Tehdäänpä saman tyyppinen juttu kuin Tapparan kanssa. Ainakin Tappara kompastui paljolti mainittuihin asioihin.
Lähtökohtana on luonnollisesti Kärppien selkeä suosikkiasema. Jos kumpikin pelaa omalla tasollaan Kärpät menee jatkoon noin lukemin 3-1. Jos Ässät aikoo mennä jatkoon pitää tapahtua seuraavia asioita.
1. Kummankin osapuolen henkinen lataus. Kärpillä on valtava voittamisen kulttuuri ja tieto siitä, miten isoja pelejä voitetaan. Tässä on oikein käytettynä hieno etu. Toisaalta mikään dynastia ei kasva taivaaseen asti ja jossain vaiheessa alkaa hapertuminen ja yleensä se alkaa sisältä päin. Onko kaksi mestaruutta ja kolme finaalipaikkaa peräkkäin jo tarpeeksi? Kärpillä on sama valmentaja kuin viime kaudella ja käytännössä samat ratkaisupelaajat, onko enää nälkää? Edellisestä mestaruudesta vaihtui valmentaja ja asetelma oppipoika Jalonen vastaan mestari Rautakorpi/Jortikka toi latauksen automaattisesti viime kaudella. Ässät on parhaimillaan erittäin vittumainen vastustaja, Ässät voi kaataa, mutta siitä joutuu maksamaan hintaa. Fyysisesti Kärpät varmasti pystyy tuon hinnan maksamaan, mutta tuleeko pään sisältä ajatus, että antaa tuon päätykiekon nyt olla, tuskin siitä tulee mitään vaarallista tilannetta, mutta jos män menen sen ottamaan tulee mailaa munille ja hirveä töötti selkään. Ässistä ei löydy voittamisen kulttuuria varsinaisesti kuin Mikko Rauteelta, mutta moni poika kasvoi jo Tapparasarjan aikana paljon pituutta lisää ja tekemällä oppii.
2. Maalivahtipeli. Riksman otti selkävoiton pudotuspelimaalivahti Lehdosta. Todellisuudessa joukkueiden tasoerot ovat kuitenkin sen verran pienet, että maalivahtipelillä on paljon paikattavissa. Bäckström on muutenkin ollut aika usein epävarma Ässiä vastaan, eli suoraviivainen hyökkäyspeli ja maalille ajot eivät taida olla NB:n mieleen. Toinen asia on tietysti loukkaantumistilanne, todennäköisesti Bäckströmillä on myös fyysisellä puolella ongelmia, joten onko niin, että Pietilä aloittaa Kärppämaalissa, jolloin maaliin saadan perusvarmatorjuja, mutta miten käy kun ottelussa tulee noin 15 vetoa, joista kuitenkin 5-7 parhailta paikoilta? Joka tapauksessa Ässät tarvitsee Juuson huippupelejä ja lievää epävarmuutta Kärppämaalilla.
3. Kärppien hyökkäys. Neljä tsekkiä, joilta voi hermo palaa, jos tulee vain mustelmia ja Juuso napsii kiekot kuin marjat. Erityisesti Tenkrat voi olla henkisesti hyvinkin horjutettavissa ja uskonkin, että Tenkrat tulee samaan pientä erityiskohtelua tilanteissa ja tilanteiden jälkeen. Varsinaista huipputaitoa Kärpillä hyökkäyksessä ei ole, vaan peli perustuu siihen, että kukin ketjumies pystyy voittamaan hyvällä liikkeellä ja yhteispelillä muutaman kymmenen senttiä lisätilaa ja antaa tämän jälkeen kiekon seuraavalle miehelle täyteen vauhtiin. Lopulta joku on paikassa, mutta jos yksikin lenkki ketjussa pettää, homma näyttää kovin aneemiselta, kuten kävi joissakin kohdin Bluesia vastaan. Ässillä on taas liigan ykköshyökkääjä Kivenmäki, joka pystyy kaatamaan myös Kärpät yksinään, kuten kaatoi Tapparan kahdessa ensimäisessä Porin pelissä. Hiseylla alkaa olla vammat myös takanapäin ja pari viimeistä Tapparapeliä oli jo hyvää Hiseya. Joten Ässillä on kärjen osalta hyökkäyksessä selkeää taitoetua, joka pitää pystyä hyödyntämään taululle. Ja toisaalta Kärppien laajempi materiaali pitää pystyä pimittämään Ässien tuntemattomien soturien, eli Rauteen, Kaipaisen, Komarovin, Kuparisen, Forsbackan ja kumppaiden hurjalla työllä. Itse odotan lisäksi Jesse Joensuulta edelleen ratkaisuja.
4. Valmennus. Jalonen on samantapainen systeemivalmentaja kuin Rautakorpikin, eli ennen kautta luodaan systeemi johon luotetaan. Jalosen pelikirja on tietenkin aivan erinäköinen kuin Rautakorven, mutta Jalonenkaan ei ole kykenevä tekemään mitään suuria muutoksia pelinaikana, vaan uskotaan ja luotetaan, että lopulta hyvin opeteltu systeemi ja luja fysiinen kunto tuo tuloksen. Jos homma jostakin syystä alkaa pahasti tökkimään, ollaankin tilanteessa, jossa vastustaja saa voiton lähes kumartamalla kuten Ässät sai kaikissa peleissä Porissa Tapparaa vastaan. Ässien suuri vahvuus on katsomovalmentaja Pasi Kaukoranta, joka on jo tähän mennessä pyörittänyt puolitoista vuorokautta Kärppänauhoja ja uskon, että Pade tuo pari yllätystä Kärppien pureksittavaksi. Tänään oli aamuharjoituksissa pari mielenkiintoista juttua, joita ei ole juuri tähän mennessä nähty.
5. Kärppien suurin vahvuus on ylivoimaisesti puolustuskalusto, jossa ei ole juuri heikkouksia. Ässät ei voi ajaa huoletta yhtä syvälle kuin Tapparaa vastaan, vaan on pelattava taitavaa shakkia, milloin voidaan taklata ja karvata. Useimmiten täytyy pudottaa omalle siniviivalle neljän mieheen linjaan kärkimiehen ohjatessa peliä. Kärppien puolustuksen mahtava kiekollinen taito ja liike mahdollistavat myös toisen laitahyökkääjän jättämisen keskialueelle, jolloin Ässien karvaus- ja taklauspeli vaikeutuvat entisestään. Toisaalta, jos Ässät pääse tässä asetelmassa kiinni kiekolliseen pakkiin, kiekonriistolla ja yhdellä syötöllä ollaan avopaikassa, joka on todellinen maalivahdin painajainen, ennakoimaton ja yllättävä. Eli myös Kärppien pitää tyytyä heittämään useimmitten nöyrästi rännikiekkoa keskialueelle ja rakentaa uusi lähtö oman puolustuksen kautta. Uskonkin, että tässä tullaan näkemään melkoista asemasotaa ja paljon päätykiekkoja heti punaisen jälkeen. Pari kertaa erässä Mave sitten kahvittaa riskillä omalla alueella tai heti siniviivan jälkeen ja pääsee miehestä irti, toinen harhautus vauhdissa tai lätty Kuuselalle, joka on ennenkin pistänyt Oulussa verkot tötterölle.
6. Erikoistilanteet ovat tietenkin isossa roolissa. Ässät ei voi ottaa yhtä paljon jäähyjä kuin Tapparaa vastaan. Oma ylivoima pitäisi saadaa toimimaan vielä pari pykälää juohevammin ja jälleen kerran vieno pyyntö Toivolalle; paljon aikaa kakkosylivoimalle ja myös ykkösylivoiman taakse Forrest viivalle Peltosen paikalle.
