Nyt onkin helppo tulla sanomaan, joo, mutta itse olen syystä tai toisesta pitänyt jo viime kauden ja tämänkin kauden aikana Jaatisen pelityylistä. Se ei ole vielä(kään) valmista SM-liigan ykkös-kakkosketjun kamaa, mutta Jaatisella on se tietty "jokin": röyhkeyttä, sopivasti taitoa ja liikettä, mutta ennen kaikkea pystyy välillä tekemään niitä epäortodoksisia juttuja kiekon kanssa. Jaatinen ei kuitenkaan ole vielä loistanut, mutta mikä parasta, kaverin pystyy kuitenkin heittämään jäälle eikä ole pelkoa, että nyt mitään pahemmin ainakaan tunaroisi. Jaatinen on muistuttanut alusta asti hyvin paljon Louhivaaraa, mutta astetta ehkä kiekollisempana (mutta toisaalta samalla astetta enemmän häseltäjänä). Mutta se Jaatisesta.
Onhan tähän ketjuun nyt muutakin aihetta. Siis, mitä vittua? JYP on taas kolmantena, 50 peliä pelattu ja omasta mielestäni peli ei oikeastaan koko kautena ole näyttänyt kovin valmiilta. Toki tämä kertoo sarjan tasaisuudesta ja siitä, että sijoitukset muuttuvat aika äkillisesti tasaisessa sarjassa, mutta silti! JYP ei ole ollut robotti, mutta kyllähän tuo rutiinitaso kaikesta huolimatta on aika kovaa luokkaa. JYP muistuttaa jollakin hämärällä tavalla silti nimenomaan viime kauden joukkuetta, joka voi tehdä vähän ihmeitä, eli käytännössä peli voi näyttää hirveältä kuralta, mutta sitten voittaa melkein jokaikisen matsin playoffseissa, jatkoajalla tai yhdellä maalilla varsinaisella peliajalla.
JYPin pakisto on taas kerran kovaa luokkaa. Sieltä puuttuu Vatanen, mutta etenkin kolmikko Kalteva-Malmivaara-Viitanen ovat pelanneet aivan maagisen hyvää puolustuspeliä. Tuohon tornikolmikkoon voi tyytyväisin mielin tukeutua myös keväämmällä, Tarkki viimeisenä palkkina.
Sanon sittenkin: kaikki on mahdollista. Ja nimenomaan ihan kaikki. Tippuminen kuuden joukosta ja sääleissä turpaan tai sitten puolivälierissä masentava tappio. Mutta siellä on myös se taivas rajana, jos ne kaikki kappaleet ovat kunnossa.
