Kyllä, Valioliigassa on menossa todella upea ja monivivahteinen sekä yleisöönmenevä kausi. Sanokoot muiden liigojen fanipojat (jollainen olen osaksi itsekin Real Madridin pelatessa La Ligaa) mitä tahansa, tässä kyseessä on kokonaisuudessaan eurofutiksen hienoin tuote.
Itse olen aika pitkälti samoilla linjoilla Andin kanssa kärjen osalta, joskin uskon Cityn jyräävän kakkoseksi (valitettavasti). En usko Citizensin jatkoon UCL:ssä, joten saavat keskittyä Mestareiden Liigan sijasta Valioliigan loppuhuipennukseen täydellä fokuksella, FA-cup nyt mennee siinä ohella osittain kakkosmiehillä. Tuo suluissa seisova "valitettavasti" lukee tuolla sen vuoksi että itse toivon vilpittömästi menestystä Liverpoolille, joka viimein on breikkaamassa takaisin top4:ään Rodgersin alaisuudessa. Ja Rodgershan on hieno mies joka peluuttaa hienoa futista.
Chelsea on pelannut ehjän kauden. Sen potentiaalisena mestaruusesteenä toimii Mestareiden Liiga, jossa se saattaa edetä pitkällekin, riippuen toki arvastakin. Sanotaan vaikka niin että mikäli se esimerkiksi pelaa UCL:n välierissä, on sen fokus todennäköisesti aika suurelta osin tämän kilpailun voittamisessa. Tällöin Liverpoolilla ja Cityllä on ehdottomasti iskun paikka. Chelsea on joka tapauksessa suurin ehdokas mestariksi juuri nyt, pistekohtaisen karkumatkansa, eikä vähiten eheiden otteidensa vuoksi. En olisi itse uskonut Mourinhon piiskaavan jenginsä näin hyvään vireeseen mutta väärässä tuli oltua.
Liverpool on nähdäkseni kyykyttänyt muita kärkijengejä juuri äärimmäisen hyvin noudatetun pelisysteeminsä nojalla. Rodgersin futis on kaunista ja tällä kaudella se on, kiitos fantastiseen riemukulkuun innostuneen S&S-partnershipin, myös ollut tehokasta. Jos muut jengit hölmöilee, uskon Liverpoolin kyllä ainakin pelottelevan muita onnistumalla stabiilimmin tärkeillä hetkillä. Poolin matsit suuria vastaan Anfieldillä ovat todella tärkeitä.
Cityllä on käsissään niin monipuolinen pelaajisto, että olisin itse Pellegriniltä odottanut jotenkin vielä vahvemman kädenjäljen näkemistä joukkueen pelaamisessa mutta esimerkiksi UCL-osaottelu Barcelonaa vastaan osoitti miten paljon chileläisellä vielä on opittavaa. Kun on käsissään yksi euroopan kovatasoisimmista pelaajistoista tulisi sitä omaa pelifilosofiaa noudattaa sataprosenttisen radikaalisti eikä nöyristellä vastustajia ja muutella systeemiä pelaajien vieroksumaksi sumputtamiseksi. Valioliigassa City pelasi Chelseaa vastaan vähän samankaltaisen ottelun, jossa se kotonaan antoi ohjat Bluesille aivan turhaan. Jos City tosissaan haluaa mukaan kamppailemaan mestaruudesta tulee siis chileläisen suoriutua maksimaalisella tasolla omasta leiviskästään taivaansinisten penkin takana jokaisessa jäljellä olevassa matsissa.
Arsenal on ollut alkukauden sensaatiomaisuuden jälkeen aikamoisessa turbulenssissa. Saas nähdä miten Wenkula saa piiskattua omistaan tehoja ja asennetta irti, aika jäätävää kävelyä nämä muutamat matsit (esim. viime viikon Stoke-tappio) ovat olleet. Tämä on erikoista, sillä tällä kaudella Gunnersilla pitkästä aikaa oli huikeat saumat laittaa vähän isompaakin kapulaa muiden rattaisiin. Vieläkin jonkinasteiset mahdollisuudet mestaruustaistoon on, mutta nyt pitää jo vähän ylisuorittaa.
Yhtäkaikki, oma kärkinelikkoni on Chelsea, City, Liverpool ja Arsenal. Europaikoista käydään Sotonin, Newcastlen, Evertonin, Unitedin sekä Spursin välillä kova kamppailu. Manchesterilaisten jääminen ulos Euroopasta kokonaan olisi aikamoinen paukku, toki sitä on jo se tosiasia että se ei enää millään kampea itseään Mestareiden Liigaan oikeuttaville paikoille takaisin. Aikamoinen kausi menossa kyllä.
Valioliigassa joka kausi myös putoamiskamppailu on äärimmäisen mielenkiintoinen, ja olen itsekin tullut näihin kausiketjuihin kirjoittaneeksi niistä aikaisemminkin. Nyt tilanne on todella absurdi, sillä neljästä viimeisestä jengistä kolme on etabloituneita pääsarjaporukoita joiden satsaukset tähän(kin) kauteen ovat olleet melkoisen suuria. WBA hankki Anelkaa ja Luganoa, Sunderland laittoi haisemaan tammikuun ikkunassa oikein kunnolla ja Fulhamkin koostuu osittain todella kovista nimistä (Holtby, Hangeland, Mitroglou, Sidwell). Overachievereita tällä hetkellä ovat kauden surkeasti aloittanut Crystal Palace, joka on napsinut voittoja niin tehokkaasti että se saattaa uusia sarjapaikkansa pelkästään senkin vuoksi, sekä Hull, joka porskuttaa menemään kolmantenatoista. Jonkin sortin putoamisuhan alla ovat tällä kaudella toki kaikki jengit jotka ovat sijalla kymmenen tai sen alla, ja tämä on todella ennenkuulumatonta. Uskomattoman tasainen kausi tämä on ollut.
Valmentajia on pahnanpohjimmaisten toimesta vaihdeltu oikein urakalla. Yksi kauden omituisimmista managerivalinnoista on eittämättä ollut Pepe Mel, jonka WBA pestasi kesken kauden. Tämä ei ole vakuuttanut alkuunkaan ja Virkkunenkin jutteli eilen että yksi syy tähän saattaisi olla se, ettei kuulemma puhu englantia juuri ollenkaan saatika edes käytä tulkkeja viestinnässään pelaajiston suuntaan. Mielenkiintoista.
Jos pitää veikata omia putoajasuosikkeja, niin näitä on WBA, Cardiff sekä Sunderland. Fulham tullee tuolta pohjalta nousemaan vielä, näistä muista en olisi yhtä varma. Todennäköistä lienee myös se, että putoajat ratkeavat melkoisen dramatiikan päätteeksi kauden viimeisellä kierroksella. Tämä sopii minulle!
