihinta on ainakin vielä ollut turhan korkea.
United tulee olemaan myös kaiken järjen mukaan mukana taistelussa europaikoissa, kun se oli sitä viime kaudellakin, vaikka kausi oli seuran valioliigahistorian huonoin. Seuran ja kannattajien tavoitteena on varmasti top-4 sijoitus, mutta taistelu näistä sijoista tulee olemaan kova ja ainakin ennakkoon ero mestarisuosikkeihin on ennen kauden alkua iso.
Seuraa häntä: Alejandro Garnacho
Viime kaudella ehkä jopa koko kauden mittakaavassa Unitedin paras laituri, mutta itselläni on vahva fiilis että tulevan kauden jälkeen Garnachon nimi nousee esille, kun puhutaan koko sarjan parhaista laitureista. Kovana Ronaldo-fanina tunnettu Garnacho muistuttaa myös pelaajana paljon nuorta Ronaldoa. Viime kaudella nähtiin erinomaisia haastoja ja harhautuksia, mutta niiden vastapainona surkeita viimeistely-yrityksiä. Community Shieldissa Garnacho tuli vaihdosta sisään, pelasi vahvasti ja viimeisteli hienosti heikommalla jalallaan Unitedin ainoan maalin. Viime kaudella seitsemän maalia, mutta väitän että tulevalla kaudella nähdään mieheltä kliinisempää viimeistelyä ja 15 maalia menee rikki.
Kori: Taistelee europaikoista
West Ham
West Ham pelasi viime kaudella hyvin hammersmaisen kauden sijoittuen yhdeksänneksi. Kausi ei tarjonnut mitään jättionnistumisia, mutta toisaalta yhdeksäs sija oli se, mitä tuolta joukkueelta sopikin odottaa. Moyesin viimeinen kausi oli Valioliigan puolella vaikea ja Lopetegui onnistui ensimmäisellä kaudellaan nostamaan seuran lähemmäs europaikkoja. Hammersin akilleen kantapää oli viime kaudella puolustus, sillä Hammersin verkkoon tehtiin viime kaudella Valioliigassa neljänneksi eniten maaleja. Se kolmen kärki ei tosin pelaa enää tulevalla kaudella Valioliigassa.
Isoimmat menetykset Hammersille ovat tänä kesänä olleet Said Benrahma ja Ben Johnson eli he eivät ole menettäneet käytännössä mitään. Kissanpotkijaa on huhuttu myös ulos, mutta ainakaan itse en pitäisi häntä minään menetyksenä. Sisään on tullut Jean-Clair Todibo, Aaron Wan-Bissaka, Max Kilman, Crysencio Summerville, Niclas Fullkrug, Luis Guilherme ja Guido Rodriguez. Jos mietitään kesän aikana eniten vahvistunutta joukkuetta, niin Hammers taitaa olla tällä hetkellä ainut oikea vastaus. Todibon, AWB:n ja Kilmanin myötä koko viime kaudella vuotanut puolustuslinja menee käytännössä uusiksi. Keskikentälle vielä Argentiinan maajoukkuemies Rodriguez ja kärkeen Saksan maajoukkuemies Fullkrug. Summerville ja Guilherme ovat nuoria ja hyviä kirittäjiä Bowenille ja Kudusille.
Tässä siirtoikkunassa West Ham on oikeasti ilmoittautunut mukaan taisteluun europaikoista ja en pitäisi sitä minään järin suurena yllätyksenä, vaikka Hammers taistelisi tulevalla kaudella jopa UCL-paikoista. Taistelu noista europaikoista on sen verran kovaa, että hyvänkin kauden jälkeen voi tosin jäädä luu käteen. Se isoin kysymys lienee, että kuinka kauan Hammersilla menee ajaa sisään tuo uudistunut puolustuslinja ja kuinka paljon ongelmia noin isossa muutoksessa tulee olemaan. Nyt on kuitenkin hyvä valmentaja, jolla on hyvä joukkue ja sen verran kilpailua pelipaikoista, että ehkä Bowenkin saa joskus levätä.
Seuraa häntä: Jean-Clair Todibo
Todibo on West Hamilta mielenkiintoinen hankinta siinä mielessä, että se sai itselleen topparin, jota on huhuttu vielä Hammersia isompiin seuroihin. Todibo pelaisi lähes varmuudella tulevalla kaudella Manchester Unitedissa ilman UEFA:n sääntöä, joka sen estää ja Juventuskin oli pitkään neuvottelemassa Todibon siirrosta ennen kuin hän siirtyi Hammersiin. Todibo on ainakin omissa papereissani yksi valioliigakauden mielenkiintoisimmista hankinnoista. Modernin pallollisen topparin prototyyppi, jonka ehkä suurin heikkous on pääpallot, joita Valioliigassa tulee todennäköisesti enemmän kuin Ranskassa. Viekö sopeutuminen Valioliigaan aikaa vai alkaako hän heti loistamaan Hammersin takalinjoilla?
Kori: Taistelee europaikoista
Crystal Palace
Crystal Palace nousi viime kaudella lopulta valmentajavaihdoksen jälkeen kymmenenneksi. Hodgsonin kanssa Palacen kausi oli vaikea ja Royn "erottua" seurasta Palace oli sijalla viisitoista vain viisi pistettä putoamisviivan yläpuolella. Uusi valmentaja Oliver Glasner valmensikin Palacea loppukauden recordilla 7-3-3 ja kauden päätteeksi ero putoamisviivaan oli 23 pistettä. Palace pelasi Glasnerin alaisuudessa tulosten lisäksi myös yllättävän hyvää jalkapalloa, mikä nostaa odotuksia tulevaa kautta kohtaan.
Menetyksiä Palacella on oikeastaan vain yksi, mutta se on sitäkin suurempi, kun joukkueen todennäköisesti jopa paras pelaaja - Michael Olise - siirtyi kesän aikana Bayerniin. Sisään on puolestaan tullut Laziosta Daichi Kamada, Marseillesta Ismaila Sarr ja Real Betisistä Chadi Riad. Kamada on pre-seasonin perusteella ottamassa Olisen paikan avauksesta ja Sarr sekä Riad ovat ainakin kauden alussa rotaatiopelaajia. Kamada on pelannut Bundesliigassa parhaimmillaan hyvin ja jopa tehokkaasti, mutta silti pudotus Olisesta on ainakin ennakkoon iso.
Crystal Palace on hankalasti arvioitava joukkue, sillä se pelasi Glasnerin alaisuudessa oikeasti hyvää futista ja sillä on oikeasti muutama todella laadukas pelaaja. Joukkueen leveys ei ole kuitenkaan sillä tasolla, että uskaltaisin ennakkoon listata Palacea mukaan taisteluun europaikoista, vaikka minään massiivisena yllätyksenä sitä en pitäisikään. Putoamista ei tarvitse Palacen kuitenkaan pelätä ja todennäköisesti se sijoitus tulee olemaan kauden päätteeksi siinä kymppisijan hujakoilla.
Seuraa häntä: Adam Wharton
Wharton on ehdottomasti tulevan valioliigakauden mielenkiintoisimpia pelaajia. Nuori keskikentän pohjapelaaja, joka pääsi tänä kesänä jopa mukaan Englannin EM-joukkueeseen. Whartonia pidetään jo tässä vaiheessa yhtenä ensi kesän siirtoikkunan kiinnostavimmista nimistä ja mikäli hän tulee pelaamaan tulevalla kaudella odotetulla tasolla, niin eiköhän joku Englannin suurseura ole valmis ensi kesänä lyömään pöytään noin 100 miljoonaa euroa saadakseen Whartonin. Laadukkaista kutospaikan pelaajista on pulaa ja Wharton on jo noin nuorena yksi sarjan parhaista pelaajista siinä roolissa.
Kori: Keskikasti
Brighton & Hove Albion
Jokaisen datanörtin suosikkijoukkue Brighton oli viime kaudella edelliskautta kauempana kärjestä. Joukkueen keskikenttä meni viime kaudeksi aivan uusiksi, kun Caicedo siirtyi isolla rahalla Chelseaan ja Mac Allister Liverpooliin ja tuota kaksikkoa ei pystytty korvaamaan samantasoisilla pelaajilla. De Zerbi sai kuitenkin revittyä ihan hyvän tuloksen käytettävissä olevalla pelaajamateriaalilla ja ehkä hän itsekin oli sitä mieltä, että mahdollisuuksia ei ole parempaan, sillä hän päätti lähteä kauden päätteeksi pois Brightonista. Uusi valmentaja Fabian Hurzeler on myös melko brightonmainen haku. 31-vuotias märkäkorva, jolla on vasta pari vuotta kokemusta valmentamisesta. Viime kauden päätteeksi hän kuitenkin onnistui nostamaan St. Paulin Bundesliigaan, joten jotain osaamista on pakko olla taustalla.
Brighton koki edellisen kesän tavoin ison menetyksen keskikentälle, kun joukkueen viime kauden paras pelaaja Pascal Gross halusi lähteä takaisin Saksaan. Viime kauden joukkueesta poistuvat lisäksi Adam Lallana, lainalla ollut Ansu Fati ja lainalle Leicesteriin lähtenyt Facundo Buonanotte. Sisään on tullut useampi pelaaja, joista olennaisimmat nostot ovat Yankuba Minteh, Mats Wieffer, Brajan Gruda ja Ibrahim Osman. Lisäksi Ornsteinin mukaan Leeds-hyökkääjä Georginio Rutter ja Romanon mukaan EM-kisoissa vahvasti pelannut laitapuolustaja Ferdi Kadioglu ovat liittymässä vielä elokuun aikana Brightoniin. Eivät niitä suurelle yleisölle tutuimpia nimiä, mutta Brightonin tuntien, niin eiköhän noista mainituista nimistä vähintään pari tule vielä siirtymään tulevaisuudessa isolla siirtosummalla suurseuroihin.
Brighton on hienolla työllä noussut Valioliigan keskikastin joukkueeksi ja vaikka heidän uusi valmentajansa onkin melko tuntematon kaveri, niin en usko, että Brightonissa tarvitsee missään tapauksessa pelätä putoamista. Joukkueella on etenkin hyökkäyspäähän todella mielenkiintoisia palasia, mutta keskikentän pohja ja puolustus on kuitenkin noihin edellä oleviin joukkueisiin verrattuna sen verran heikompi, että en jaksa uskoa Brightonin taistelevan tulevalla kaudella europaikoista. Säilyy kuitenkin helposti Valioliigassa.
Seuraa häntä: Yankuba Minteh
Minteh siirtyi tänä kesänä Brightoniin Newcastlesta, joka ei olisi varmasti halunnut häntä myydä, mutta taloudelliset syyt pakottivat Newcastlen tähän ratkaisuun. Minteh vietti viime kauden lainalla Feyenoordissa, jossa hän pelasi todella vahvan kauden. Todella nopea laituri, joka on loistanut monissa edistyneissä tilastoissa, mutta tulevalle kaudelle myös vastustajien taso nousee, jolloin pitäisi pystyä nousemaan seuraavalle tasolle. Minteh on pelannut todella vahvan pre-seasonin ja saanee aloittaa kauden Brightonin oikealla laidalla, mutta tulosta on käytävä tekemään välittömästi, sillä sen verran kilpailua Brightonilla on noista hyökkäyspään paikoista.
Kori: Keskikasti
Bournemouth
Bournemouth oli sijoituksensa puolesta yksi viime kauden yllättäjistä, kun espanjalainen Androni Iraola luotsasi joukkueen heti ensimmäisellä kaudellaan sijalle kaksitoista. On pakko myöntää, että vaikka kuinka koitin miettiä jotain sanottavaa Bournemouthin viime kaudesta, niin mieleen ei tullut muuta kuin Solanken hieno maalimäärä ja Bournemouthin 3-0 voitto Old Traffordilta. Bournemouthin viime kausi oli hajuton, mauton ja väritön, mikä on tuollaiselle hissijoukkueelle Valioliigassa varmastikin kehu.
Kun lähdetään listaamaan Bournemouthin kesän menetyksiä, niin ensimmäisenä nousee esiin joukkueen ehdoton talismaani Dominic Solanke, joka teki viime kaudella peräti 35% kaikista Bournemouthin valioliigamaaleista. Tuo on sellainen lukema, joka tekee Solanken korvaamisesta käytännössä mahdotonta. Solanken lisäksi toinen selkeä menetys oli Newcastleen ilmaissiirrolla siirtynyt puolustaja Lloyd Kelly. Ne Bournemouthin vahvistukset ovat nuoret puolustajat Dean Huijsen (Juventus) ja Julian Araujo (Barcelona). Näiden lisäksi myös nuori hyökkääjä Daniel Jebbison tuli ilmaissiirrolla Sheffield Unitedista ja on ainakin pre-seasonilla saanut vastuuta. Ilman virallista julkaisua on myös Solankea Portosta korvaamaan tuleva Evanilson, jolle Romano on antanut jo here we gon.
Bournemouth oli viime kaudella yhtä kuin Solanke ja nyt kun yhtälöstä poistetaan Solanke, niin se tulee näkymään seuran iskukyvyssä. Puolustukseen on tullut ihan hyviä nuoria pelaajia, mutta ainakin näin ennakkoon Evanilson on aika köykäinen korvaaja Solankelle. Ikävä kyllä pelkään, että Solanken myyminen tulee tarkoittamaan sitä, että Bournemouth joutuu tosissaan taistelemaan valioliigapaikastaan tällä kaudella.
Seuraa häntä: Alex Scott
Alex Scott on nimi, joka on varmasti monelle enemmän englantilaista jalkapalloa seuraavalle tuttu jo useamman vuoden takaa. Todella lahjakkaaksi hehkutettu keskikenttäpelaaja, jota nuorempana huhuttiin myös suurseuroihin, mutta joka pelasi viime kesään asti Bristol Cityssa. Viime kausi ei ollut mikään jättimenestys, mutta hän pääsi kuitenkin pelaamaan hyvän määrän minuutteja Valioliigassa ja tulevalta kaudelta on lupa odottaa parikymppiseltä box-to-box keskikenttäpelaajalta murtautumista Bournemouthin avaukseen ja mahdollisesti jopa siirtoa isompaan seuraan kauden päätteeksi.
Kori: Putoamiskamppailu
Fulham
Fulham pelasi viime kaudella toisen kautensa Valioliigassa Marco Silvan alaisuudessa ja se oli lähes kopio edellisestä. Perus noin 50 pisteen kausi, jolla ei tarvitse haaveilla europaikoista, mutta ei myöskään pelätä putoamista ja johon seura sekä sen kannattajat voivat varmasti olla ihan tyytyväisiä.
Fulham koki Bournemouthin ja Palacen tavoin todella ison menetyksen siirtomarkkinoilla, kun sen paras pelaaja - Joao Palhinha - siirtyi Olisen tavoin Bayerniin. Palhinhan lisäksi muita merkittäviä poistujia ovat Tosin Adarabioyo, Willian, Bobby De Cordova-Reid ja Tim Ream. Sisään on tullut toistaiseksi ainoastaan Emile Smith Rowe, Jorge Cuenca ja paluumuuttaja Ryan Sessegnon. Lähtijöiden lista on ainakin toistaiseksi hankintojen listaa pidempi, mutta vaikka puhutaankin eri pelipaikan pelaajista, niin uskon Smith Rowen kunnossa pysyessään korvaavan melko hyvin Palhinhan lähdön.
Fulham menetti usean viime kaudella melko paljonkin pelanneen pelaajan, mutta siitä huolimatta näen tuon rosterin niin kovana, että putoamista ei tarvitse seuran pelätä. Toki en näe Fulhamilla myöskään samanlaista upsidea kuin esimerkiksi Palacella ja Brightonilla, mutta ihan valioliigatason pelaajisto höystettynä seurassa hyvää työtä tehneellä Silvalla on sellainen yhtälö, että eiköhän sillä pysytä tulevallakin kaudella Valioliigassa ilman isompia ongelmia
Seuraa häntä: Emile Smith Rowe
Smith Rowe on todella mielenkiintoinen pelaaja tulevalla kaudella ja olen pelaajan itsensä kannalta todella onnellinen, että hän pääsi siirtymään seuraan, jossa hän pääsee pelaamaan. ESR pelasi kaudella 2021-2022 todella vahvan syksyn Arsenalissa ja itse aloin salaa jopa vähän tykätä hänestä, vaikka hän Arsenalissa pelasikin. Sen jälkeen vähän heikompi kevätkausi ja pari seuraavaa kautta hän on kärsinyt loukkaantumista eikä sopivaa roolia Arsenalista ole löytynyt. Kyseessä on kuitenkin vielä suhteellisen nuori pelaaja, jolla on kaikki potentiaali nousta Fulhamissa joukkueen ykköstähdeksi ja saada uransa nousukiitoon.
Kori: Keskikasti
Wolverhampton
Wolves oli vielä muutama vuosi sitten tosissaan taistelemassa europaikoista, mutta samaan aikaan kun pari muuta joukkuetta on nostanut statustaan on Wolves jämähtänyt jopa Valioliigan alempaan keskikastiin. Viime kaudella Wolvesia valmensi ensimmäistä kauttaan vähän yllättäenkin edellisen kauden päätteeksi Bournemouthista potkut saanut Gary O'Neil. Wolves otti viime kaudella kovia päänahkoja voittamalla Spursin ja Chelsean molemmissa otteluissa ja Citynkin toisessa. Näiden vastapainona oli kuitenkin turhan monta tappiota heikommille joukkueille ja lopputuloksena Valioliigan sija neljätoista.
Pelaajistossa Wolves on kokenut kaksi isoa menetystä: Pedro Neto siirtyi Chelseaan ja toppari Max Kilman West Hamiin. Sisään on tullut Rodrigo Gomes, Pedro Lima ja lainalle Jorgen Strand Larsen. Näistä se kiinnostavin nimi on Strand Larsen, joka teki viime kaudella La Ligassa hienot 13 maalia. Ilmeisesti myös Portugalista hankittua Rodrigo Gomesia suunnitellaan avauskokoonpanoon ainakin kauden alussa. Paperilla Wolves on kuitenkin ikävä kyllä heikentynyt jonkin verran verrattuna viime kauteen.
Wolvesin uskon olevan myös ensi kaudella Valioliigassa keskikastia ja säilyvän helposti sarjassa. Joukkueen puolustus ei vakuuta lainkaan, mutta hyökkäyspäässä on kuitenkin reilusti enemmän laatua verrattuna moneen peräpään joukkueeseen. Lisäksi pidän O'Neilia sen verran laadukkaana valmentajana, että hän saa tarvittavan tuloksen revittyä irti tuosta joukkueesta.
Seuraa häntä: Joao Gomes
Gomes on todella lahjakas ja laadukas keskikenttäpelaaja, jota on tänä kesänä huhuissa yhdistetty mm. Manchester Unitediin ja Liverpooliin. Gomes on saanut itselleen myös lempinimen "pitbull", joka kuvaa aika hyvin hänen pelityyliään. Valioliigan parhaita pallonriistäjiä ja tulee työmoraalinsa takia olemaan todella keskeinen pelaaja Wolvesissa, kun se hänen takanaan oleva puolustuslinja ei ole se kaikista laadukkain.
Kori: Keskikasti
Everton
Evertonin viime kaudesta ei draamaa puuttunut, josta saamme kiittää pistevähennyksiä, joita seuralle jaettiin jopa pariin kertaan. Pistevähennyksistä huolimatta Everton säilytti helposti paikkansa Valioliigassa ja itse asiassa ilman niitä se olisi ollut viime kaudella yhdeksäntenä tasapisteissä West Hamin kanssa. Ehkä hämmästyttävintä Evertonin kaudessa oli kuitenkin se, että Dychen joukkue pelasi ainakin aika-ajoin oikeasti jopa ihan laadukasta jalkapalloa. Ihmeiden aika ei selvästikään ole ohi, jos jopa Sean Dyche voi uudistua valmentajana.
Everton on kesän aikana kokenut pari vähän pahempaa menetystä, kun Amadou Onana siirtyi Villaan ja Ben Godfrey Atalantaan sekä pari vähän vähemmän pahaa menetystä, kun myös Arnaut Danjuma ja Andre Gomes pakkasivat laukkunsa. Sisään on tullut muutama nuori pelaaja: Jake O'Brien, Iliman Ndiaye, Tim Iroegbunam ja Jesper Lindstrom. Näistä uusista pelaajista näillä näkymin toppari O'Brien ja keskikenttäpelaaja Iroegbunam tulevat olemaan avauksessa kauden ensimmäisessä ottelussa.
Dychen Everton olisi ollut ilman pistemenetyksiä kymmenen joukossa viime kaudella ja ei joukkue ole niin paljon heikentynyt, että se ei säilyisi Valioliigassa myös tulevan kauden päätteeksi. Mielenkiintoisen Evertonin viime kaudesta tekee se, että se teki Valioliigassa toiseksi vähiten maaleja, mutta se myös päästi neljänneksi vähiten maaleja. Mielenkiintoista onkin seurata, että löytääkö Dychen ryhmä jostain hyökkäystehoja ja onko puolustus toisaalta myös tulevalla kaudella yhtä rautaa.
Seuraa häntä: Jarrad Branthwaite
Everton ei liiemmin pullistele mielenkiintoisia yksilöitä, mikä on melko tyypillistä Dychen joukkueissa. Branthwaite on kuitenkin todella mielenkiintoinen pelaaja, sillä hän nousi viime kaudella aika puskista yhdeksi koko valioliigakauden parhaaksi toppariksi. Tänä kesänä hän ei siirtynyt vielä mihinkään, sillä Evertonin pyyntihinta oli sen verran korkealla, mutta jos hän pelaa toisen lähellekään yhtä hyvän kauden, niin hän tulee olemaan ensi kesänäkin halutuimpia pelaajia siirtomarkkinoilla. Todella uniikki toppari: jääkaappipakastiminen kokoinen kaveri, joka on molempijalkainen, kohtuullisen nopea ja vielä erittäin hyvä pallollisesti.
Kori: Keskikasti
Brentford
Brentfordilta nähtiin viime kaudella huomattavasti heikompi kausi, johon monet olivat parilla edellisellä kaudella tottuneet. David Rayan menetys edellisenä kesänä oli siihen varmasti iso syy, minkä lisäksi joukkueen tähdistä Bryan Mbeumo kärsi loukkaantumisista ja Ivan Toney oli koko syksyn pois pelikiellon takia. Hyvää työtä Brentfordissa tehneelle ja paljon hehkutusta saaneelle Thomas Frankille ei jaettu käteen siis ihan parhaita kortteja, mutta Brentford säilyi kuitenkin Valioliigassa melko selvällä marginaalilla.
Tänä kesänä Brentford on päässyt menetysten suhteen helpommalla, kun merkittävimmät poistujat ovat Zanka, Saman Goddos ja viime kaudella lainalla ollut Neal Maupay. Hyökkäyspäätä Brentford on vahvistanut parilla isolla hankinnalla, kun Belgiassa hyvin maaleja tehnyt Igor Thiago siirtyi Brentfordiin Club Bruggesta kuten myös Championshipissa lainalla hyvän viime kauden pelannut Fabio Carvalho Liverpoolista. Lisäksi Ivan Toneyta on huhuttu pitkin kesää pois Brentfordista, sillä hänen sopimuksensa loppuu tulevan kauden jälkeen ja nyt Brentfordilla olisi viimeinen mahdollisuus rahastaa Toneylla, mikäli hän ei suostu tekemään jatkosopimusta. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin todennäköisemmältä, että Toney jää vielä tulevaksi kaudeksi Brentfordiin, mikä on ainakin näin lyhyellä aikavälillä seuralle hyvä.
Paljon on näkynyt spekulaatioita eri puolilla siitä, että Brentford olisi putoamassa tämän kauden päätteeksi Valioliigasta, mutta itse en jaksa uskoa siihen. Toki kauden aikana voi tapahtua mitä vain ja jos Toney siirtyykin nyt vielä johonkin ja Frankille tarjotaan manageripestiä jostain suuremmasta seurasta kauden aikana, niin tilanne voi muuttua. Joukkueella on kuitenkin laadukas valmentaja ja hyökkäyspäässä riittävästi laatua tasaisten pelien kääntämiseksi voitoiksi, joten ennustan Brentfordin majailevan kauden päätteeksi sarjan keskikastissa melko kaukana putoamisviivasta.
Seuraa häntä: Bryan Mbeumo
Mbeumo on nostettava esiin pelkän tyylikkyyden takia. Lyhyet sukat ja kaukaa katsottuna näyttää vähän pidempipartaiselta Thierry Henrylta. Tyylikkyyden lisäksi on myös todella viihdyttävä ja taitava pelaaja. Todella keskeinen pelaaja Brentfordin menestyksen kannalta, sillä sen lisäksi että Mbeumo tekee itse maaleja, niin hän luo myös paljon paikkoja muille.
Kori: Keskikasti
Nottingham Forest
Viime kaudeksi Valioliigaan siirtynyt Nottingham Forest riehui viime kesänä siirtomarkkinoilla oikein urakalla hankkien toistakymmentä uutta pelaajaa. Alkukausi ei ollut ihan lupaavin ja joulukuussa seuran valmentaja Steve Cooper saikin kenkää ja hänet korvattiin parhaiten Wolvesista tutulla Nuno Espirito Santolla. Lopulta Forest säilyi ainoana sarjanousijana sarjassa, joten ehkä se joukkueen myllääminen oli lopulta ihan fiksu päätös.
Tänä kesänä Forestilla on taas käyneet ovet molempiin suuntiin, joten kaikkia poistujia ja hankintoja ei jaksa edes luetella. Ne olennaisimmat poistujat ovat Moussa Niakhate, Divock Origi ja Gonzalo Montiel sekä olennaisimmat hankinnat Nikola Milenkovic, Carlos Miguel ja Elliot Anderson. Milenkovic ottaa todennäköisesti heti avauksen topparipaikan itselleen, mutta muut hankinnat ovat lähtökohtaisesti rotaatioon. Maalivahtitilanne Forestilla on sen verran huono, että brassivahti Miguel voi hyvinkin nousta kauden aikana joukkueen ykköstorjujaksi.
Nottingham Forest on itselleni jotenkin vaikea joukkue. Chris Wood teki kärjessä viime kaudella 14 maalia ja Gibbs-White, Elanga ja Hudson-Odoi ovat oikeasti ihan laadukkaita nuoria pelaajia, mutta joku tuossa kokonaisuudessa tökkii. Nuno teki pitkään hyvää työtä Wolvesissa, mutta en ole oikein vakuuttunut siitä, onko hän oikea mies Forestin peräsimeen. Joukkueen kaikki kolme maalivahtia ovat ainakin ennakkoon ennen kauden alkua huonompia kuin lähes jokaisen valioliigajoukkueen kakkosmaalivahti. Joukkueessa on hyviä palasia, mutta omaan silmääni kokonaisuus ei toimi ja siinä on liikaa heikkoja kohtia. Ennustan Forestin viime kauden tavoin aika tiukasti putoamiskamppailuun.
Seuraa häntä: Murillo
Kun kysytään Forestin parasta pelaajaa, niin monet vastaavat kysymykseen todennäköisesti Morgan Gibbs-White, mutta itse väitän, että tuon joukkueen paras pelaaja on brassitoppari Murillo. Nuori brasilialainen pelasi viime kaudella todella vahvan debyyttikauden Forestissa ja kesällä häntä huhuttiin mm. Chelseaan. Pallollisesti todella laadukas toppari, joka pystyy purkamaan vastustajan prässiä niin syöttämällä kuin myös kuljettamalla. Todella urheilullinen kaveri, joka on samaan aikaan nopea ja vahva. Ei ole isokokoisin toppari, mutta etenkin pallollisesti sen verran kiinnostava puolustaja, että uskon hänen siirtyvän tulevan kauden jälkeen johonkin isompaan seuraan.
Kori: Putoamiskamppailu
Leicester City
Leicesterin paluu Valioliigaan yhden Championship-kauden jälkeen on paperilla ihan mukava tuulahdus, mutta oleellinen kysymys onkin, että pystyvätkö he tarjoamaan yhtään enempää kuin putoamiskaudellaan? Leicester aiheuttaa monille hyviä muistoja sen yllätysmestaruudesta, jonka jälkeen se oli useamman kauden kärkijoukkueiden haastajana. Sen jälkeen joukkue romahti ja visiitti Championshipissa teki varmasti sille hyvää. Viime kaudella se voitti yhden pisteen marginaalilla Championshipin, mutta sen mestaruusjoukkueen valmentaja Maresca ja paras pelaaja Dewsbury-Hall ovat nyt Chelseassa. Marescan tilalle on tullut Steve Cooper, joka sai viime kaudella heikon alkukauden jälkeen kenkää Nottingham Forestista.
Kuten yllä tuli jo mainittua, niin Leicester menetti tänä kesänä joukkueen viime kauden parhaan ja tärkeimmän pelaajansa Chelseaan. Dewsbury-Hallin lisäksi ne olennaisimmat menetykset Leicesterille ovat Valioliigastakin tutut Kelechi Iheanacho ja Dennis Praet. Uusina miehinä sisään on tullut Caleb Okoli, Michael Golding, Bobby De Cordova-Reid ja lainalle Facundo Buonanotte. Lainalta ovat palanneet myös viime kaudella Serie A:ssa pelannut Victor Kristiansen ja La Ligassa pelannut Boubakary Soumare.
Leicesterin etu verrattuna moneen sarjanousijaan on siinä, että joukkueessa on paljon pelaajia, joille Valioliiga ja sen vaatimustaso on jo ennestään tuttuja. Isoimpana miinuksena näen sen, että seura menetti sekä tärkeimmän pelaajansa että joukkueen Championshipin mestaruuteen valmentaneen valmentajansa. Näiden kahden menetyksen myötä joukkueen pakka menee kokonaan uusiksi ja Leicesterin kannalta epäilen sen johtavan putoamiseen ja todennäköisesti vielä selvällä marginaalilla.
Seuraa häntä: Jamie Vardy
On ehkä tylsää nostaa Leicesterista monen nuoren pelaajan sijaan esille ikäloppu Vardy, joka on kaikille enemmän kuin tuttu pelaaja, mutta ainakin itse tulen suurella mielenkiinnolla seuraamaan, mihin valioliigahistorian viidenneksitoista eniten maaleja tehnyt hyökkääjä pystyy vielä vanhoilla päivillään. Vardy tippui toissakaudella siitä 15-20 maalin miehestä Valioliigassa kolmen maalin mieheksi, mutta viime kaudella hän oli siitä huolimatta Championshipissa Leicesterin paras maalintekijä 18 maalillaan. Pystyykö vanha valioliigalegenda nousemaan vielä vanhoilla päivillään kolkuttelemaan kymmenen maalin rajapyykkiä vai onko Championship tätä nykyä hänelle jo se oikea taso?
Kori: Putoamiskamppailu
Ipswich Town
Ipswich hävisi viime kaudella Championshipin mestaruuden Leicesterille pisteellä, mutta nousi kuitenkin toisena joukkueena suoraan Valioliigaan. Ipswich onnistui kuitenkin, toisin kuin Leicester, pitämään viime kauden valmentajansa Kieran McKennan joukkueessa, vaikka McKennasta taisi olla ainakin jollain tasolla kiinnostuneita ainakin Chelsea ja Brighton. Tämä oli hyvin tärkeä asia Ipswichin kannalta, sillä McKenna onnistui ensimmäisellä kokonaisella kaudellaan nostamaan seuran League Onesta Championshipiin ja viime kaudella sarjanousijana Championshipista Valioliigaan. McKennan Ipswich on myös ollut ensin kaudella 2022-2023 League Onen eniten maaleja tehnyt joukkue ja sen jälkeen kaudella 2023-2024 Championshipin eniten maaleja tehnyt joukkue, joten mitään bussittavaa sarjanousijaa ei kannata Ipswichistä odottaa. Toivottavasti lopputulos tulee olemaan parempi kuin Kompanyn Burnleylla.
Ipswich ei ole kesän aikana menettänyt oikeastaan ketään merkittävää pelaajaa, vaan lähtijät ovat olleet niitä, joille ei ole nähty käyttöä Valioliigassa ja jotka ovat siirtyneet joko Championshipiin tai League Oneen. Ipswichin viime kauden ykkösmaalivahti Vaclav Hladky toki siirtyi Burnleyn riveihin, mutta Burnleysta tuli toiseen suuntaan Arijanet Muric, joka olisi joka tapauksessa ollut Ipswichin ykkösmaalivahti tulevalla kaudella. Muricin lisäksi sisään on tullut Hull Cityssa viime kaudella pelanneet nuoret Jacob Greaves ja City-kasvatti Liam Delap sekä yli sadan valioliigaottelun kokemuksen omaava Ben Johnson. Myös Kalvin Phillipsin lainasiirto Citysta on virallista julkaisua vaille valmis. Phillips on todella mielenkiintoinen hankinta ja voi olla oikeasti todella laadukas ja tärkeä pelaaja sarjanousijalle.
Ipswichiin uskon eniten näistä sarjanousijoista ja olisihan se tarinallisesti hienoa, jos seura onnistuisi pelaamaan vahvan kauden Valioliigassa. Ipswich on ensimmäinen joukkue sitten vuoden 2012 Southamptonin, joka on onnistunut peräkkäisillä kausilla nousemaan ensin League Onesta Championshipiin ja sen jälkeen Championshipista Valioliigaan. Joukkue on pysynyt todella hyvin kasassa ja siihen on tehty tarvittavia täsmävahvistuksia, joten henkilökohtaisesti uskon Ipswichin säilyvän Valioliigassa. Joka tapauksessa Ipswich tulee todennäköisesti kuitenkin olemaan ainakin aika lähellä putoamiskamppailua.
Seuraa häntä: Leif Davis
Viime kaudellakin Ipswichissä pelannut vasen laitapuolustaja, joka merkkautti viime kaudella kahden maalin lisäksi peräti 18 maalisyöttöä. Davis voitti puolustajana Championshipin syöttöpörssin ja valittiin kauden päätteeksi sarjan kauden joukkueeseen. Todella moderni ja hyökkäävä laitapuolustaja, joka tulee todennäköisesti tulevallakin kaudella vastaamaan paljon Ipswichin erikoistilanteista ja pelaamaan todella ylhäällä vasemmalla laidalla.
Kori: Putoamiskamppailu
Southampton
Southampton onnistui nousemaan kolmantena joukkueena Valioliigaan voittamalla Leedsin nousukarsintojen finaalissa. Edellisellä valioliigakaudellaan Sotonia valmensi niin Ralph Hasenhuttl, Nathan Jones kuin myös Ruben Selles. Viime kaudeksi Sotonilta tuli melko yllättävä valmentajavalinta, kun 38-vuotias Russell Martin saapui Sotoniin Swanseasta. Martin ei ole mikään mediaseksikkäin valmentaja, mutta hän on tehnyt ennen Sotonia hyvää työtä MK Donsissa ja Swanseassa, eikä se ensimmäinen kausi Sotoninkaan peräsimessä kovin huonosti mennyt, kun tuloksena oli nousu Valioliigaan. Martin on tullut tunnetuksi valmentajana, joka tykkää peluuttaa pallonhallintaan perustuvaa jalkapalloa, joten saa nähdä, miten sen kanssa käy Valioliigan puolella, kun pelaajamateriaali on lähtökohtaisesti yksi sarjan huonoimmista.
Viime kauden joukkueesta Southampton on menettänyt pari isossa roolissa ollutta pelaajaa, kun joukkueen toiseksi paras maalintekijä Che Adams siirtyi Torinoon ja keskikentällä isolla vastuulla uurastanut Stuart Armstrong on ainakin vielä tällä hetkellä vapaa agentti. Uusina merkittävinä pelaajina sisään ovat tulleet Ben Brereton Diaz ja Yukinari Sugawara, joita odotetaan avaukseen heti kauden ensimmäisessä ottelussa. Lisäksi valioliigakokemusta ovat tulleet tuomaan ilmaissiirroilla Charlie Taylor ja Sotonin oma kasvatti Adam Lallana.
Southampton on myös mielenkiintoinen sarjanousija eikä vähiten valmentajansa takia. Näin ennen kauden alkua näen itse Sotonin ennakkoon toiseksi vahvimpana näistä sarjanousijoista. Soton on tehnyt pari hyvää hankintaa, mutta Ipswich on vahvistunut mielestäni enemmän ja heillä on kokonaisuudessaan potentiaalisempi joukkue. Sotonin säilyminen Valioliigassa ei olisi mikään kovin suuri yllätys, vaikka itse uskonkin heidän tippuvan kauden päätteeksi.
Seuraa häntä: Taylor Harwood-Bellis
Citysta viime kaudella lainalla ollut ja täksi kaudeksi pysyvästi Sotoniin siirtynyt Harwood-Bellis oli jo viime kaudella seuran johtava toppari. Ennen Soton-lainaa Harwood-Bellis pelasi pari edellistä kautta lainalla Vincent Kompanyn alaisuudessa: ensin kauden Anderlechtissa ja sen jälkeen toisen Burnleyssa. Nuori toppari on ollut jo pari vuotta Championshipin topparieliittiä ja onkin mielenkiintoista nähdä, miten siirtyminen Valioliigaan sujuu.
Kori: Putoamiskamppailu
Kuten arvosteluista voi huomata, niin ennen kauden alkua on vaikea nähdä kovinkaan merkittäviä muutoksia sarjan voimasuhteissa edelliseen kauteen verrattuna. West Ham on selvästi vahvistunut ja ainakin paperilla sen pitäisi olla tulevalla kaudella lähempänä europaikkoja. Bournemouth on nähdäkseni Solanken myynnin takia se kesän siirtoikkunan isoin häviäjä, jonka uskon vajoavan keskikastista jopa mahdollisesti putoamiseen oikeuttavalle sijalle tulevalla kaudella. Yllätyksiä tullaan varmasti tulevallakin kaudella näkemään, mutta niitä en lähtenyt arvioihin haistelemaan, vaan koitin arvioida joukkueet mahdollisimman faktapohjaisesti oikeisiin koreihin.
Tässä vielä loppuun koreihin jaoteltuna joukkueet:
Mestarisuosikit: Manchester City, Arsenal
Taistelee europaikoista: Liverpool, Manchester United, Aston Villa, Tottenham, Newcastle, Chelsea, West Ham
Keskikasti: Crystal Palace, Brighton, Everton, Fulham, Wolverhampton, Brentford
Putoamiskamppailu: Bournemouth, Nottingham Forest, Ipswich, Leicester, Southampton
Jokaisen datanörtin suosikkijoukkue Brighton oli viime kaudella edelliskautta kauempana kärjestä. Joukkueen keskikenttä meni viime kaudeksi aivan uusiksi, kun Caicedo siirtyi isolla rahalla Chelseaan ja Mac Allister Liverpooliin ja tuota kaksikkoa ei pystytty korvaamaan samantasoisilla pelaajilla. De Zerbi sai kuitenkin revittyä ihan hyvän tuloksen käytettävissä olevalla pelaajamateriaalilla ja ehkä hän itsekin oli sitä mieltä, että mahdollisuuksia ei ole parempaan, sillä hän päätti lähteä kauden päätteeksi pois Brightonista. Uusi valmentaja Fabian Hurzeler on myös melko brightonmainen haku. 31-vuotias märkäkorva, jolla on vasta pari vuotta kokemusta valmentamisesta. Viime kauden päätteeksi hän kuitenkin onnistui nostamaan St. Paulin Bundesliigaan, joten jotain osaamista on pakko olla taustalla.
Brighton koki edellisen kesän tavoin ison menetyksen keskikentälle, kun joukkueen viime kauden paras pelaaja Pascal Gross halusi lähteä takaisin Saksaan. Viime kauden joukkueesta poistuvat lisäksi Adam Lallana, lainalla ollut Ansu Fati ja lainalle Leicesteriin lähtenyt Facundo Buonanotte. Sisään on tullut useampi pelaaja, joista olennaisimmat nostot ovat Yankuba Minteh, Mats Wieffer, Brajan Gruda ja Ibrahim Osman. Lisäksi Ornsteinin mukaan Leeds-hyökkääjä Georginio Rutter ja Romanon mukaan EM-kisoissa vahvasti pelannut laitapuolustaja Ferdi Kadioglu ovat liittymässä vielä elokuun aikana Brightoniin. Eivät niitä suurelle yleisölle tutuimpia nimiä, mutta Brightonin tuntien, niin eiköhän noista mainituista nimistä vähintään pari tule vielä siirtymään tulevaisuudessa isolla siirtosummalla suurseuroihin.
Brighton on hienolla työllä noussut Valioliigan keskikastin joukkueeksi ja vaikka heidän uusi valmentajansa onkin melko tuntematon kaveri, niin en usko, että Brightonissa tarvitsee missään tapauksessa pelätä putoamista. Joukkueella on etenkin hyökkäyspäähän todella mielenkiintoisia palasia, mutta keskikentän pohja ja puolustus on kuitenkin noihin edellä oleviin joukkueisiin verrattuna sen verran heikompi, että en jaksa uskoa Brightonin taistelevan tulevalla kaudella europaikoista. Säilyy kuitenkin helposti Valioliigassa.
Seuraa häntä: Yankuba Minteh
Minteh siirtyi tänä kesänä Brightoniin Newcastlesta, joka ei olisi varmasti halunnut häntä myydä, mutta taloudelliset syyt pakottivat Newcastlen tähän ratkaisuun. Minteh vietti viime kauden lainalla Feyenoordissa, jossa hän pelasi todella vahvan kauden. Todella nopea laituri, joka on loistanut monissa edistyneissä tilastoissa, mutta tulevalle kaudelle myös vastustajien taso nousee, jolloin pitäisi pystyä nousemaan seuraavalle tasolle. Minteh on pelannut todella vahvan pre-seasonin ja saanee aloittaa kauden Brightonin oikealla laidalla, mutta tulosta on käytävä tekemään välittömästi, sillä sen verran kilpailua Brightonilla on noista hyökkäyspään paikoista.
Kori: Keskikasti
Bournemouth
Bournemouth oli sijoituksensa puolesta yksi viime kauden yllättäjistä, kun espanjalainen Androni Iraola luotsasi joukkueen heti ensimmäisellä kaudellaan sijalle kaksitoista. On pakko myöntää, että vaikka kuinka koitin miettiä jotain sanottavaa Bournemouthin viime kaudesta, niin mieleen ei tullut muuta kuin Solanken hieno maalimäärä ja Bournemouthin 3-0 voitto Old Traffordilta. Bournemouthin viime kausi oli hajuton, mauton ja väritön, mikä on tuollaiselle hissijoukkueelle Valioliigassa varmastikin kehu.
Kun lähdetään listaamaan Bournemouthin kesän menetyksiä, niin ensimmäisenä nousee esiin joukkueen ehdoton talismaani Dominic Solanke, joka teki viime kaudella peräti 35% kaikista Bournemouthin valioliigamaaleista. Tuo on sellainen lukema, joka tekee Solanken korvaamisesta käytännössä mahdotonta. Solanken lisäksi toinen selkeä menetys oli Newcastleen ilmaissiirrolla siirtynyt puolustaja Lloyd Kelly. Ne Bournemouthin vahvistukset ovat nuoret puolustajat Dean Huijsen (Juventus) ja Julian Araujo (Barcelona). Näiden lisäksi myös nuori hyökkääjä Daniel Jebbison tuli ilmaissiirrolla Sheffield Unitedista ja on ainakin pre-seasonilla saanut vastuuta. Ilman virallista julkaisua on myös Solankea Portosta korvaamaan tuleva Evanilson, jolle Romano on antanut jo here we gon.
Bournemouth oli viime kaudella yhtä kuin Solanke ja nyt kun yhtälöstä poistetaan Solanke, niin se tulee näkymään seuran iskukyvyssä. Puolustukseen on tullut ihan hyviä nuoria pelaajia, mutta ainakin näin ennakkoon Evanilson on aika köykäinen korvaaja Solankelle. Ikävä kyllä pelkään, että Solanken myyminen tulee tarkoittamaan sitä, että Bournemouth joutuu tosissaan taistelemaan valioliigapaikastaan tällä kaudella.
Seuraa häntä: Alex Scott
Alex Scott on nimi, joka on varmasti monelle enemmän englantilaista jalkapalloa seuraavalle tuttu jo useamman vuoden takaa. Todella lahjakkaaksi hehkutettu keskikenttäpelaaja, jota nuorempana huhuttiin myös suurseuroihin, mutta joka pelasi viime kesään asti Bristol Cityssa. Viime kausi ei ollut mikään jättimenestys, mutta hän pääsi kuitenkin pelaamaan hyvän määrän minuutteja Valioliigassa ja tulevalta kaudelta on lupa odottaa parikymppiseltä box-to-box keskikenttäpelaajalta murtautumista Bournemouthin avaukseen ja mahdollisesti jopa siirtoa isompaan seuraan kauden päätteeksi.
Kori: Putoamiskamppailu
Fulham
Fulham pelasi viime kaudella toisen kautensa Valioliigassa Marco Silvan alaisuudessa ja se oli lähes kopio edellisestä. Perus noin 50 pisteen kausi, jolla ei tarvitse haaveilla europaikoista, mutta ei myöskään pelätä putoamista ja johon seura sekä sen kannattajat voivat varmasti olla ihan tyytyväisiä.
Fulham koki Bournemouthin ja Palacen tavoin todella ison menetyksen siirtomarkkinoilla, kun sen paras pelaaja - Joao Palhinha - siirtyi Olisen tavoin Bayerniin. Palhinhan lisäksi muita merkittäviä poistujia ovat Tosin Adarabioyo, Willian, Bobby De Cordova-Reid ja Tim Ream. Sisään on tullut toistaiseksi ainoastaan Emile Smith Rowe, Jorge Cuenca ja paluumuuttaja Ryan Sessegnon. Lähtijöiden lista on ainakin toistaiseksi hankintojen listaa pidempi, mutta vaikka puhutaankin eri pelipaikan pelaajista, niin uskon Smith Rowen kunnossa pysyessään korvaavan melko hyvin Palhinhan lähdön.
Fulham menetti usean viime kaudella melko paljonkin pelanneen pelaajan, mutta siitä huolimatta näen tuon rosterin niin kovana, että putoamista ei tarvitse seuran pelätä. Toki en näe Fulhamilla myöskään samanlaista upsidea kuin esimerkiksi Palacella ja Brightonilla, mutta ihan valioliigatason pelaajisto höystettynä seurassa hyvää työtä tehneellä Silvalla on sellainen yhtälö, että eiköhän sillä pysytä tulevallakin kaudella Valioliigassa ilman isompia ongelmia
Seuraa häntä: Emile Smith Rowe
Smith Rowe on todella mielenkiintoinen pelaaja tulevalla kaudella ja olen pelaajan itsensä kannalta todella onnellinen, että hän pääsi siirtymään seuraan, jossa hän pääsee pelaamaan. ESR pelasi kaudella 2021-2022 todella vahvan syksyn Arsenalissa ja itse aloin salaa jopa vähän tykätä hänestä, vaikka hän Arsenalissa pelasikin. Sen jälkeen vähän heikompi kevätkausi ja pari seuraavaa kautta hän on kärsinyt loukkaantumista eikä sopivaa roolia Arsenalista ole löytynyt. Kyseessä on kuitenkin vielä suhteellisen nuori pelaaja, jolla on kaikki potentiaali nousta Fulhamissa joukkueen ykköstähdeksi ja saada uransa nousukiitoon.
Kori: Keskikasti
Wolverhampton
Wolves oli vielä muutama vuosi sitten tosissaan taistelemassa europaikoista, mutta samaan aikaan kun pari muuta joukkuetta on nostanut statustaan on Wolves jämähtänyt jopa Valioliigan alempaan keskikastiin. Viime kaudella Wolvesia valmensi ensimmäistä kauttaan vähän yllättäenkin edellisen kauden päätteeksi Bournemouthista potkut saanut Gary O'Neil. Wolves otti viime kaudella kovia päänahkoja voittamalla Spursin ja Chelsean molemmissa otteluissa ja Citynkin toisessa. Näiden vastapainona oli kuitenkin turhan monta tappiota heikommille joukkueille ja lopputuloksena Valioliigan sija neljätoista.
Pelaajistossa Wolves on kokenut kaksi isoa menetystä: Pedro Neto siirtyi Chelseaan ja toppari Max Kilman West Hamiin. Sisään on tullut Rodrigo Gomes, Pedro Lima ja lainalle Jorgen Strand Larsen. Näistä se kiinnostavin nimi on Strand Larsen, joka teki viime kaudella La Ligassa hienot 13 maalia. Ilmeisesti myös Portugalista hankittua Rodrigo Gomesia suunnitellaan avauskokoonpanoon ainakin kauden alussa. Paperilla Wolves on kuitenkin ikävä kyllä heikentynyt jonkin verran verrattuna viime kauteen.
Wolvesin uskon olevan myös ensi kaudella Valioliigassa keskikastia ja säilyvän helposti sarjassa. Joukkueen puolustus ei vakuuta lainkaan, mutta hyökkäyspäässä on kuitenkin reilusti enemmän laatua verrattuna moneen peräpään joukkueeseen. Lisäksi pidän O'Neilia sen verran laadukkaana valmentajana, että hän saa tarvittavan tuloksen revittyä irti tuosta joukkueesta.
Seuraa häntä: Joao Gomes
Gomes on todella lahjakas ja laadukas keskikenttäpelaaja, jota on tänä kesänä huhuissa yhdistetty mm. Manchester Unitediin ja Liverpooliin. Gomes on saanut itselleen myös lempinimen "pitbull", joka kuvaa aika hyvin hänen pelityyliään. Valioliigan parhaita pallonriistäjiä ja tulee työmoraalinsa takia olemaan todella keskeinen pelaaja Wolvesissa, kun se hänen takanaan oleva puolustuslinja ei ole se kaikista laadukkain.
Kori: Keskikasti
Everton
Evertonin viime kaudesta ei draamaa puuttunut, josta saamme kiittää pistevähennyksiä, joita seuralle jaettiin jopa pariin kertaan. Pistevähennyksistä huolimatta Everton säilytti helposti paikkansa Valioliigassa ja itse asiassa ilman niitä se olisi ollut viime kaudella yhdeksäntenä tasapisteissä West Hamin kanssa. Ehkä hämmästyttävintä Evertonin kaudessa oli kuitenkin se, että Dychen joukkue pelasi ainakin aika-ajoin oikeasti jopa ihan laadukasta jalkapalloa. Ihmeiden aika ei selvästikään ole ohi, jos jopa Sean Dyche voi uudistua valmentajana.
Everton on kesän aikana kokenut pari vähän pahempaa menetystä, kun Amadou Onana siirtyi Villaan ja Ben Godfrey Atalantaan sekä pari vähän vähemmän pahaa menetystä, kun myös Arnaut Danjuma ja Andre Gomes pakkasivat laukkunsa. Sisään on tullut muutama nuori pelaaja: Jake O'Brien, Iliman Ndiaye, Tim Iroegbunam ja Jesper Lindstrom. Näistä uusista pelaajista näillä näkymin toppari O'Brien ja keskikenttäpelaaja Iroegbunam tulevat olemaan avauksessa kauden ensimmäisessä ottelussa.
Dychen Everton olisi ollut ilman pistemenetyksiä kymmenen joukossa viime kaudella ja ei joukkue ole niin paljon heikentynyt, että se ei säilyisi Valioliigassa myös tulevan kauden päätteeksi. Mielenkiintoisen Evertonin viime kaudesta tekee se, että se teki Valioliigassa toiseksi vähiten maaleja, mutta se myös päästi neljänneksi vähiten maaleja. Mielenkiintoista onkin seurata, että löytääkö Dychen ryhmä jostain hyökkäystehoja ja onko puolustus toisaalta myös tulevalla kaudella yhtä rautaa.
Seuraa häntä: Jarrad Branthwaite
Everton ei liiemmin pullistele mielenkiintoisia yksilöitä, mikä on melko tyypillistä Dychen joukkueissa. Branthwaite on kuitenkin todella mielenkiintoinen pelaaja, sillä hän nousi viime kaudella aika puskista yhdeksi koko valioliigakauden parhaaksi toppariksi. Tänä kesänä hän ei siirtynyt vielä mihinkään, sillä Evertonin pyyntihinta oli sen verran korkealla, mutta jos hän pelaa toisen lähellekään yhtä hyvän kauden, niin hän tulee olemaan ensi kesänäkin halutuimpia pelaajia siirtomarkkinoilla. Todella uniikki toppari: jääkaappipakastiminen kokoinen kaveri, joka on molempijalkainen, kohtuullisen nopea ja vielä erittäin hyvä pallollisesti.
Kori: Keskikasti
Brentford
Brentfordilta nähtiin viime kaudella huomattavasti heikompi kausi, johon monet olivat parilla edellisellä kaudella tottuneet. David Rayan menetys edellisenä kesänä oli siihen varmasti iso syy, minkä lisäksi joukkueen tähdistä Bryan Mbeumo kärsi loukkaantumisista ja Ivan Toney oli koko syksyn pois pelikiellon takia. Hyvää työtä Brentfordissa tehneelle ja paljon hehkutusta saaneelle Thomas Frankille ei jaettu käteen siis ihan parhaita kortteja, mutta Brentford säilyi kuitenkin Valioliigassa melko selvällä marginaalilla.
Tänä kesänä Brentford on päässyt menetysten suhteen helpommalla, kun merkittävimmät poistujat ovat Zanka, Saman Goddos ja viime kaudella lainalla ollut Neal Maupay. Hyökkäyspäätä Brentford on vahvistanut parilla isolla hankinnalla, kun Belgiassa hyvin maaleja tehnyt Igor Thiago siirtyi Brentfordiin Club Bruggesta kuten myös Championshipissa lainalla hyvän viime kauden pelannut Fabio Carvalho Liverpoolista. Lisäksi Ivan Toneyta on huhuttu pitkin kesää pois Brentfordista, sillä hänen sopimuksensa loppuu tulevan kauden jälkeen ja nyt Brentfordilla olisi viimeinen mahdollisuus rahastaa Toneylla, mikäli hän ei suostu tekemään jatkosopimusta. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin todennäköisemmältä, että Toney jää vielä tulevaksi kaudeksi Brentfordiin, mikä on ainakin näin lyhyellä aikavälillä seuralle hyvä.
Paljon on näkynyt spekulaatioita eri puolilla siitä, että Brentford olisi putoamassa tämän kauden päätteeksi Valioliigasta, mutta itse en jaksa uskoa siihen. Toki kauden aikana voi tapahtua mitä vain ja jos Toney siirtyykin nyt vielä johonkin ja Frankille tarjotaan manageripestiä jostain suuremmasta seurasta kauden aikana, niin tilanne voi muuttua. Joukkueella on kuitenkin laadukas valmentaja ja hyökkäyspäässä riittävästi laatua tasaisten pelien kääntämiseksi voitoiksi, joten ennustan Brentfordin majailevan kauden päätteeksi sarjan keskikastissa melko kaukana putoamisviivasta.
Seuraa häntä: Bryan Mbeumo
Mbeumo on nostettava esiin pelkän tyylikkyyden takia. Lyhyet sukat ja kaukaa katsottuna näyttää vähän pidempipartaiselta Thierry Henrylta. Tyylikkyyden lisäksi on myös todella viihdyttävä ja taitava pelaaja. Todella keskeinen pelaaja Brentfordin menestyksen kannalta, sillä sen lisäksi että Mbeumo tekee itse maaleja, niin hän luo myös paljon paikkoja muille.
Kori: Keskikasti
Nottingham Forest
Viime kaudeksi Valioliigaan siirtynyt Nottingham Forest riehui viime kesänä siirtomarkkinoilla oikein urakalla hankkien toistakymmentä uutta pelaajaa. Alkukausi ei ollut ihan lupaavin ja joulukuussa seuran valmentaja Steve Cooper saikin kenkää ja hänet korvattiin parhaiten Wolvesista tutulla Nuno Espirito Santolla. Lopulta Forest säilyi ainoana sarjanousijana sarjassa, joten ehkä se joukkueen myllääminen oli lopulta ihan fiksu päätös.
Tänä kesänä Forestilla on taas käyneet ovet molempiin suuntiin, joten kaikkia poistujia ja hankintoja ei jaksa edes luetella. Ne olennaisimmat poistujat ovat Moussa Niakhate, Divock Origi ja Gonzalo Montiel sekä olennaisimmat hankinnat Nikola Milenkovic, Carlos Miguel ja Elliot Anderson. Milenkovic ottaa todennäköisesti heti avauksen topparipaikan itselleen, mutta muut hankinnat ovat lähtökohtaisesti rotaatioon. Maalivahtitilanne Forestilla on sen verran huono, että brassivahti Miguel voi hyvinkin nousta kauden aikana joukkueen ykköstorjujaksi.
Nottingham Forest on itselleni jotenkin vaikea joukkue. Chris Wood teki kärjessä viime kaudella 14 maalia ja Gibbs-White, Elanga ja Hudson-Odoi ovat oikeasti ihan laadukkaita nuoria pelaajia, mutta joku tuossa kokonaisuudessa tökkii. Nuno teki pitkään hyvää työtä Wolvesissa, mutta en ole oikein vakuuttunut siitä, onko hän oikea mies Forestin peräsimeen. Joukkueen kaikki kolme maalivahtia ovat ainakin ennakkoon ennen kauden alkua huonompia kuin lähes jokaisen valioliigajoukkueen kakkosmaalivahti. Joukkueessa on hyviä palasia, mutta omaan silmääni kokonaisuus ei toimi ja siinä on liikaa heikkoja kohtia. Ennustan Forestin viime kauden tavoin aika tiukasti putoamiskamppailuun.
Seuraa häntä: Murillo
Kun kysytään Forestin parasta pelaajaa, niin monet vastaavat kysymykseen todennäköisesti Morgan Gibbs-White, mutta itse väitän, että tuon joukkueen paras pelaaja on brassitoppari Murillo. Nuori brasilialainen pelasi viime kaudella todella vahvan debyyttikauden Forestissa ja kesällä häntä huhuttiin mm. Chelseaan. Pallollisesti todella laadukas toppari, joka pystyy purkamaan vastustajan prässiä niin syöttämällä kuin myös kuljettamalla. Todella urheilullinen kaveri, joka on samaan aikaan nopea ja vahva. Ei ole isokokoisin toppari, mutta etenkin pallollisesti sen verran kiinnostava puolustaja, että uskon hänen siirtyvän tulevan kauden jälkeen johonkin isompaan seuraan.
Kori: Putoamiskamppailu
Leicester City
Leicesterin paluu Valioliigaan yhden Championship-kauden jälkeen on paperilla ihan mukava tuulahdus, mutta oleellinen kysymys onkin, että pystyvätkö he tarjoamaan yhtään enempää kuin putoamiskaudellaan? Leicester aiheuttaa monille hyviä muistoja sen yllätysmestaruudesta, jonka jälkeen se oli useamman kauden kärkijoukkueiden haastajana. Sen jälkeen joukkue romahti ja visiitti Championshipissa teki varmasti sille hyvää. Viime kaudella se voitti yhden pisteen marginaalilla Championshipin, mutta sen mestaruusjoukkueen valmentaja Maresca ja paras pelaaja Dewsbury-Hall ovat nyt Chelseassa. Marescan tilalle on tullut Steve Cooper, joka sai viime kaudella heikon alkukauden jälkeen kenkää Nottingham Forestista.
Kuten yllä tuli jo mainittua, niin Leicester menetti tänä kesänä joukkueen viime kauden parhaan ja tärkeimmän pelaajansa Chelseaan. Dewsbury-Hallin lisäksi ne olennaisimmat menetykset Leicesterille ovat Valioliigastakin tutut Kelechi Iheanacho ja Dennis Praet. Uusina miehinä sisään on tullut Caleb Okoli, Michael Golding, Bobby De Cordova-Reid ja lainalle Facundo Buonanotte. Lainalta ovat palanneet myös viime kaudella Serie A:ssa pelannut Victor Kristiansen ja La Ligassa pelannut Boubakary Soumare.
Leicesterin etu verrattuna moneen sarjanousijaan on siinä, että joukkueessa on paljon pelaajia, joille Valioliiga ja sen vaatimustaso on jo ennestään tuttuja. Isoimpana miinuksena näen sen, että seura menetti sekä tärkeimmän pelaajansa että joukkueen Championshipin mestaruuteen valmentaneen valmentajansa. Näiden kahden menetyksen myötä joukkueen pakka menee kokonaan uusiksi ja Leicesterin kannalta epäilen sen johtavan putoamiseen ja todennäköisesti vielä selvällä marginaalilla.
Seuraa häntä: Jamie Vardy
On ehkä tylsää nostaa Leicesterista monen nuoren pelaajan sijaan esille ikäloppu Vardy, joka on kaikille enemmän kuin tuttu pelaaja, mutta ainakin itse tulen suurella mielenkiinnolla seuraamaan, mihin valioliigahistorian viidenneksitoista eniten maaleja tehnyt hyökkääjä pystyy vielä vanhoilla päivillään. Vardy tippui toissakaudella siitä 15-20 maalin miehestä Valioliigassa kolmen maalin mieheksi, mutta viime kaudella hän oli siitä huolimatta Championshipissa Leicesterin paras maalintekijä 18 maalillaan. Pystyykö vanha valioliigalegenda nousemaan vielä vanhoilla päivillään kolkuttelemaan kymmenen maalin rajapyykkiä vai onko Championship tätä nykyä hänelle jo se oikea taso?
Kori: Putoamiskamppailu
Ipswich Town
Ipswich hävisi viime kaudella Championshipin mestaruuden Leicesterille pisteellä, mutta nousi kuitenkin toisena joukkueena suoraan Valioliigaan. Ipswich onnistui kuitenkin, toisin kuin Leicester, pitämään viime kauden valmentajansa Kieran McKennan joukkueessa, vaikka McKennasta taisi olla ainakin jollain tasolla kiinnostuneita ainakin Chelsea ja Brighton. Tämä oli hyvin tärkeä asia Ipswichin kannalta, sillä McKenna onnistui ensimmäisellä kokonaisella kaudellaan nostamaan seuran League Onesta Championshipiin ja viime kaudella sarjanousijana Championshipista Valioliigaan. McKennan Ipswich on myös ollut ensin kaudella 2022-2023 League Onen eniten maaleja tehnyt joukkue ja sen jälkeen kaudella 2023-2024 Championshipin eniten maaleja tehnyt joukkue, joten mitään bussittavaa sarjanousijaa ei kannata Ipswichistä odottaa. Toivottavasti lopputulos tulee olemaan parempi kuin Kompanyn Burnleylla.
Ipswich ei ole kesän aikana menettänyt oikeastaan ketään merkittävää pelaajaa, vaan lähtijät ovat olleet niitä, joille ei ole nähty käyttöä Valioliigassa ja jotka ovat siirtyneet joko Championshipiin tai League Oneen. Ipswichin viime kauden ykkösmaalivahti Vaclav Hladky toki siirtyi Burnleyn riveihin, mutta Burnleysta tuli toiseen suuntaan Arijanet Muric, joka olisi joka tapauksessa ollut Ipswichin ykkösmaalivahti tulevalla kaudella. Muricin lisäksi sisään on tullut Hull Cityssa viime kaudella pelanneet nuoret Jacob Greaves ja City-kasvatti Liam Delap sekä yli sadan valioliigaottelun kokemuksen omaava Ben Johnson. Myös Kalvin Phillipsin lainasiirto Citysta on virallista julkaisua vaille valmis. Phillips on todella mielenkiintoinen hankinta ja voi olla oikeasti todella laadukas ja tärkeä pelaaja sarjanousijalle.
Ipswichiin uskon eniten näistä sarjanousijoista ja olisihan se tarinallisesti hienoa, jos seura onnistuisi pelaamaan vahvan kauden Valioliigassa. Ipswich on ensimmäinen joukkue sitten vuoden 2012 Southamptonin, joka on onnistunut peräkkäisillä kausilla nousemaan ensin League Onesta Championshipiin ja sen jälkeen Championshipista Valioliigaan. Joukkue on pysynyt todella hyvin kasassa ja siihen on tehty tarvittavia täsmävahvistuksia, joten henkilökohtaisesti uskon Ipswichin säilyvän Valioliigassa. Joka tapauksessa Ipswich tulee todennäköisesti kuitenkin olemaan ainakin aika lähellä putoamiskamppailua.
Seuraa häntä: Leif Davis
Viime kaudellakin Ipswichissä pelannut vasen laitapuolustaja, joka merkkautti viime kaudella kahden maalin lisäksi peräti 18 maalisyöttöä. Davis voitti puolustajana Championshipin syöttöpörssin ja valittiin kauden päätteeksi sarjan kauden joukkueeseen. Todella moderni ja hyökkäävä laitapuolustaja, joka tulee todennäköisesti tulevallakin kaudella vastaamaan paljon Ipswichin erikoistilanteista ja pelaamaan todella ylhäällä vasemmalla laidalla.
Kori: Putoamiskamppailu
Southampton
Southampton onnistui nousemaan kolmantena joukkueena Valioliigaan voittamalla Leedsin nousukarsintojen finaalissa. Edellisellä valioliigakaudellaan Sotonia valmensi niin Ralph Hasenhuttl, Nathan Jones kuin myös Ruben Selles. Viime kaudeksi Sotonilta tuli melko yllättävä valmentajavalinta, kun 38-vuotias Russell Martin saapui Sotoniin Swanseasta. Martin ei ole mikään mediaseksikkäin valmentaja, mutta hän on tehnyt ennen Sotonia hyvää työtä MK Donsissa ja Swanseassa, eikä se ensimmäinen kausi Sotoninkaan peräsimessä kovin huonosti mennyt, kun tuloksena oli nousu Valioliigaan. Martin on tullut tunnetuksi valmentajana, joka tykkää peluuttaa pallonhallintaan perustuvaa jalkapalloa, joten saa nähdä, miten sen kanssa käy Valioliigan puolella, kun pelaajamateriaali on lähtökohtaisesti yksi sarjan huonoimmista.
Viime kauden joukkueesta Southampton on menettänyt pari isossa roolissa ollutta pelaajaa, kun joukkueen toiseksi paras maalintekijä Che Adams siirtyi Torinoon ja keskikentällä isolla vastuulla uurastanut Stuart Armstrong on ainakin vielä tällä hetkellä vapaa agentti. Uusina merkittävinä pelaajina sisään ovat tulleet Ben Brereton Diaz ja Yukinari Sugawara, joita odotetaan avaukseen heti kauden ensimmäisessä ottelussa. Lisäksi valioliigakokemusta ovat tulleet tuomaan ilmaissiirroilla Charlie Taylor ja Sotonin oma kasvatti Adam Lallana.
Southampton on myös mielenkiintoinen sarjanousija eikä vähiten valmentajansa takia. Näin ennen kauden alkua näen itse Sotonin ennakkoon toiseksi vahvimpana näistä sarjanousijoista. Soton on tehnyt pari hyvää hankintaa, mutta Ipswich on vahvistunut mielestäni enemmän ja heillä on kokonaisuudessaan potentiaalisempi joukkue. Sotonin säilyminen Valioliigassa ei olisi mikään kovin suuri yllätys, vaikka itse uskonkin heidän tippuvan kauden päätteeksi.
Seuraa häntä: Taylor Harwood-Bellis
Citysta viime kaudella lainalla ollut ja täksi kaudeksi pysyvästi Sotoniin siirtynyt Harwood-Bellis oli jo viime kaudella seuran johtava toppari. Ennen Soton-lainaa Harwood-Bellis pelasi pari edellistä kautta lainalla Vincent Kompanyn alaisuudessa: ensin kauden Anderlechtissa ja sen jälkeen toisen Burnleyssa. Nuori toppari on ollut jo pari vuotta Championshipin topparieliittiä ja onkin mielenkiintoista nähdä, miten siirtyminen Valioliigaan sujuu.
Kori: Putoamiskamppailu
Kuten arvosteluista voi huomata, niin ennen kauden alkua on vaikea nähdä kovinkaan merkittäviä muutoksia sarjan voimasuhteissa edelliseen kauteen verrattuna. West Ham on selvästi vahvistunut ja ainakin paperilla sen pitäisi olla tulevalla kaudella lähempänä europaikkoja. Bournemouth on nähdäkseni Solanken myynnin takia se kesän siirtoikkunan isoin häviäjä, jonka uskon vajoavan keskikastista jopa mahdollisesti putoamiseen oikeuttavalle sijalle tulevalla kaudella. Yllätyksiä tullaan varmasti tulevallakin kaudella näkemään, mutta niitä en lähtenyt arvioihin haistelemaan, vaan koitin arvioida joukkueet mahdollisimman faktapohjaisesti oikeisiin koreihin.
Tässä vielä loppuun koreihin jaoteltuna joukkueet:
Mestarisuosikit: Manchester City, Arsenal
Taistelee europaikoista: Liverpool, Manchester United, Aston Villa, Tottenham, Newcastle, Chelsea, West Ham
Keskikasti: Crystal Palace, Brighton, Everton, Fulham, Wolverhampton, Brentford
Putoamiskamppailu: Bournemouth, Nottingham Forest, Ipswich, Leicester, Southampton
Ja tätä on pyydetty Jatkoajan modeilta turhaan jo vuosia!
Mielestäni kyllä ihan höpöhöpö-juttu tuo. Jos on niin hyvä tuomari, että on selviytynyt Valioliiga-tasolle asti, niin vähän lapselliselta tuo "mikä sun suosikkiseuras on" -kyseleminen kuulostaa.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy