Vaadin positiivista syrjintää insinööreille

[Hemingway]

Akateemisten työttömyys kasvaa alati merkittävästi enemmän kuin muu työttömyys. Viime vuonna se nousi 20 %. Insinööreistäkään ei ole pulaa.

Mitä tekee kovin odotuksin opiskellut suomalainen insinööri työttömäksi jäätyään? Häpeää ensin, sitten rupeaa ryyppäämään.

Mitä työttömän insinöörin pitäisi tehdä? Kouluttautua uudestaan. Mihin?

Ei, insinööri ei kuulu koulunpenkille. Insinööri on herra. Herraa pitää tukea. On harjoitettava positiivista syrjintää. Ei ole kestävää perustetta juoksuttaa ihmisiä yhä uusissa koulutuksissa ja palkattomissa harjoitteluissa, vaan on saatava ihmiset töihin, etenkin herrat. Työhönotossa on suosittava insinöörejä, jotka eivät työllisty omin avuin. He ovat käyneet kalliit koulut. Heidän opettajilleen on maksettu veroista palkat. Syrjäytynyt insinööri on kestämätön hukkainvestointi.

Kuinka positiivinen syrjintä toteutetaan käytännössä? Ehdottakaa! Vai oletteko sitä mieltä, että insinöörien pitää kouluttautua uudestaan? Ryhtyä sairaanhoitajiksi, jotka palkataan veroin? Muilla aloilla kuin terveydenhoidossa varmoja työpaikkoja ei taida enää olla.

 

[Timbit]

En osaa ottaa kantaa siihen, tulisiko insinöörejä positiivissyrjiä. Insinööriyteen yleisemmin sen sijaan otan kantaa.

Insinöörit ovat tarpeellisia, koska heidän tekemäänsä työtä tarvitaan. Jos heitä ei olisi, joutuisivat muut ihmiset tekemään ne työt, eikä se olisi oikein ketään kohtaan. Onneksi siis insinöörejä on. Paitsi, että he ovat hyviä siinä, mitä tekevät, he myös tekevät sitä työtään innolla. Miksi sitten usein insinöörien aikaansaannos ei vastaa haluttua, vaan pahimmassa tapauksessa jopa synnyttää uusia ongelmia sen sijaan että olisi ratkaissut ne ongelmat, joita ratkaista yritettiin? Koska insinöörit vaativat tarkkaa ohjausta ja valvontaa. Tämä on ihmisten tehtävä.

Jos insinöörejä ei ohjata ja valvota kunnolla, ne tekevät oman päänsä mukaan. Tämä ei ole suotavaa, jos ihmisten on tarkoitus olla missään kosketuksissa työn lopputuloksen kanssa. Ohjaamista ei pidä tehdä miten sattuu. On pidettävä huoli siitä, että lopputuloksesta tulee oikeanlainen. Se, miten insinöörit siihen pääsevät, kannattaa jättää heidän huolekseen. Heillä on luontainen tapa ja kyky tehdä työnsä heille itselleen parhaiten sopivalla tavalla, jolloin työ on myös mahdollisimman tehokasta. Tiivistäen: insinöörien ohjauksessa huomio keskitetään siihen, mitä tehdään, mutta ei puututa siihen, miten tehdään.

Olen ollut työelämässäni toistakymmentä vuotta paljon tekemisissä insinöörien kanssa, joten tiedän, mistä puhun. Olen myös huomannut, että pystyn kommunikoimaan melko tehokkaasti sekä insinöörien että ihmisten kanssa, ja tällaista kykyä ei liian monelle ole suotu. Pidän insinööreistä paljon, mutta olen ihan tyytyväinen siitä, etten itse ole sellainen.

Uskotteko muuten, että insinöörejä kohtaan alemmuudentuntoa potevia ihmisiä on olemassa? No en minäkään ihan helposti uskonut, mutta pakkohan se on kun se kerran on totta.

 

[vilpertti]

Työhönotossa on suosittava insinöörejä, jotka eivät työllisty omin avuin.

Jos on kouluttautunut alalle jonka työpaikat aiheuttavat näppylöitä, ei muuta kuin uudelleenkouluttautumaan. Ei voi olla yksityisyrittäjien taakka kantaa vastuuta muiden ihmisten huonoista valinnoista.

 

[Sistis]

Jos on kouluttautunut alalle jonka työpaikat aiheuttavat näppylöitä, ei muuta kuin uudelleenkouluttautumaan. Ei voi olla yksityisyrittäjien taakka kantaa vastuuta muiden ihmisten huonoista valinnoista.

Osittain näin. Tosin minulla on sellainen käsitys, että Suomessa uudelleenkouluttautuminen ei ole kovinkaan helppoa. Tai se on tehty jopa tarpeettoman hankalaksi. Voin toki olla väärässä, koska minun ei - vaikka insinööri olenkin - ole täytynyt uudelleenkouluttautua. Olen tosin itse työni ohessa suorittanut avoimessa yliopistossa opintoja, jotka tosiaalta laajentavat osaamistani, ja toisaalta voivat auttaa uudelleenkouluttautumisessa, jos sellainen tarve joskus tuleekin.

Uudelleenkouluttautumista hankaloittaa ainakin osittain se, että Suomessa on vaikeutettu uudella lailla jo yhden tutkinnon suorittaineiden opiskelupaikan saantia. Periaatteessa tuon ymmärtää, koska lain tarkoituksena on tukea niitä, joilta opiskelupaikka vielä puuttuu. Siis aktivoida näitä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Kääntöpuolena on kuitenkin se, että nyt syrjäytymisvaaraan joutuvat ne, joilla on jo kokemusta työelämästä, mutta joiden työllistymismahdollisuudet ovat rajalliset rakennemuutoksen vuoksi. Tekniikan ala on juurikin tällainen. Valtiovallan pitäisi ottaa tämä paremmin huomioon, koska valtiovallan päätöksellä insinöörien koulutuspaikkoja aikanaan lisättiin. Silloin kun minä olin nuori ja hain opiskelemaan alaa, puhuttiin siitä, että sataprosenttinen työllisyys odottaa. Jep jep, aina voi jossitella sitä, että "pakkoko näitä puheita oli uskoa?". Ei ollutkaan, mutta harva lukiolainen vielä omaa niin pitkää kokemusta työelämästä, että ymmärtäisi työmarkkinoiden muutoksia ja osaisi kyseenalaistaa noita markkinointipuheita.

Insinööreillä olisi minusta käyttöä myös sairaanhoidossa. Sairaanhoito teknistyy kaiken aikaa, joten tutkimuslaitteiden käytössä teknisestä osaamisesta on varmasti hyötyä. Olisiko sitten kovinkin helppoa räätälöidä sellainen muuntokoulutus, jolla insinöörit hankkivat itselleen tarvittavat terveydenhoitopuolen taidot, jotta kykenisivät tällaiseen työhön? Vaikea sanoa. Mutta monesti noissa tutkintoasioissa byrokratia jyllää melkoisesti. Itse kysyin esimerkiksi avoimessa yliopistossa kursseja suorittaessani, että voinko korvata kursseja TTY:llä suorittamillani, ja DI:n tutkintoon sisällyttämilläni. Vastaus oli tyly: ei voi. Sama kurssisisältö pitää siis käydä, vaikka tietotaito löytyy jo. No ei tuo siksi suuria ponnisteluja vaatinut, mutta aiheutti kyllä tarpeetonta lisätyötä. Joissain paikoissa tällainen korvaavuus hyväksytään, muttei läheskään kaikkialla. Tämä myös vaikeuttaa uudelleenkouluttautumista. Tarpeeton työmäärä voitaisiin karsia.

Oma ongelmansa tulee toimeentulosta. Nykyään työttömyysturva mahdollistaa tietyin rajoituksin opiskelun työttömänä. Mutta tukiaika ei ole kuitenkaan välttämättä kovinkaan pitkä, eikä siten todennäköisestikään kata etenkään edellä mainitun "jo osatun asian uudelleen opiskelun" vuoksi koko opiskeluaikaa. Opintotukea taas ei välttämättä enää saa, koska sen määrä on rajallinen yhdelle ihmiselle. Uutta tutkintoa aloitettaessa edelliseen tutkintoon käytetyt tukikuukaudet lasketaan mukaan. Maksimimäärä tukikuukausia tulee helpostikin täyteen...

Muuntokoulutukseen siis määrärahoja lisää, byrokratiaa pienemmäksi. Homma helpottuu. Tai no, ainakin paperilla. En minä näistä oikeasti mitään ymmärrä...

 

[kakkonen]

Ei voi olla yksityisyrittäjien taakka kantaa vastuuta muiden ihmisten huonoista valinnoista.

Kai tässä voisi valtiokin tehdä niin että ohjataan enemmän noita oppilaitosten aloituspaikkoja. Teknisen puolen inssejä on koulutettu vuosia aivan liikaa, rima on ollut matalalla ja alalle on päässyt aika paljon huonoakin ainesta. Asiantuntijat jotka asioista päättävät pitäisi nähdä pitemmälle kuin yksittäisten ihmisten ja esim noilla aloituspaikoilla pystyttäisiin osin tekemään sitä että tietyillä aloilla ei ole liikaa ylitarjontaa.

 

[MPN]

Mutta monesti noissa tutkintoasioissa byrokratia jyllää melkoisesti. Itse kysyin esimerkiksi avoimessa yliopistossa kursseja suorittaessani, että voinko korvata kursseja TTY:llä suorittamillani, ja DI:n tutkintoon sisällyttämilläni. Vastaus oli tyly: ei voi. Sama kurssisisältö pitää siis käydä, vaikka tietotaito löytyy jo.

Paljon asiaa tekstissäsi, mutta lainaan tämän pätkän vain ettei tule ylipitkää lainausta.

Tämähän on turhaa kikkailua ja maksaa valtiolle melkoisesti, jos lähdet kouluttamaan itseäsi uudelleen ja olet suorittanut jo yhden tutkinnon, sitten joudutkin viettämään koulussa 1-2 vuotta pidempään käyden uudelleen nuo kurssit jotka olet jo kerran käynyt. Verrattuna että pääsisit takaisin töihin 25-40% lyhyemmässä ajassa.

Siitä ei ole itsellesi hyötyä, hukkaat vain osan elämästäsi. Siitä ei ole valtiolle hyötyä, maksaa helvetisti. Siitä ei ole koululle hyötyä, opiskelumotivaatio voi laskea näiden kerran käytyjen kurssien takia ja joku muu ei välttämättä mahdu kurssille. Mutta näin on vain määrätty vaikka se ei ole kenenkään etu.

 

[FASlapsi]

Jos insinöörejä ei ohjata ja valvota kunnolla, ne tekevät oman päänsä mukaan.. ..Tiivistäen: insinöörien ohjauksessa huomio keskitetään siihen, mitä tehdään, mutta ei puututa siihen, miten tehdään.

Oot ihan oikeilla jäljillä. Omien kokemuksieni mukaan suomalainen insinööri tekee kyllä mitä pyydetään, tunnollisesti ja suurella hartaudella, mutta pahaksi onneksi usein on häikkää siinä miten insinööri tulkitsee sen mitä pyydetään. Jos esimerkiksi insinööriä pyydetään suunnittelemaan mahdollisimman kustannustehokas tapa kaivaa metrotunnelia, insinööri saattaa ahertaa ja nyhertää ja hakata taskulaskimen paskaksi kunnes tulokseksi saadaan kaksi vaihtoehtoa: a) räjäytetään vitun iso kuoppa armeijan vanhaksi menevillä räjähteillä tai b) roudataan pari kontillista intialaiskerjäläisiä kaivamaan tunneli käsin. Jos joku rohkenee kyseenalaistaa vaihtoehtojen järjettömyyden ja näillä toimilla saatavien tulosten kelvollisuuden, puhumattakaan jostain turvallisuus- ja eettisyysnäkökulmista, insinööri ottaa nokkiinsa ja hermostuu koska hän on suurella rakkaudella tehnyt mitä pyydettiin. Siinä on perkele kustannustehokkaimmat tavat! Vittuako sitten yhtäkkiä ruvetaan kyselemään järjen ja tulosten ja joidenkin ihmisarvojenkin perään saatana!

Itsehän kuulun myös tähän ihmiskunnan jaloimpaan osastoon, voin sen ylpeänä tässä kertoa. Ja vaikka me insinöörit olemme mitä olemme, on karu fakta se että ilman meitä mitään ei tässä maassa tapahtuisi. Kaiken takana on aina erinäinen määrä insinöörejä, ihan kaiken. Ajatelkaapa sitä hetki, eikö ole surullinen ja kauhistuttava ajatus?

 

[kahden suunnan sentteri]

Kai tässä voisi valtiokin tehdä niin että ohjataan enemmän noita oppilaitosten aloituspaikkoja. Teknisen puolen inssejä on koulutettu vuosia aivan liikaa, rima on ollut matalalla ja alalle on päässyt aika paljon huonoakin ainesta. Asiantuntijat jotka asioista päättävät pitäisi nähdä pitemmälle kuin yksittäisten ihmisten ja esim noilla aloituspaikoilla pystyttäisiin osin tekemään sitä että tietyillä aloilla ei ole liikaa ylitarjontaa.

Tässähän on pitkälti syynä oppilaitosten rahoitusmalli. Kouluista on tehty osakeyhtiöitä, joiden ydinprosessi on tehdä voittoa. Tulot muodostuvat lähinnä valtion rahoituksesta, 75 % siitä kun opiskelija otetaan sisään ja 25 % lisää jos sattuu valmistumaan. Ja menot pitää tietysti mitoittaa sitten tuloja pienemmäksi, jotta voittoa jää. Ja tottakai kun kvartaalitaloudessa toimitaan, niin siihenhän tähdätään että toiminta kasvaa. Kyllähän sen sokean kanankin olisi täytynyt ymmärtää mitä tälläinen malli tekee koulutuksen laadulle, etenkin kun laadullisia mittareita ei edes pahemmin tarkastella.

Ja onhan se huomattu. Jo 2007 OPM perusti työryhmän, joka sisälsi jengiä kaikista keskeisistä sidosryhmistä (ministeriö, työelämä, oppilaitokset, opiskelijat, asiantuntijat) tutkimaan insinöörikoulutuksen tilaa kilpailukyvyn näkökulmasta. Tammikuussa 2008 julkaisivat ensimmäisen väliraporttinsa, jonkä pääviesti oli että laadullisiin kriteereihin tulisi satsata enemmän, ja koulutuksen laatuun tulisi välittömästi luoda mittarit.

Myös toinen työryhmä, TUTKI, ehdotti vuotta myöhemmin suorituskykyindikaattoreita ammattikorkeakoulujen R&D -toimintaan.

2010 OKM vaati taas, että rahoitusmallin tulisi palkita laadullisia kriteereitä määrällisten sijaan.

2011 Hallitusohjelmassa seisoo, että suomesta tehdään vuoteen 2020 mennessä maailman kilpailukykyisin maa, ja osana sitä ammattikorkeakoulujen hallinto, rahoitus ja lisensointi tullaan uudistamaan kokonaan.

...Ja paskat. Imppulakista vetoa että leikkaavat vaan: Kansakunnan pelastamisen hetki - Pääkirjoitukset - Pääkirjoitus - Helsingin Sanomat

 

[scholl]

Itse en pidä insinöörejä herroina, vaan kuleina. He tekevät, mitä herrat käskevät. Eiköhän toi työttömyys kerro vain siitä, että henkilö ei osaa ajatella omin aivoin, jos ei saa itseään työllistetyksi.

Arvostan sellaisia insinöörejä, jotka suunnittelevat esim. huippuluokan autoja, laivoja tai muita laitteita sekä sitten toisaalta myöskin niitä insinöörejä, jotka perustavat vaikkapa IT-yrityksiä tai tekevät muita innovaatioita, jotka johtavat työpaikkojen luomiseen.

Avausviestistä tulee valitettavasti väistämättömästi nyt sellainen kuva, että meidän pitäisi paapoa sellaisia insinöörejä, jotka eivät osaa mitään. Ei onnistu.

 

[Sistis]

Tämähän on turhaa kikkailua ja maksaa valtiolle melkoisesti, jos lähdet kouluttamaan itseäsi uudelleen ja olet suorittanut jo yhden tutkinnon, sitten joudutkin viettämään koulussa 1-2 vuotta pidempään käyden uudelleen nuo kurssit jotka olet jo kerran käynyt. Verrattuna että pääsisit takaisin töihin 25-40% lyhyemmässä ajassa.

Jep. Sanotaan näin, että pointtina voi joissain tapauksissa olla se, että halutaan varmistaa osaamisen säilyminen (olen kyllä unohtanut monen turhan kurssin sisällön... en esimerkiksi muista mitään enää 12 vuotta sitten suorittamani insinöörikemian pakollisesta kurssista). Mutta osaamisen varmistaminen voitaisiin tehdä esim. kevyellä tentillä tai esseellä, jolloin kurssin saisi välittömästi alta pois. Turha istuttaminen luennoilla tai harjoituksissa ja pakollisten harjoitustöiden tekeminen vie aikaa ja vaatii helposti monta kuukautta.

 

[verikuut]

Minun mielestäni ennen insinöörien työllistymisestä tai työllistymättömyydestä käytävää keskustelua on teetettävä tarveselvitys, jonka tulosten pohjalta voidaan vasta ryhtyä linjaamaan eri toimintamalleja. Projektin hallintaa varten on laadittava selkeät rajat sille, mitä osa-alueita ja mitä muuttujia tarveselvityksessä huomioidaan ja miltä osin ratkaisut on oikopäätä hylättävä. Tarvittavat laskelmat tulee tehdä senhetkisten tilanteiden vallitessa, ellei ennen projektin alkua tai viimeistään määräpäivään mennessä ole tarveselvityksen tilaajan toimesta esitetty täsmällistä toimeksiantoa koskien ennusteen laatimista kattamaan myös tulevaisuuden skenaariot. Ristiriitaisten tarveselvitystulosten välttämiseksi on vältettävä tulosten ristiriitaisia tulkintoja eri tarveosa-alueiden osissa, ellei tätä tehdä tarkoituksella omien tarkoitusperien ajamiseen. Ennustemalleihin tulee myös sisällyttää skenaariot niistä osa-aluiesta, joiden ennustaminen on vaikeaa, epävarmaa tai mahdotonta, mutta kuitenkin siten, ettei ennustemallin rajaamisessa tai mallintamisen laajuudessa jouduta suuren tietomäärän tai muun rajaavan resurssin takia tekemään summittaisia laskelmia.

Laskin tuossa jo tuossa valmiiksi, että kaavan mukaisesti yksittäisen insinöörin työllistymisen todennäköisyys työllistyä aikavälillä t0...t1 on

T% = mP, jossa P=e1e2

mutta koska kyseinen kaava ei varsinaisesti erittele työllistymistä omalle alalle työllistymisestä osittain omalle alalle eikä työssäkäynnin aikaisen jatkokoulutuksen osuutta kaikista opinnoista, ei ylläolevaa kaavaa voida sellaisenaan soveltaa ilman sopijaosapuolten välistä kirjallista sopimusta konsulttisopimusehtojen mukaisesti.

 

[Timbit]

Oot ihan oikeilla jäljillä. Omien kokemuksieni mukaan suomalainen insinööri tekee kyllä mitä pyydetään, tunnollisesti ja suurella hartaudella, mutta pahaksi onneksi usein on häikkää siinä miten insinööri tulkitsee sen mitä pyydetään.

Kyllä vaan. Siksi se ohjaus tuleekin hoitaa huolella, ettei pääse käymään mitään pikku räjähdysonnettomuuksia tai kiinalaisen työvoiman väärinkäyttöä. Vaikkapa tuossa metrotunnelitilanteessa heille pitää kertoa, että ratkaisun tulee olla mekaaninen, räjähdysaineeton, ihmisten henkeä ja terveyttävä suojaava sekä välttää syövyttävien kemikaalien käyttöä. Ympäristöasioista ei niin tarvitse välittää, lakimiehet hoitaa ne sitten jälkikäteen ja muutenkin risuparrat kitisijät vituttaa aina. Siinä osut naulan kantaan kun tuot esille, miten insinööri reagoi saatuan tietää, että se hieno ratkaisu ei olekaan sellainen, mitä haettiin. Siinä on raavaampikin mies saman tien altavastaajana, kun insinööri raivostuu, mutta tuolla mainitsemallani ohjauksella näitä tilanteita voidaan välttää.

 

[Naurava Sika]

Kai tässä voisi valtiokin tehdä niin että ohjataan enemmän noita oppilaitosten aloituspaikkoja. Teknisen puolen inssejä on koulutettu vuosia aivan liikaa, rima on ollut matalalla ja alalle on päässyt aika paljon huonoakin ainesta. Asiantuntijat jotka asioista päättävät pitäisi nähdä pitemmälle kuin yksittäisten ihmisten ja esim noilla aloituspaikoilla pystyttäisiin osin tekemään sitä että tietyillä aloilla ei ole liikaa ylitarjontaa.

Tässä on asiaa. Hyvä insinööri on painonsa arvoinen kultaa, mutta nykyään on alkanut vaikuttaa siltä että pelottavan suuri osa insinööreistä on "tusinainssejä", jotka ovat jotenkin luikerrelleet sen ammattikorkeansa läpi. He ovat siis huonoja inssin hommissa ja käytännön töitä he eivät osaa lainkaan, joten ei heistä ole duunareiksikaan. Siinäpä onkin kansantaloudellinen ongelma, kun ollaan kuviteltu että tässäkin asiassa määrä korvaa laadun. Herää kysymys että mitä tällaisilla ihmisillä oikein tehdään? Tietty, nyt voisi olla aika pistää näitä työttömiä ylikoulutettuja uudelleenkoulutukseen ja tehdä heistä niitä lähihoitajia ja siivoojia joita niin kipeästi Suomen maa tarvitsee.

 

[pancor]

Tässä on asiaa. Hyvä insinööri on painonsa arvoinen kultaa, mutta nykyään on alkanut vaikuttaa siltä että pelottavan suuri osa insinööreistä on "tusinainssejä", jotka ovat jotenkin luikerrelleet sen ammattikorkeansa läpi. He ovat siis huonoja inssin hommissa ja käytännön töitä he eivät osaa lainkaan, joten ei heistä ole duunareiksikaan.

Näitä tusinainssejä tuntuu näkyvän varsinkin isommilla työpaikoilla hälyyttävän usein. He eivät oikein tunnu ymmärtävän, että miten heidän pitäisi työnsä hoitaa, kun itse eivät sitä osaisi tehdä eikä luonto anna myöden sille, että joko kuuntelisivat työntekijöitä ja oikeasti tutustuisivat siihen vastuualueensa toimintaan. Kun kaikki ei oikeasti menekkään kuten heille on kursseilla opetettu niin he tuntuvat turhautuvan nopeasti ja sitä turhautumista sitten puretaan nipottamalla turhasta ja puuttumalla merkityksettömiin asioihin joilla ei oikeasti ole vaikutusta työn tulokseen. Pahimmillaan he jopa sabotoivat koko vastuualueensa työntekoa.

 

[Hiker]

Omasta näkökulmastani insinöörien työllisyys on sikäli mielenkiintoinen aihe, koska opiskelen tekniikan alalla itsekin. Tarkemmin sanottuna Oulun yliopistossa tuotantotaloutta, josta valmistuneilla on keskimäärin ollut hyvä työtilanne, mutta Oulun seudulla tuo Nokia-klusterin alasajo ja yleinen taloudellinen tilanne on rokottanut työllisyysnäkymiä aika rajusti. Minulla valmistuminen odottelee vielä luultavasti vajaan parin vuoden päässä, jolloin tilanne voi olla luonnollisesti toinen. Mutta kaikenkaikkiaan tilanne vetää vähän vakavaksi, vaikka Hemingwaylle se näyttää olevan niin hienoa.

Minulle työttömäksi jääminen ei oikeastaan ole koskaan ollut mikään vaihtoehto. Aina on pitänyt jotain töitä tai opiskeluja tehdä, tämä lienee kotikasvatuksen peruja. Tavoitteena olisi työllistyä Oulun seudulta tai pohjois-Savosta valmistuttuani, mutta jos töitä ei ole, ei mulla ole estettä lähteä muuallekaan. Jos sitten fiksua työpaikkaa ei löydy sittenkään, olen kehitellyt pari varasuunnitelmaa, joista toinen on rakennesuunnitelu-DI:ksi lukeminen. Pohjois-Suomessa on pula raksainsseistä, joten niille papereille olisi käyttöä. Tosin voihan tilanne taas muutaman vuoden päästä olla eri. Eikä minulla ole mitään tarvetta olla jokin "herra". Suomessa saa leivän päälle voita ja juustoa jo ihan normiduuneista normipalkalla.

Mutta kaipa ne asiat jotenkin lutviutuvat, voihan se olla, että muutaman vuoden päästä naureskellen muistelen näitä stressailuja tulevista töistä.