<BR>
<BR>Kuka helvetin älypää keksi kauppojen sunnuntain aukiolon? Johan se sotii radikaalisti raamatun oppeja vastaan. Tunnetusti hurskaana miehenä pidän nykymenoa pahana. Muistaakseni se pääjehukin veti lonkkaa ja syljeksi kattoon sunnuntaina saatuaan keikkansa pulkkaan kuutena arkipäivänä. Oli muuten melkoisen tihverä työmies se Jumala, jos meinaan katselee aikaansaannoksiaan ympärillämme. Noinkohan tuo muuten ihan yksinään huhki? Saattoihan tuolla olla muutama miljoona enkeli talkoissa mukana, mutta eihän näemmä tuolloikaan suorittavasta työväenluokasta suuremmin kohistu, vaan kaveri veti pokkana krediitit itselleen.
<BR>
<BR>Etenkin kiinostaisi tietää kuka veti sitä nimenomaista suunnitteluryhmää, joka naista pykäsi. Mielestäni tuo tiimi vähintään ansaitsisi maininnan vanhaan testamenttiin, sikäli mielenkiintoisen ja haasteellisen eläjän maailmaan loivat. Moneskohan konstruktio katsottiin kelvolliseksi. Luulisin, että rutattujen skitsien meri peitti jatkuvasti työhuoneen permantoa. Ottaen huomioon noinkin tiukan aikataulun voitaneen yksimielisesti pitää lopputulosta loistavana. Pientä hienosäätöä toki jäi, mutta kuka tietää vaikka luvassa olisi vielä jonkinlainen evoluutiomalli tulevaisuudessa. Jäämme miehissä odottelemaan, mutta kuten sanottua kyllä johonkin freskoon voisivat potrettinsa saada. Miettikää, kuinka komealta näyttäisi jonkin kirkon katossa puoliympyrään asettuneet enkelit, kynät korviensa takana piirrustuslaudat taustalla siinnellen, valmiin tuotteen -naisen ympärillä. Otsat kenties hieman kurtussa, mutta kykenemättä kuitenkaan salaamaan alta paistavaaa tyytyväisyyttä.
<BR>Harmi, etten osaaa maalata visiollani olisi luullakseni markkinoita.
<BR>
<BR>Niin, sitähän tässä oikeastaan piti marmattaa, kun en enään pääse luistelemaan työkiireisiini vedoten sunnuntaisista kauppakierroksista. Männä pyhänä jouduin nimittäin yleisen painostuksen alla ostoksille. Kärsin kovasti kaupoissa, joissa ei ole urheiluosastoa. Niissä nimittäin saan aikani suhteellisen hyvin kulumaan testaillen erinäisiä urheiluvälineitä. Tosin myyjät tahtovat suhtautua jokseenkin penseästi koripallolla kikkailuun myymälässä, taikka uusien rekkojen tekoon fudisboltsin pompottelussa jaloilla, etenkin viimeisen kosketuksen jälkeen pallon karatessa muille osastoille. Tiukkapipoista väkeä kaikenkaikkiaan.
<BR>
<BR>Vaatekaupoissa hakeudun aina alusvaateosastoille seuraamaan lähinnä naisten ostopäätösten tekoa. Se on vänkä katsella millaisia rintsikoita tai pikkupöksyjä kukin kääntelee ja arvailla miltä ne heidän päällään näyttäisivät. Usein huomaan päällisinpuolin tylsänoloisten tätien valitsevan yllättävän rohkeita kokonaisuuksia -siitä pointsit heille, toisaalta taas useat seksikkäät vosut tyytyvät turhan konservatiivisiin mummomalleihin, jotka eivät alkuunkaan tee oikeutta upeille muodoilleen. Toisinaan en malta olla puuttumatta peliin, jos huomaan valinnan menevän totaalisesti perseelleen -sanan mukaisesti. Olen kyllä saanut huomata, ettei rakentavaan keskusteluun juurikaan päästä, vaan ottavat ruojat nokkiinsa, vaikka toinen hyvää hyvyyttään koettaa antaa uutta näkökulmaa aiheesta. Lysti useinmiten kuitenkin loppuu vaimon saapuessa paikalle. Hän näet pitäää irstaana moista huvittelua, ja taluttaa sättimisen ja nipistelyjen kera siippansa kattiloita syynäämään. Mitäs pakotti mukaan???
<BR>
<BR>Viime keikalla ehdin kuitenkin tehdä pari järisyttävää havaintoa alusvaateosastolla. Panin hurmioituneena merkille, että mallinukeille on kasvanut nännit. Tämä, jos mikään on tervettä kehitystä. Eikä pieni liioittelukaan tietenkään ole pahasta. Olen aina ollut vannoutunut nännifriikki. Pienetkin rinnat pelastaa röökinnatsan mittaiset topakat nännit! Liekkö nuo seuraavaksi sommittelevat jostakin tekoturkiksesta viehkosti huolitellun karvoituksen nimettömien sisään. Toisihan sekin toki verevyyttä kummasti lisää sinänsä niin kylmän muovimaiseen römpsään.
<BR>
<BR>Toinen mielenkiintoinen huomioni oli miesten pierurysiä esittelevien torsojen miehusta. Somistaja oli näet kiskonut nukeilta mulkut ylös. Niin, niin -katsokaa itse! Jorma kellottaa siinä kohti kalsarin kumminauhaa, olematta kuitenkaan varsinaisesti jöpiksessä. Miksiköhän? Itse olen huomannut asennon olevan inha. Joskus kiiressä kusella käydessäni olen veitikan jättänyt jollottamaan epähuomiossa tuohon karvojen päälle, mutta joutunut kohta vaivihkaa sujuttamaan sen oikeille sijoilleen. Se jumalaton kun alkaa hotkia karvoitusta, kuin lehmä ruohoa, nahan ja herkkumutskun väliin. Olo tällöin käy jokseenkin tukalaksi. Varmaan on ollut nainen tuon idean keksijä.
<BR>
<BR>Juohtuipa vaan mieleeni...
<BR>
<BR>Terv. Rööri
<BR>
<BR>
<BR>Kuka helvetin älypää keksi kauppojen sunnuntain aukiolon? Johan se sotii radikaalisti raamatun oppeja vastaan. Tunnetusti hurskaana miehenä pidän nykymenoa pahana. Muistaakseni se pääjehukin veti lonkkaa ja syljeksi kattoon sunnuntaina saatuaan keikkansa pulkkaan kuutena arkipäivänä. Oli muuten melkoisen tihverä työmies se Jumala, jos meinaan katselee aikaansaannoksiaan ympärillämme. Noinkohan tuo muuten ihan yksinään huhki? Saattoihan tuolla olla muutama miljoona enkeli talkoissa mukana, mutta eihän näemmä tuolloikaan suorittavasta työväenluokasta suuremmin kohistu, vaan kaveri veti pokkana krediitit itselleen.
<BR>
<BR>Etenkin kiinostaisi tietää kuka veti sitä nimenomaista suunnitteluryhmää, joka naista pykäsi. Mielestäni tuo tiimi vähintään ansaitsisi maininnan vanhaan testamenttiin, sikäli mielenkiintoisen ja haasteellisen eläjän maailmaan loivat. Moneskohan konstruktio katsottiin kelvolliseksi. Luulisin, että rutattujen skitsien meri peitti jatkuvasti työhuoneen permantoa. Ottaen huomioon noinkin tiukan aikataulun voitaneen yksimielisesti pitää lopputulosta loistavana. Pientä hienosäätöä toki jäi, mutta kuka tietää vaikka luvassa olisi vielä jonkinlainen evoluutiomalli tulevaisuudessa. Jäämme miehissä odottelemaan, mutta kuten sanottua kyllä johonkin freskoon voisivat potrettinsa saada. Miettikää, kuinka komealta näyttäisi jonkin kirkon katossa puoliympyrään asettuneet enkelit, kynät korviensa takana piirrustuslaudat taustalla siinnellen, valmiin tuotteen -naisen ympärillä. Otsat kenties hieman kurtussa, mutta kykenemättä kuitenkaan salaamaan alta paistavaaa tyytyväisyyttä.
<BR>Harmi, etten osaaa maalata visiollani olisi luullakseni markkinoita.
<BR>
<BR>Niin, sitähän tässä oikeastaan piti marmattaa, kun en enään pääse luistelemaan työkiireisiini vedoten sunnuntaisista kauppakierroksista. Männä pyhänä jouduin nimittäin yleisen painostuksen alla ostoksille. Kärsin kovasti kaupoissa, joissa ei ole urheiluosastoa. Niissä nimittäin saan aikani suhteellisen hyvin kulumaan testaillen erinäisiä urheiluvälineitä. Tosin myyjät tahtovat suhtautua jokseenkin penseästi koripallolla kikkailuun myymälässä, taikka uusien rekkojen tekoon fudisboltsin pompottelussa jaloilla, etenkin viimeisen kosketuksen jälkeen pallon karatessa muille osastoille. Tiukkapipoista väkeä kaikenkaikkiaan.
<BR>
<BR>Vaatekaupoissa hakeudun aina alusvaateosastoille seuraamaan lähinnä naisten ostopäätösten tekoa. Se on vänkä katsella millaisia rintsikoita tai pikkupöksyjä kukin kääntelee ja arvailla miltä ne heidän päällään näyttäisivät. Usein huomaan päällisinpuolin tylsänoloisten tätien valitsevan yllättävän rohkeita kokonaisuuksia -siitä pointsit heille, toisaalta taas useat seksikkäät vosut tyytyvät turhan konservatiivisiin mummomalleihin, jotka eivät alkuunkaan tee oikeutta upeille muodoilleen. Toisinaan en malta olla puuttumatta peliin, jos huomaan valinnan menevän totaalisesti perseelleen -sanan mukaisesti. Olen kyllä saanut huomata, ettei rakentavaan keskusteluun juurikaan päästä, vaan ottavat ruojat nokkiinsa, vaikka toinen hyvää hyvyyttään koettaa antaa uutta näkökulmaa aiheesta. Lysti useinmiten kuitenkin loppuu vaimon saapuessa paikalle. Hän näet pitäää irstaana moista huvittelua, ja taluttaa sättimisen ja nipistelyjen kera siippansa kattiloita syynäämään. Mitäs pakotti mukaan???
<BR>
<BR>Viime keikalla ehdin kuitenkin tehdä pari järisyttävää havaintoa alusvaateosastolla. Panin hurmioituneena merkille, että mallinukeille on kasvanut nännit. Tämä, jos mikään on tervettä kehitystä. Eikä pieni liioittelukaan tietenkään ole pahasta. Olen aina ollut vannoutunut nännifriikki. Pienetkin rinnat pelastaa röökinnatsan mittaiset topakat nännit! Liekkö nuo seuraavaksi sommittelevat jostakin tekoturkiksesta viehkosti huolitellun karvoituksen nimettömien sisään. Toisihan sekin toki verevyyttä kummasti lisää sinänsä niin kylmän muovimaiseen römpsään.
<BR>
<BR>Toinen mielenkiintoinen huomioni oli miesten pierurysiä esittelevien torsojen miehusta. Somistaja oli näet kiskonut nukeilta mulkut ylös. Niin, niin -katsokaa itse! Jorma kellottaa siinä kohti kalsarin kumminauhaa, olematta kuitenkaan varsinaisesti jöpiksessä. Miksiköhän? Itse olen huomannut asennon olevan inha. Joskus kiiressä kusella käydessäni olen veitikan jättänyt jollottamaan epähuomiossa tuohon karvojen päälle, mutta joutunut kohta vaivihkaa sujuttamaan sen oikeille sijoilleen. Se jumalaton kun alkaa hotkia karvoitusta, kuin lehmä ruohoa, nahan ja herkkumutskun väliin. Olo tällöin käy jokseenkin tukalaksi. Varmaan on ollut nainen tuon idean keksijä.
<BR>
<BR>Juohtuipa vaan mieleeni...
<BR>
<BR>Terv. Rööri
<BR>
<BR>