Huhhuh.. Ei taida olla Suomi koskaan ennen pelannut noin jäätävää matsia tuollaisessa paikassa. Venäjällä ei ollut melkein yhtään huippupaikkaa, mutta Antsu Niittymäeltä jälleen takuuvarmaa työtä maalilla. On se kyllä kova kaveri.
Suomi puolusti loistavasti, eihän tuollaista pelaajalistaa vastaan kannata lähteä soitellen sotaan. Venäjän hyökkäykset ajautuivat kulmiin ja sieltä yritettiin epätoivesti kaarrella laukaisupaikkoihin, mutta vedot menivät joko ohi tai Niittymäki torjui varmasti ja helpon näköisesti. Kiitettävästi Suomen pakit hoitivat maalin edustan, vaikka Sami Salo puuttuikin!
Venäjän hyökkääjistä voi jonkinnäköiset kehut antaa ainoastaan Ovechkinille (whatever kirjoitetaan).
Mitäs tässä, aika murhaava maalintekoprosenttikin. Ensimmäisessä erässä oli maalin lisäksi pari läheltä piti -tilannetta, mutta muuten Suomi puolusti ja iski hyvin vastahyökkäyksillä, joista sitten saatiinkin joku maali. Peltonen on tehnyt tässä turnauksessa jo aiemmin hyviä ohjauksia maalin edessä ja nyt yllätti Nabokovin.
Se on sitten finaali! Pakko myöntää, etten minäkään siihen uskonut. Mutta turnauksen edetessä ja Leijonien pelejä katsoessa, en enää yllättynyt. On se niin hyvin kasassa tällä hetkellä.
Kaikkien aikojen saavutus jo nyt varmasti, rinnastettavissa World Cupin finaalipaikkaan, mutta olympialaisilla on varmasti suurempi arvostus takanaan(?), joten ehkä siksi menee WC:n edelle. Eilen ei tosin ollut samanlainen riehaantuminen finaalipaikan ratkettua kuin WC-välierä jenkkejä vastaan. Mutta perkeleen hieno tunne se oli nytkin! Sanonko, että kohta ei voi uskoa todeksi.
Vielä yksi peli pojat!