Väliarviot pelaajista

[M10]

Kausi on melkein jo puolivälissä. NHL:ssä pelaa satoja pelaajia, joista toki tietää suurimman osan, mutta millään ei ole kerennyt seuraamaan jokaista. Siksi olisikin hauskaa saada Teiltä eri NHL-joukkueiden seuraajilta ja asiantuntijoilta jonkinlainen väliraportti joukkueittain pelaaja pelaajalta, joissa muutamalla lauseella käydään läpi pelaajien otteet, plussat ja miinukset. Täältä niitä olisi sitten helppo lukea. Toki kyseessä on vain yhden henkilön mielipide, ja tämän vuoksi olisikin hyvä saada mahdollisimman vähän kotiin päin vedetty analyysi pelaajasta.

Idean sain tuolta Kings-ketjusta, jossa nimim. Fawkes kävi läpi kaikki LA:n pelaajat.

Tässä tulee Dallas Starsin pelaaja-arviot alkukaudesta. Arvosanat on annettu paljolti odotusarvon perusteella.

VESKAT

Marty Turco: Ollut enemmän tai vähemmän sekaisin alkukaudesta. Starsin ottelut ovat olleet usein run and gun –tyyppistä honoluluhokia, ja niissähän Turco ei koskaan ole ollut parhaillaan. Mies ei ole älyttömän hyvä suorien, kovasta vauhdista tulevien laukausten torjuja. Parantanut peliään Averyn lähdön jälkeen. 7-

Tobias Stephan: Ei ole jostain käsittämättömästä syystä saanut kunnon mahdollisuutta näyttää kykyjään, vaikka kaiken järjen mukaan nyt siihen olisi pitänyt olla hyvä tilaisuus. Ollut tilaisuuden tullen (kolme starttia) aika keskinkertainen. 7

PAKIT

Sergei Zubov: Kärsinyt loukkaantumisista ja on loppukauden sivussa lonkkavamman vuoksi. Ei voi oikein sanoa mitään tästä kaudesta. Toivottavasti Stars ja Zubov saavat sorvattua jatkosopimuksen. On se seuraikoni kuitenkin. 8

Darryl Sydor: Pelaa vielä ihan hyvällä NHL-tasolla, vaikka peli ei hyökkäyssuuntaan ole enää sitä mitä joskus 90-luvulla. Suht ok pakki ja sijoittuu hyvin. Ei saisi kuitenkaan olla liian suuressa roolissa. Pelaa viimeisiä kausiaan. 8

Stephane Robidas: Dallasin paras pakki. Joukkueen huonosta alkukaudesta huolimatta tehotilastossa komeilee +8, mikä on huima suoritus siihen nähden, että pelaa aina vastustajan parhaita pelaajia vastaan. Liikkuu erinomaisesti, taklaa lujaa, blokkaa vetoja, pyörittää ylivoimaa. NHL:n aliarvostetuimpia pelaajia. 9-

Matt Niskanen: Alkukausi oli aika surkea, mutta on nostanut päätään viimeisten kymmenen ottelun aikana. Saanut tehoja suht mukavasti, mikä on hänenkaltaiselleen kiekolliselle puolustajalle iso juttu. Niskanen on vielä aika sukka kaksinkamppailuissa, mutta kyllä hänestä hyvä kiekollinen pakki NHL:ään tulee. 8-

Doug Janik: Farmipakki on pelannut siellä täällä ja paikannut loukkaantuneita. Isokokoinen, mutta saisi olla fyysisempi. Enemmän AHL kuin NHL kamaa. 7+

Andrew Hutchinson: Vähän sama kuin Janikilla, mutta Hutchinson sentään pystyy antamaan jonkin verran kiekollista panosta NHL-joukkueelle. Ei silti ole kauhean mairittelevaa joukkueen pakkikaluston suhteen, jos tämä mies mahtuu top kutoseen. 7 ½

Nicklas Grossman: Dallasin paras pakki omassa päässä, vaikka tehotilasto onkin pahasti miinuksen puolella. Puhdas stay-at-home-puolustaja, joka sijoittuu hyvin ja pelaa fyysisesti. Pelaa yleensä vastustajan parhaita pelaajia vastaan. 8-

Mark Fistric: Alku oli hieman hankala. Lähti hakemaan nostetta Manitobasta ja loukkaantui pahasti. Tulevaisuuden nimi kuitenkin Dallasille. Sen verran hyvät työkalut Fistricillä. 7 ½

Trevor Daley: Pelaamassa parasta kauttaan. Hyvä esimerkki siitä, kuinka puolustajalla kestää kehittyminen hyväksi NHL-pakiksi kauemmin kuin hyökkääjällä. Yksi Starsin parhaista luistelijoista. Monipuolinen pelaaja ja todellinen team guy. Daley oli muutaman vuoden tuossa jatkuvasti treidispekulaatioissa, mutta ei ole enää. 8+

HYÖKKÄÄJÄT

Landon Wilson: Pelannut paremmin kuin moni osasi odottaa. Toisena joukkueen tehotilastossa (+5). Pelaa nelosketjussa ja hoitaa hommansa mallikkaasti. Kaikkihan tietävät, että Landonilla kiekko pysyy lavassa ja pelikäsitys riittää varsin hyvin. Isokokoinen äijä, joka sopii tuohon ajokoiraketjun laitaan. 8+

Brian Sutherby: Pelannut vasta pari peliä, mutta niiden perusteella oivallinen nelosketjun hyökkääjä. Isokokoinen ja kova taklaamaan. Osaa jonkin verran tapellakin. Muodostaa Barchin ja Wilsonin kanssa vastustajalle ikävän nelosketjun, joka taklaa ja luistelee kovaa. 8

Brad Richards: Dallasin paras pistemies 31 tehopisteellään. Hieman ailahtelevainen, mutta parhaimmillaan NHL:n tähtitasoa. Kyllähän kaikki Richardsin taidot tietää. Ei mikään kahden suunnan spesialisti, mutta ei tarvitsekaan. Parhaimmillaan ylivoimalla. 8 ½

Mike Ribeiro: Alku oli hankala, ja Ribeiro lamaantui n. kymmeneksi otteluksi Morrow’n loukkaantumisen myötä. On sen jälkeen piristynyt ja näyttänyt siltä Mike Ribeirolta, joka kieputteli vastustajia kahville koko viime kauden. 25 syöttöä on hyvä saldo tässä vaiheessa kautta. 8+

Toby Petersen: Ei ole pystynyt paikkaamaan Stu Barnesin jättämää aukkoa, mikä kieltämättä olisi iso ruutu monelle muullekin. Petersen on toisaalta ollut jatkuvasti vakiokokoonpanossa, mikä tarkoittaa sitä, että ihan vihkoon ei ole hommat menneet (+3 tehotilastossa). Suht luotettava 3/4 -ketjun sentteri. Nopea kaveri ja hyvä ohjaamaan kiekkoa maalin edessä. 8-

Mark Parrish: Satumainen aloitus (hattutemppu) ja sen jälkeen täysin kadoksissa. Useasi terve raaputus. Saa nähdä missä seurassa päättää kautensa. 7+

Steve Ott: Kärsinyt loukkaantumisista, mutta on aina kaukaloon hypätessää pelannut hyvin ja omilla aseillaan. NHL:n parhaimpiin ärsyttäjiin ja energiapelaajiin kuuluva Ott osaa pelatakin ihan hyvin ja on tärkeä mies alivoimalla. Nimim. vilpertin suosikkipelaaja NHL:ssä. 8+

James Neal: Aloitti kangerrellen ja lähti hakemaan vauhtia Manitobasta. Siellä neljä maalia viidessä ottelussa, nosto takaisin ylös, ja nyt mies komeilee NHL-tulokkaiden ja Dallasin sisäisen maalipörssin kakkossijalla (12 maalia 30 ottelussa). Isokokoinen mutta luistelee lujaa. Taklaa paljon ja osaa käsitellä kiekkoa näppärästi. Vielä hiomaton timantti, mutta kaikki ainekset NHL-tähdeksi. 9-

Brenden Morrow: Pelasi vain 18 ottelua ennen kuin loukkaantuminen päätti kauden. Teki pisteitä ihan hyvällä tahdilla, mutta osoitti turhautuneisuutta ottaen turhia jäähyjä aggressiivisuudellaan. 8+

Mike Modano: Pelannut kyllä todella hyvin ikäänsä nähden. Ihan ei vanha enää jaksa jokaiseen otteluun syttyä, mutta suurimpaan osaan kuitenkin. Liitää jäällä ja laukoo ylivoimalla pointilta kovaa. Modanosta on vielä paljon hyötyä joukkueelle ensi kaudellakin. 8 ½

Joel Lundqvist: Pelannut vain kymmenen ottelua olkapäävaivojen vuoksi. Lopullinen läpimurto vielä tekemättä, mutta kaikki ainekset hyväksi 2/3 ketjun laituriksi on olemassa. Taklaa lujaa ja on parhaimmillaan tiukan paikan tullen. 7 ½

Jere Lehtinen: Hänkin on kärsinyt loukkaantumisista, eikä kentälle päästessään ole vielä esittänyt parastaan. Hieman alkaa jo ikä painaa. Parhaimmillaan kuitenkin vielä huikea pelaaja. Ei kuitenkaan enää niin tasainen suorittaja kuin joskus ennen. Toki loukkaantumiset vanhalla iällä ovat häirinneet paljon. 7 ½

Loui Eriksson: Ollut todella huikea. Dallasin paras hyökkääjä, joka on tehnyt jo 18 maalia. Äärimmäisen röyhkeä pelaaja, joka haastaa puolustajia jatkuvasti. Pirun ulottuva hyökkääjä, joka katkoo syötöt ja laukoo terävästi. Ei tule koskaan nousemaan tähtipelaajaksi, mutta Erikssonin tulevaisuus on luotettavana 25-35 maalin tekijänä. 9

Fabian Brunnström: Ongelmia oman pään pelin kanssa, ja paljon vielä opittavaa pienen kaukalon ja Pohjois-Amerikan kiekon nikseistä. Potentiaalia on kuitenkin vaikka mihin. Tehnyt melko rajallisella peliajalla kymmenen maalia. Tekee täydessä vauhdissa huikeita asioita. Hiomaton timantti. Ensi kaudella 50-60 pistettä on jo täysin realistinen tavoite Brunnströmille. 8+

Krys Barch: Neloskentän vakiopelaaja. Hyvä pukukoppiäijä, kuten niin moni muukin tappelija. Luistelee paremmin kuin mitä saa arvostusta. Älykäs ja aggressiivinen pelaaja. Paljon mielummin Barch, kuin joku yli kaksimetrinen heavyweight, joka ei osaa muuta kuin tapella. 8

 

[cottonmouth]

Brad Richards: Dallasin paras pistemies 31 tehopisteellään.8 ½

Sen verran pitää kysäistä ihan mielenkiinnosta, että nähdäänkö Richardsin asema ja tekeminen Dallas-fanien taholta todella näin positiivisessa valossa (8½), varsinkin kun kyse tässäkin arvostelussa oli juuri odotusarvoista?

Eli saako Stars todella NHL:n kolmanneksi kovimmalle cap hitille ($M 7.8) tarpeeksi, tai edes osittain, vastinetta pelaajalta, joka siis on

Hieman ailahtelevainen, mutta parhaimmillaan NHL:n tähtitasoa. Kyllähän kaikki Richardsin taidot tietää. Ei mikään kahden suunnan spesialisti, mutta ei tarvitsekaan.

Nythän Richards löytyy kokonaispistepörssistä sijalta 43 ja yv-pisteissä majailee sijalla 73. Tehosaldokin näyttää -7.

 

[Evil]

Nimimerkki dali kävi läpi Devilsin pelaaja pelaajalta noin kuukausi sitten, eikä mitään erityisen mullistavaa ole sen jälkeen tapahtunut - mitä nyt Clemmensen on nostanut osakkeitaan, Rolston ja Holik palanneet ryminällä ja Elias sekä etenkin Parise pitäneet tasonsa, jopa petranneet entisestään.

Dalin Devils-arviot marraskuun lopulta täällä.

 

[Fawkes]

Mikset M10 sisällyttänyt Averya noihin arvioihisi? :)

 

[Hordi24]

Florida Panthers

20 peliä nähneenä annan arvion Panthers pelaajista. Ja tämä on siis vain minun näkemys. Mukana kaikki vähintään 20 peliä pelanneet. Arvosana perustuu pitkälti Hordin odotuksiin, eli ei ole syytä vetää johtopäätöstä, että esim. Anderson on parempi molari kun Vokoun tai Boynton parempi kun McCabe.




VESKAT

Thomas Vokoun: Ollut liian ailahteleva ja ei ole ollut niin selvä ykkösveskari kun ehkä odotettiin. Pelannut sekä surkeita, että loistopelejä. Ei silti täyttänyt ainakaan omia odotuksiani – vielä!
Arvosana: 6½

Craig Anderson: Täyttänyt tälläkin kaudella kaikki odotukset, aivan NHL parhaita kakkosveskareita. Pari notkahdusta tullut, mutta voittoja tuplaten enemmän kuin häviötä. Näyttää välillä niin varmalta maalilla, että peliä katsellessa ei edes jännitä kun tietää, että tänään ei mee mikään.
Arvosana: 10-


PAKIT

Jay Bouwmeester: Pelannut tyylilleen ja tasolleen uskollisena huikeita minuutteja. Huhut velloo koko ajan ja vie miestä ties minne takapajuloihin (ottawa ym ym). Jos on mitenkään mahdollista pitää Jay Panthersissa niin itse pitäisin hinnalla millä hyvänsä (kyllä vaikka maksimipalkka). Ei ole korvattavissa yhdelläkään pelaajalla maailmassa. Ehdottomasti joukkueen tärkein pelaaja. Pelannut hienon syksyn ja todella toivon että ura jatkuu Panthersissa pitkään!
Arvosana: 9½

Karlis Skrastins: Peruspakki, blokkaa paljon laukauksia, eikä esitä mitään hienouksia kaukalossa. Omat odotukset oli todella pienet ja ne on täyttyny, mutta mitään superpelaamista ei ole esittänyt. Kuitenkin blokkaa niin paljon vetoja, että sitä kautta aika tärkee, mutta itse löytäisin tilalle jonkun muunkin Jayn pariksi (Allenhan siihen tulee kun toipuu, mutta siihen voi mennä pitkään).
Arvosana: 7

Keith Ballard: Pelannut hienon kauden, aluksi kun McCabe oli pois niin pelasi enemmän ylivoimaakin ja muutenkin peliajat ovat välillä jopa Jayn tasolla. Joukkueen puolustuksen kovin taklaaja ja Skrastinsin tavoin blokkaa hirvittävästi laukauksia. Pelannut joka pelin vaikka välilä tuntuu, että kannetaan joka pelissä kentältä kun no blokannut laukauksen. Pelannut hienon syksyn ja ollut luotettavimpia pelaajia.
Arvosana: 9-

Nick Boynton: Ballardin pakkipari. Istui pari peliä alkukaudella katsomossa, mutta nyt löydetty parit aika hyvin. Todellinen peruspakki. Tuskin valitaan all-stars peliin kikkaileen, mutta pelaa aina joukkueelle. Tapellut neljästi ja saanut pari kertaa pataansa, mutta aina puolustamassa maalialuetta ja muuta joukkuetta. Peruspakki perustasolla, muuta tuskin odotettiin.
Arvosana: 7+

Bryan McCabe: Kolmosparin pakki, joka pelaa ylivoimat melkein kokonaan. On mukavasti plussalla, mutta omassa päässä nähdään välillä sen kaltaisia suorituksia, että ei uskoisi kyseessä olevan pitkään NHL:ssa pelanneen puolustajan. Henkilökohtaisesti olen pettynyt myös tehoihin. Tuolla YV ajalla ja paikalla (kaikki laukaukset pyritään hakeen McCabelle) olisi pitänyt tehdä paljon enemmän. Puolustuksen ainoa pettymys odotuksiini nähden.
Arvosana: 5+

Jassen Cullimore: Jälleen peruspakki, ei maaliakaan ja tuskin montaa on tulossakaan. Ei ole erityisen huonosti pelannut vaikka on pahasti pakkasella, mutta ei oikein ole mitään erityisapujakaan annettavana. Joukkuepelaaja.
Arvosana: 7

Muita puolustuksessa esiintyneitä on mm. Noah Welch, Cory Murphy ja vain pari peliä pelaan ehtinyt Bryan Allen!



Hyökkääjät sitten ensi vuoden alkupuolella!

 

[M10]

Sen verran pitää kysäistä ihan mielenkiinnosta, että nähdäänkö Richardsin asema ja tekeminen Dallas-fanien taholta todella näin positiivisessa valossa (8½), varsinkin kun kyse tässäkin arvostelussa oli juuri odotusarvoista?

Ihan hyvä pointti. Ei tuo 8½ silti mikään älyttömän hyvä arvosana minun mielestäni ole, ja täytyy muistaa että se on annettu kuitenkin joukkueen parhaimmalle pistemiehelle. Richardsin palkka on Tampan ansiosta joskus asetettu noin korkealle. Minä en ole oikea henkilö arvioimaan ansaitseeko hän noin paljon rahaa vai ei. Sen kyllä allekirjoitan, että ei hän liigan kirkkaimpiin tähtiin kuulu. Joskus Tampan mestaruus ja Conn Smythe -humussa ehkä kuului, en tiedä.

Positiivista valoa tai ei, niin ilman Richardsia Stars olisi huomattavasti heikompi joukkue. Hän on pelannut melko hyvin tällä kaudella ja siitä arvosana 8½. Minä olen sellainen henkilö, joka ei jaksa aina verrata pelaajan edesottamuksia hänen ansiotuloihin. Enkä myöskään sano, että se olisi mitenkään väärin. Varmaa on kuitenkin se, että tuota Richardsin seiskapistekasia pidetään lyömäaseena häntä kohtaan niin kauan, kun hän ei pelaa vaikkapa 1,5 pisteen keskiarvolla.

Mikset M10 sisällyttänyt Averya noihin arvioihisi? :)

En halua syövyttää tätäkin ketjua.

 

[Osmo Rapeli]

Capitals-pelaajistapa vasta riittääkin arvosteltavaa. Peräti 33 pelaajaa on pukenut Caps-nutun syksyn aikana, kiitos loukkaantumisten ja salary cap-pyöritysten, useassa tapauksessa korvaaja ei aina ole ollut paras farmimies vaan se, jonka palkka sopii capin alle. Joka tapauksessa, here we go:

Maalivahdit:

Jose Theodore: Aloitus oli juuri niin hirveä kuin jotkut pelkäsivät. Helponnäköisiä maaleja meni selän taakse voitollisissakin peleissä, eikä pakkiparien pelaaminen auttanut sen kummemmin parantamaan tilannetta. Brent Johnson nappasi ykkösmiehen paikan. Theodore kuitenkin jatkoi roolissaan mukisematta, riippumatta oliko pelaamassa vai penkillä, ja joulukuun loppupuolella itseluottamus näyttää sitten löytyvän, osin kiitos Johnsonin loukkaantumisen. Tällä tyylillä jatkaen Theodore pysyy ykkösmaalivahtina. Heikon alun takia silti vain 7-.
Brent Johnson: Nappasi hienoilla otteilla jo ykkösvahdinkin paikan itselleen, kunnes nivuset alkoivat temppuilla. Vain muutama heikompi ottelu on mahtunut useiden loistopelien joukkoon. Loppukaudesta tulee toivottavasti kova kamppailu ykköspaikasta, jahka Johnson tervehtyy. 8.
Simeon Varlamov: Kaksi peliä, kaksi loistavaa peliä, kaksi voittoa. Tulevaisuuden ykkösvahti näyttää valmiimmalta kuin luulimmekaan. 10.

Puolustajat:

Mike Green: Puolustuksellisesti edelleen parannettavaa, mutta parantanut kauden vanhetessa sitäkin. Olkapäävamma pitänyt osassa pelejä poissa, muuten murhaava tahti, 25 pelissä 23 pistettä. Paul Coffey-ainesta.9.
Tom Poti: On kärsinyt vammoista, eikä päässyt ollenkaan parhaaseen iskuunsa. Pelatessaan esittänyt enimmäkseen odotettuja johtajan varmoja elkeitä, toivottavasti kroppa kestäisi keväällä paremmin. 7 1/2.
Milan Jurcina: Heikon ja hasardiherkän alun jälkeen ollut muutakin kuin jurcinamainen Jurcina. Otteet parantuneet etenkin kun pääsi Alznerin pariksi. Jatkaessaan keväällä samaan malliin saattaa ansaita jatkoa kovassakin kilpailussa. 7 1/2.
Jeff Schultz: "Köyhän miehen Bouwmeester". Sai Greenin parina reippaastikin vastuuta, mutta otteet olleet liian pehmeitä kokoon nähden. Iso tontti vuosiksi eteenpäin olisi tarjolla, mutta kasvaako siihen muutenkin kuin fyysisesti? Pelissä vielä parantamisen varaa. 7+.
Shaone Morrisonn: Pakeista pahin pettymys. Toinen mies jonka varaan on laskettu paljon odotuksia, mutta etenkin alkukausi oli pahaa alisuorittamista. Huippuhetki oli voittomaali Rangersia vastaan. Sopimus katkolla kauden jälkeen, kaupataan ehkä keväällä jos loukkaantumistilanne antaa siihen varaa. 6.
Karl Alzner: Parikymppinen huippulupaus tuli vain haistelemaan NHL-tasoa tässä vaiheessa, mutta onkin pysynyt ylhäällä upeiden otteiden ansiosta. Tekee todella vähän virheitä, mutta uskaltaa silti tehdäkin jotain. Pelannut yli 20 minuuttia per ottelu. Tulevaisuuden ykkösparilainen. 9 1/2.
Tyler Sloan: Halpa hätäapu on paikannut käytännössä moitteettomasti loukkaantuneita. Joitain muistettavia komeita taklauksia. +3 ja ei ota jäähyjä, mitä voi tilastollisesti odottaa farmista otetulta "jämämieheltä"? 8 1/2.
John Erskine: Sai kalliin tuntuisen jatkosopimuksen. Piristyi sen jälkeen, mutta kun farmissa on reippaasti syvyyttä, hieman kyseenalainen jatkopahvi. Jämäkkä, mutta ikuisesti 6. tai 7. puolustaja, ei eväitä isompaan rooliin. 7.

Muita pakistossa pelanneita: Sami Lepistö, Bryan Helmer, Sean Collins.

Kokonaisuutena pakisto on pelannut loukkaantumisiin nähden loistavasti, parantaen kuin sika juoksuaan. Syvyyttä löytyy, ainoastaan isoimmat roolit ja niiden ottajat ovat osittain auki, vain Alznerille ja Greenille TOP-4-paikan voi varmuudella luvata jatkossakin. Schultz on siihen todennäköisin seuraava pyrkyri.

Hyökkääjistä myöhemmin. Hyvä ketju!

 

[Fakap]

Boston Bruins


Maalivahdit

Tim Thomas: Ollut All Star -tason vahti. Ei yhtään erityisen heikkoa ottelua tähän mennessä. Ollut parhaimmillaan NHL:n paras torjuja. Ottaa usein aivan käsittämättömiä haamutorjuntoja. Heikoimmillaankin top5 -tasoa. Pari viikkoa sitten oli pieni laskusuhdanne, mutta nuokin päästetyt maalit muutamassa otteluissa oli usein ohjauksia ym. erittäin vaikeasti torjuttavia. 10-

Manny Fernandez: Samalla tasolla kuin Thomas. Kuitenkin täysin eri torjuntatyyli, rauhoittaa puolustusta enemmän kuin Thomas. Ei ota aina yhtä mahtavia torjuntoja, mutta pelannut todella varmasti. 10-


Puolustajat

Dennis Wideman: Tähän mennessä joukkueen paras puolustaja. Loistava kiekollisena, antaa oivaltavia ja varmoja syöttöjä. YV:llä todella hyvä. Itseluottamus on todella korkealla kiekollisena. Joskus kuitenkin liiankin korkealla, silloin tällöin yrittää liian vaikeasti tuoda kiekon omalta alueelta ylös. Toivottavasti yksinkertaistaisi edelleen hieman kiekollista peliään omassa päässä. Virheet putoaisi puolella. Kiekottomana parantanut peliään. On yllättävän taitava taklaaja, välillä yrittää jopa lonkkataklauksia. Saisi vain taklata vähän enemmän. 9½

Zdeno Chara: Puolustanut loistavasti, hyvänä esimerkkinä Caps -ottelussa tästä oli, kun Ovechkin vaihdettiin toiselle laidalle Charan pelattua loistavasti häntä vastaan. Kiekollisena välillä typeriä virheitä. Etenkin YV:lla ja omassa päässä. Johtuen ehkä todella kovasta peliajasta ja joskus hieman heikommasta pakkiparista. Parhaimmillaan kuitenkin kiekollisena todella hyvä, etenkin YV:lla. Kovia taklauksia tulee nykyään vähemmän kuin aikaisemmilla kausilla. Vaikka Bruins edelleen uskottelee, että Charaa ei vaivaa mikään, uskoisin kuitenkin että mies ei ole vieläkään täysin toipunut viime kautisesta olkapää -vammastaan. Tai sitten kovien taklauksien väheneminen johtuu Julienin tai Charan itsensä halusta säästää energiaa. 9

Matt Hunwick: Todellinen yllättäjä. Oli training campillä ainakin toista vuotta jo kovassa vedossa, mutta on joutunut molemmilla kerroilla aloittamaan kautensa AHL:ssa. Ferencen loukkaantumisen takia nostettiin ylös. Otti paikan nopeasti YV:lla. Pelaa ennakkoluulotonta peliä, etenkin kiekollisena. Todella hyvä luistelija. Kokemattomuudestaan huolimatta hyvä sijoittumaan. Kun saa lisää voimaa sekä ilkeyttä, sekä rutinoituu NHL-tasolla kiekottomassa pelissä, tulee olemaan loistava puolustaja. 10

Aaron Ward: Kauden alku oli etenkin kiekollisena hieman vaikea. Noin 6-8 pelin jälkeen alkoi kuitenkin näkyä tuttua Wardia. Varmaa puolustamista, paljon hyviä taklauksia, varmaa ja yksinkertaista kiekollista peliä ja laukausten blokaamista. Hyvä AV:lla. Pelannut loukkaantumisen jälkeen pari peliä, joissa taso on ollut jälleen totutun hyvä. 9-

Shane Hnidy: Toinen yllättäjä puolustuksessa. Pelannut todella hyvin muutaman ensimmäisen hieman heikomman pelin jälkeen. Pelaa yksinkertaista peliä, ei yritä enempää mihin taidot antavat myöden. Hyvä sijoittumaan, blokkaa laukauksia, taklaa tarvittaessa suhteellisen kovaa ja on valmis puolustamaan joukkuetovereitaan koska tahansa. Voisi taklata kuitenkin enemmän, mutta pelaa usein mieluummin varman päälle. Mutta sekään ei huono asia ole, koska liike ja taidot eivät anna paljoa myöden. Tuurannut yllättävän hyvin myös YV:lla. 9½

Mark Stuart: Ensimmäiset ~20 peliä pienoinen pettymys. Pitäisi pelata fyysisemmin, siihen on kuitenkin valmiudet. Ei kuitenkaan tee pahoja virheitä. Pelaa usein yksinkertaista peliä, alkanut nousemaan myös hyökkäyksiin tarvittaessa. Peliäly ja taito kiekollisena ei ole kuitenkaan mitenkään loistavaa, joten tarvitsee mielestäni taitavamman puolustajan parikseen. Julien on peluuttanut miestä kuitenkin usein Hnidyn parina. Ollut viime pelit parempi. Etenkin kun on pelannut Widemanin ja Charan parina, kun on saanut keskittyä pelkästään varmaan ja yksinkertaiseen puolustustamiseen. Toivottavasti saa reilusti peliaikaa tulevaisuudessa hyvän ja taitavan puolustajan kanssa. Näyttää tarvitsevan vastuuta päästäkseen kunnon pelirytmiin. 7½

Andrew Ference: Pelannut ainoastaan 16 ensimmäistä ottelua tällä kaudella. Pelasi kuitenkin uransa parasta kiekkoa. Monipuolinen puolustaja, puolustaa varmasti, pystyy taklaamaan pienestä koostaan huolimatta kovaa, yrittää aina kaikkensa ja on kiekollisenakin keskiverto puolustajaa parempi. Kunniamaininta Steve Ottin ajamisesta pystyyn keskialueella ja sen jälkeen Sean Averyn kanssa tappeleminen. Vaikea antaa arvosanaa vähäisen ottelumäärän takia. Niissä peleissä joissa kuitenkin pelasi, oli loistava. 9½

Matt Lashoff: Pelannut vain kymmenisen peliä, joissa tullut niukasti peliaikaa. Pelannut kuitenkin vähät minuuttinsa varmasti ja yksinkertaisesti. Potentiaalia, liikettä ja taitoa löytyy, mies ei ole vain saanut sitä vielä NHL-tasolle. Tulevaisuus täysin auki. Voi kehittyä luottopuolustajaksi NHL:ssa tai jopa ikuiseksi AHL-pelaajaksi. 8

 

[Fakap]

Hyökkääjät

Phil Kessel: Aivan mahtava kausi tähän mennessä. On ~50 maalin vauhdissa. Mahtava nopeus, mahtava rannelaukaus, etenkin täydestä vauhdista ja nykyään myös mahtava työmoraali. On alkanut myös puolustamaan tunnollisesti. Saa mielestäni liian vähän arvostusta syöttötaidoistaan. 10

Marc Savard: Neljäntenä pistepörssissä supertähtien Malkinin, Crosbyn ja Ovechkinin jälkeen. Loistava pelinrakentaja, nykyään myös puolustaa tunnollisesti ja taidokkaasti. Pelaa kovalla intensiteetillä. Miehestä on kuoriutunut myöhemmällä iällä myös yllättävän tärkeä johtaja muuten nuoressa joukkueessa. Kunniamaininta Sean Averyn "kurittamisesta" ja muutenkin valmiudesta puolustaa joukkuekavereitaan. Ilman silloin tällöin tulevia turhia ja typeriä rangaistuksia lukuunottamatta olisi täyden kympin pelaaja. 10-

David Krejci: Ollut aivan loistava. Yli piste/peli -tahdissa. Mielestäni jopa Savardia taitavampi pelaaja. Hidastaa peliä huikealla itseluottamuksen sävyttämällä taidollaan usein. Odottaa maltilla että syöttölinja / pelaaja tulee vapaaksi. Parantanut laukaustaan huomattavasti. Taitava puolustamaan ja pelaa kovalla intensiteetillä. Yllättävän kova vääntämään ja suojaamaan kiekkoa suhteellisen pienestä koostaan huolimatta. 10

Michael Ryder: Aivan käsittämätöntä, että tämä mies ei kelvannut Montrealille. Yksi NHL:n parhaista rannelaukauksista. Tekee todella paljon töitä jäällä. Ei ole loistava puolustamaan, mutta paikkaa yrityksellään paljon. Alkukaudesta ruuti oli märkää, mutta se vaikutti olevan enemmänkin huonon onnen, epäsopivien ketjukavereiden ja uuden joukkueen ja pelisysteemin syytä. Olisi aika paljon enemmän syöttöpisteitäkin, jos ketjukaverit olisivat olleet alkukaudesta terävämpiä maalintekijöitä. Tehnyt 7 voittomaalia. 9½

Blake Wheeler: Yllättänyt kypsillä otteillaan. Isokokoinen, hyvä suojaamaan kiekkoa, taitava, nopea, hyvin laukova ja tunnollisesti puolustava tulokas. Puolustaessa tulee kuitenkin vielä ymmärrettävästi virheitä. Ei ole pahemmin ylivoimaa pelannut, johtuen että Julien haluaa molempiin ylivoimakentällisiin ainakin yhden leftin laiturin. Loistavat tehot 13+10 alle 13min. peliajalla ottelussa. Kun saa voimaa vielä lisää, oppii käyttämään kroppaansa vielä paremmin hyödyksi ja lisää intensiteettiä ja suoraviivaisuutta peliinsä, miehestä tulee mahtava pelaaja. 10-

Milan Lucic: Mahtava pelaaja. Sytyttää joukkueensa ja yleisön kovilla taklauksillaan, hyvä vääntämään kulmissa ja suojaamaan kiekkoa. Yksi parhaista, ellei paras nuori pelaaja tappelemaan. Yllättävän hyvä peliäly, taidot eivät ole kuitenkaan vielä pään edellyttävällä tasolla. Liike on parantunut viime kaudesta, mutta on välillä vieläkin liian heikkoa ehtiäkseen taklata niin usein kuin haluaisi ja päästäkseen useimmin paremmille maalintekopaikoille. Työmoraali on yksi liigan kovimmista. Tekee mitä tahansa voittaakseen. On kuitenkin ollut ilo huomata, että Lucic on myös yksi liigan rehellisimmistä pelaajista. Taklaa todella harvoin rumasti ja lopettaa lyömisen kun vastustaja on maassa. Joskus jopa vaikka vastustaja olisi vielä jalkeillaan, mutta on selvästi saanut tarpeekseen. Kun saa vielä lisää liikettä ja taidot sekä peliäly hioutuvat kokemuksen myötä, miehestä tulee säännöllinen 25 maalin voimähyökkääjä. Tällä hetkellä tehot 10+14. Josku peli on kuitenkin hieman kärsinyt, kun vastustajan kovanaama on tullut juttelemaan. Todennäköisesti sen takia, että Julien ei haluaisi Lucicin tappelevan vastustajan enforcereiden kanssa "turhan takia". 10-

Patrice Bergeron: Pitkä loukkaantumisen jäljiltä kausi alkoi ymmärrettävästi hitaamman puoleisesti. On tehnyt kuitenkin koko kauden kovasti töitä, puolustanut loistavasti, ollut YV:lla ja etenkin AV:lla hyvä. Ajoitus ja hyökkäyspään oivallukset eivät ole olleet muutamaa viimeistä peliä lukuunottamatta normaalilla tasolla. Oli juuri pääsemässä takaisin omalle tasolleen ennen uutta aivotärähdystä. Ennusteet ovat kuitenkin hyvät, lääkäreiden mukaan samanlaisesta iskusta olisi tullut myös 99% ihmisistä aivotärähdys. Olisi huomattavasti enemmän tehoja, jos ei olisi "joutunut" pelaamaan usein Axelssonin kanssa puolustavammassa roolissa. Loukkaantumishuolet huomioon ottaen, on kuitenkin pelannut mielestäni hyvin. 8½

Marco Sturm: Kärsinyt myös loukkaantumisista. Pahimmassa tapauksessa koko kausi ohi. Pelasi muutaman pelin ilman kovaa yritystä. Ketjunvaihto kuitenkin auttoi ja löysi pelinsä. Kun antaa jäällä kaikkensa, on todella hyvä ja monipuolinen pelaaja. Todella nopea, ajaa tarvittaessa hyvin röyhkeästi maalille. Puolustaa taitavasti. 9-

Chuck Kobasew: Yritys aina 10. Liukasliikkeinen ja sopivan röyhkeä pelaaja. Puolustaa tunnollisesti. Varma 20 maalin tekijä ilman loukkaantumisia. On monipuolisuutensa ja pienten kolhujen takia palloteltu harmillisesti ketjusta toiseen ja on ollut välillä pimennossa. Ei pelaa YV:lla, silti tehoja on tullut kiitettävästi. 9

Stephane Yelle: Alkukausi oli vaikeaa uudessa joukkueessa. Aloitukset ja kiekollinen peli ei onnistunut. Ollut kuitenkin ~10 ensimmäisen pelin jälkeen totutun kova. Loistava puolustamaan, blokkaa paljon laukauksia, vääntää viimeiseen asti ja pelaa varmaa ja paikoin hyvin fiksua kiekollista peliä. Loistava AV:lla ja parhaimmillaan loistava aloittaja. Vaikuttaisi olevan tärkeä johtaja joukkueelle. 9

PJ Axelsson: Joillekin faneille ikisuosikki, toisille valitettavasti inhokki. Antaa aina kaikkensa, on loistava puolustamaan, mileti korvaamaton AV:lla omaa hyvän peliälyn, mutta valitettavasti kiekollinen taito ei ole hyvää luokkaa. Laukaus ja syöttötaito on heikkoa. Tuuraa usein loukkaantumisten isommassa roolissa mihin hyökkäystaidot antaisivat myöden, jopa ykkösketjussa asti. Pelannut kuitenkin taitoihinsa nähden jälleen kerran kovalla tasolla. 9

Shawn Thornton: Yksi pelillisesti parhaista enforcereista liigassa. Pelaa vakituisesti nelosketjussa. Pelaa loistavalla intensiteetillä. Puolustaa paljon ja hyvin, valitettavasti nopeus ja peliäly ei aina riitä, etenkään hyökkäyspäässä. Taklaisi varmasti myös enemmän jos liike antaisi myöden. Pari kertaa olisi pitänyt pudottaa hanskat, mutta on jättänyt jostain syystä pudottamatta. Ehkä Julienin käskystä. 9

Petteri Nokelainen: Kärsinyt harmittavasti loukkaantumisista ja pienestä vastuusta. Oli kuitenkin ennen loukkaantumistaan joukkueen eniten rikottu pelaaja kovan yrityksensä ja suoraviivasuutensa ansiosta. Mikä on kyllä todella kova saavutus 10min. peliajalla ottelua kohden. Taklaa paljon, puolustaa tunnollisesti ja välillä todella taidokkaasti. Pystyy pelaamaan kaikkia hyökkääjän paikkoja. Hyökkäyspeli on ollut kuitenkin tahmeaa, vaikka sekin alkoi sujumaan juuri ennen loukkaantumista. Eikä se helppoa ole tehdä pisteitä Thorntonin ja Yellen vierellä. Kun saa rytmistä kiinni myös hyökkäyspäässä, tulee toivottavasti olemaan tärkeä pelaaja nelosketjussa. 8½

Vladimir Sobotka: Pelannut ainoastaan kymmenisen ottelua pienellä peliajalla. Yritys ja liike on hyvää. Taklaa välillä innokkaasti, välillä aivan liian vähän. Kiekollinen taitokin on yllättävän kovalla tasolla. Puolustaa taidokkaasti ja pystyy pelaamaan sekä keskellä, että laidalla. Tulosta ei tosin ole tullut hyökkäyspäässä, johtuen suurilta osin heikompien ketjukavereiden ja pienen peliajan takia. On pelannut hyvin AV:lla. Kun saa lisää voimaa ja tottuu NHL:n vauhtiin, miehestä tulee hyvä kahdensuunnan 2-3 ketjun hyökkääjä. 8+

edit. Myös Martin St. Pierre, Martins Karsums, Johnny Boychuk ovat pelanneet Bostonissa, mutta pelejä on niin vähän että en viitsi alkaa arvostelemaan ihan vielä.

 

[Chip Whitley]

Canucks

Maalivahdit

Roberto Luongo: Aloitti kauden epätasaisesti (= huonosti, kun verrataan siihen mihin Luongo parhaimmillaan pystyy) niin kuin joka vuosi, mutta paransi peliään tasaisesti mitä pidemmälle edettiin. Ennen loukkaantumistaan Luongo oli kivunnut NHL'n kärkeen kaikissa tilastoissa ja peli kulki muutenkin hienosti. Selvästi oli nähtävissä että koko joukkue sai Luongon pelistä virtaa ja uskallusta omaan tekemiseen; Luongon hyvän pelin seuraamuksena koko joukkue pelasi hyvällä tasolla ja pisteitä ropisi säännöllisesti. Loukkaantuminen tuo kuitenkin ikävän "vaon" Luongon kauteen, tällä hetkellä kun näyttää siltä että saikku menee päälle kahden kuukauden. No, loistaminen playoffeissa niin ei kukaan enää muista rikkonaista runkosarjaa. 8½

Curtis Sanford: Yksi sana kuvaa Sanfordin kautta paremmin kuin hyvin: ailahteleva. Sanford on saanut Luongon loukkaantumisen myötä paljon enemmän vastuuta mitä suunnitelmissa alunperin oli, ja tämä toki pitää ottaa huomioon arvosteluissa. Mutta tästä huolimatta voi sanoa että Sanford ei ole onnistunut täyttämään ruutuaan luotettavana kakkosmaalivahtina. Sanford on pelannut hyviä ja huonoja pelejä suhteellisen järjestelmällisesti (hyvää peliä seuraa huono, huonoa hyvä jne.), mutta siinä hyvässäkin pelissä on uponnut vähintään yksi helppo selän taakse. Tähän päälle vielä loukkaantumiset (jos ei muuta, niin kyllä kakkosmaalivahdin pitäisi edes terveenä pysyä) ja yksinkertaisesti se, että Sanford ei ole missään vaiheessa pystynyt vakuuttamaan valmennusta/faneja siitä että hän pitää joukkkueen playoff-taistossa Luongon ollessa pois kentiltä, ei arvosanakaan voi olla kovin mairitteleva. Plussana voisi antaa sen, että näytti siltä että Sanford alkoi vähitellen löytämään pelirytminsä (nollasi San Josen ja Ottawan), mutta ei tästäkään tullut sen enempää kun nivuset jälleen petti. 7

Cory Schneider: Vähän sama kuin Sanfordilla. Schneider on pelannut hyviä pelejä, ja vastaavasti huonoja pelejä. Schneiderin kohdalla tosin pitää muistaa se, että hän on vasta toista kautta ammattilaisena ja se, että hän pelasi tällä kaudella ensimmäiset ottelunsa NHL'ssa. Rookie-maalivahdiksi siis odotettukin tulos, ja kun tiedossa on että hänen kohdallaan kehityksessä on vain yksi suunta, ei kannata sen enempää murehtia. AHL'ssa liigan parhaita maalivahteja, ellei jopa paras. 8


Puolustajat

Kevin Bieksa: Pienet loukkaantumiset vaivasi Bieksaa alkukaudesta (missasi otteluita pariin otteeseen), ja tämä selvästi vaikutti pelirytmin löytämiseen. Ennen loukkaantumista Bieksa pelasi muutaman erinomaisen pelin, ja kentille palaamisen jälkeen peli oli hakemista. Nyt Bieksa on kuitenkin saanut pelata terveenä jo pitkään, ja ihan hyvin on pelannutkin. Tehoja ei ole pahemmin tullut (oikeastaan koko Canucks-pakisto on kuivunut mitä tehoihin tulee, Luongon loukkaantuminen näkyy tässäkin tilastossa selvästi), mutta huima parannus rikkonaisesta viime kaudesta on plussaa. 8+

Willie Mitchell: Canucksin paras pakki tällä kaudella. Omassa päässä yksi liigan parhaista, alivoimalla korvaamaton, ja kopissa erittäin tärkeä hengen luoja. Williellekin on tietenkin muutama huono peli sattunut, mutta erinomaista kautta hän on suurimmaksi osaksi pelannut. Alkukaudesta pitää antaa ekstraplussa, Willie on yleensä ollut hidas starttaaja (siinä missä Luongokin) mutta tänä syksynyä hän aloitti luistelun kuukautta aikaisemmin kuin normaalisti ja se todellakin näkyi. Canucksin paras puolustaja ensimmäisestä preseason pelistä nykypäivään. Willie oli liigan +/- johtajia ennen Luongon loukkaantumista - jäätävä saldo puolustajalta joka pelaa joka ilta vastustajan ykköstä vastaan. 9½

Mattias Öhlund: Pelannut myös hyvin. Canucksin fyysisin pelaaja tällä kaudella, taklannut usein ja kovaa. Huomattavasti enemmän kuin viime kaudella. Muuten ero viime kauden Öhlundiin on minimaalinen, niin hyvässä kuin pahassa. Joka tapauksessa edelleen tärkeä osa Canucksin takalinjoja monella tapaa. 8½

Sami Salo: Kauden suurin pettymys. Se oli kaikille alusta asti selvää että Salo ei tule ehjää kautta pelaamaan, 70 peliä oli jo erittäin epätodennäköistä. Itse ajattelin että 60 peliä olisi jo positiivinen yllätys, mutta näyttää siltä että Salo ei tuohonkaan lukemaan tällä kaudella yllä. Voisi luulla että ainakin omistajien hermot ovat koetuksella tällaisen pelaajan kohdalla. Ne hetket kun Salo on kentälle päässyt, nekin ovat olleet pettymyksiä. Jalka ei ole liikkunut, kiekko ei ole liikkunut eikä mies uskalla käyttää lämäriäänkään, saatikka mennä tilanteisiin. Tämän kauden perusteella Posliini-Samin olisi ehkä aika ripustaa hokkarit naulaan. 6

Alexander Edler: Edlerkin on ollut pettymys, jos näin voi sanoa. Samanlaista harppausta kehityksessä ei ole tapahtunut mihin viime vuosina on totuttu. No, ehkä tämä oli jokseenkin odotettuakin, eikä Edler mitenkään huonosti ole pelannut. Kyseessä on kuitenkin nuori pelaaja, jolla on meneillään sophomore-kausi ja takataskussa uusi sopimus. Parempaa siis on luvassa, uskon näin. Edlerilla on ollut eniten ongelmia omassa päässä, hän ei aina muista liikuttaa jalkojaan tarpeeksi. Ylivoimalla kuitenkin tärkeä ase siniviivassa, uskaltaa myös käyttää kovaa lämäriään, toisin kuin eräät. 8+

Shane O’Brien: Yksi suurimpia yllätyksiä. Selvä parannus Krajicekiin joka puolella kenttää. Tuonut hyvin fyysisyyttä, äijämäisyyttä, ja kiekon kanssa (yllättäen?) ehkä Canucks-pakiston paras pelinavaaja. Suurin miinus on lukuisat kahden minuutin jäähyt. Liikaa koukkuja/kiinnipitämisiä. 8½

Rod Davison: Hyvä syvyyspakki. Täyttänyt roolinsa, pelannut fyysisesti ja puolustanut joukkuekavereitaan oppikirjan mukaisesti. Kiekon kanssa hasardi, mutta pelannut roolinsa lähes täydellisesti. 8

Lawrence Nycholat: Sama kuin Davison, mutta eri tyylillä. Syvyyspakin kiekollinen versio, joka on myös pelannut minuuttinsa hyvin. Itse pidän Davisonin tyylisestä puolustajasta enemmän syvyyspakkina, mutta onhan se mukava että on valinnan varaa (vastustajan mukaan V on joko Davisonin tai Nycholatin kentälle heittänyt). 7+

 

[Lecavalier4]

Shane O’Brien: Yksi suurimpia yllätyksiä. Selvä parannus Krajicekiin joka puolella kenttää. Tuonut hyvin fyysisyyttä, äijämäisyyttä, ja kiekon kanssa (yllättäen?) ehkä Canucks-pakiston paras pelinavaaja. 8½

Oli jo Tampassa hyvä, mutta aliarvostettu todella fyysinen pakki. Koulesin päähänpiston seurauksena kävi niin kuin kävi. Vancouver vei. Krajicek, heh.

 

[HockeyNator]

Calgary Flames

Mainitsen useaan kertaan 13. Marraskuuta pelatun San Jose-pelin, joka oli käännekohta tälle kaudelle. Siitä lähtien rekordi on 13-3-3.

Maalivahdit:

Miikka Kiprusoff: Kipper on ollut tasaisen hyvä koko kauden. Huonot tilastot ovat perua alkukaudesta, jolloin puolustukselta ei apuja herunut. Antaa jokaisessa pelissä joukkueelle mahdollisuuden voittaa, kuten liigan top5-maalivahdin pitääkin. Torjuntaprosentti on koko ajan nousussa, mutta tärkein tilasto maalivahdille on voitot, joissa Kipper on NHL:n kärjessä. 9

Curtis McElhinney: Tabasco McElhinney on päässyt aloittamaan vasta kahdessa ottelussa, joista molemmista tuloksena tappio. Lisäksi pelasi viimeiset kaksi erää surkeassa San Jose-ottelussa. Tappioista ei McElhinneyta voi syyttää ja Detroit-pelissä hän oli joukkueen paras pelaaja. Kun Kipper tarvitsee lepoa niin Tabascon voi huoletta laittaa maalille. 8½

Puolustajat:

Adrian Aucoin: Ylipalkattu treidisyötti on pelannut San Jose-pelistä lähtien loistavasti. Pelaa illasta toiseen vastustajan parhaita vastaan Regehrin kanssa hyvällä menestyksellä. Myös tehoja on syntynyt mukavasti. Kova väite: jos pystyy pitämään nykyisen tason kauden loppuun asti, on Aucoin palkkansa arvoinen. Heikohko alkukausi laskee arvosanaa. 9-

Mark Giordano: Giordano tuli Venäjältä parempana pelaajana, eikä hän ole enää niin hasardi omalla alueella. Silti virheitä syntyy yhä. Hyvä kolmosparin kiekollinen pakki, suurempi rooli on liikaa, se on nähty tällä kaudella. 8+

Adam Pardy: Pardyn ensimmäiset pelit olivat hakemista, mutta saatuaan vakituisen roolin Vandermeerin loukkaannuttua, on hän täyttänyt paikkansa. Pelaa nykyisin Phaneufin parina, joka kertoo valmennuksen luottamuksesta tulokkaaseen. 9

Dion Phaneuf: Joukkueen pahin alisuorittaja. Phaneuf on liian usein vaikeuksissa omalla alueella ,vaikkei selviä virheitä olekaan tehnyt. Vaikka tehotilasto usein valehtelee niin Dionin kohdalla se on paikkaansapitävä: -11. Pisteitäkin on syntynyt ”vain” 23 ja näistä ainoastaan 3 on maaleja. Phaneuf on merkattu mies vastustajan av-pelaajille, mutta paremmalla osumatarkkuudella maaleja olisi enemmän. 7

Robyn Regehr: Mr Defence. Liigan paras puolustava puolustaja on rautaa joka ilta. Joukkueen paras tehotilasto, +10. Ollut poissa kahdesta pelistä, Flames hävisi molemmat. 9½

Cory Sarich: Pelannut ihan ok. Usein näkymättömissä, joka on puolustavalle puolustajalle vain hyvä asia. Mukaan mahtuu yksi iso ilta: 0+2 +4, 2 tappelua. Tärkeä osa toimivaa alivoimaa. 8+

Jim Vandermeer: Pelannut vain 16 ottelussa ja pelasi silloin ihan perusvarmasti. On lähiaikoina tervehtymässä, mutta joutuu taistelemaan peliajasta Pardyn kanssa. 8

Hyökkääjät:

Todd Bertuzzi: Alkukaudesta maalitykki, sittemin ottanut roolia pelintekijänä. Ollut selvästi parempi kuin odotettiin ja täten palkkansa arvoinen (1.95). Pelannut pääsääntöisesti hyvällä asenteella, vaikka paikoin työnteko ei kiinnostakaan. Tämä ei kovin suuri ongelma ole ollut, vaikka -14 saattaa kertoa toista. Vaikka Bertuzzi pelaakin hyvin niin välillä tuntuu, että hän haittaisi ketjukavereiden pelaamista pyörimällä liikaa kulmissa. 8½

Rene Bourque: Bork, Bork, Bork! Kukaan ei osannut aavistaa miten hyvin Bourque tulisi pelaamaan. 14 häkkiä kertoo sen, että entinen Chicagon kädetön koohottaja osaa myös maalinteon. Secondary scoringin onnistuminen on suurin syy miksi Flames on tällä kaudella divisioonajohtaja ja Bourque johtaa tätä ryhmää. Myös loistava av-pelaaja. 10-

Dustin Boyd: Boyd on ottanut sen askeleen eteenpäin, mitä häneltä odotettiin. Tehoista sitä ei välttämättä huomaa (12 pistettä), mutta näistä 8 on maaleja, joista lähes kaikki on tärkeässä paikassa tehtyjä. Pelannut valitettavan usein nelosketjussa, vaikka ansaitsisi isomman roolin. 8½

Mike Cammalleri: Cammalleri on viime yön viiden pisteen pelin jälkeen lähes piste per peli tahdissa. Tästä huolimatta tehoja olisi voinut syntyä enemmän, varsinkin Iginlan syötöistä Cammy on maalipaikkoja tuhlannut. Myöskin tasaisuutta toivoisi lisää. Parempi kuin Huselius paremman asenteen takia ja Cammy osallistuukin mielellään kulmavääntöihin. 9-

Craig Conroy: Vaikka alkukaudesta miestä solvasin niin silti Conroyn kausi on ollut positiivinen. San Jose peli on jälleen käännekohta, jolloin Conroy lakkasi tekemästä virheitä. Vaikka Conroy ei ykkösketjuun hitaudensa takia kuulukaan niin silti hän on reilussa kymmenessä ykkösketjussa pelatussa pelissään tehnyt yli 10 pistettä. Parhaimmillaan omassa roolissaan kolmosen keskellä. Lisäksi loistava alivoimalla, vaikka Flamesin alivoima perustuu jatkuvasti vastustajan iholla olemiseen, jolloin nopeus ja ketteryys ovat tärkeät ominaisuudut av-hyökkääjälle. 8+

Curtis Glencross: Glencross edustaa Bourquen kanssa uutta Flames-hyökkääjistöä: nopeutta, fyysisyyttä, hyvää puolustuspeliä sekä tietenkin hyökkäystehoja löytyy. Varsinkin tehoja Glencrossilta on yllättäen löytynyt ja hän olikin ennen loukkaantumistaan 50 pisteen tahdissa. 10-

Jarome Iginla: Ei ole koskaan rikkonut 100 pisteen rajaa, mutta on tällä kaudella matkalla siihen. Ollut yllättävän ailahteleva ja paikoin jopa näkymätön. Mutta, kun Iginla pelaa muutaman pelin heikommilla tehoilla niin heti seuraavan Iginla ratkaisee yksinään. Joutuu luomaan paikkansa itse, kun pelintekijänä vierellä häärii Conroyta ja Lombardia. 9

Daymond Langkow: Pelasi alkukaudesta alle tasonsa ja vasta viimeisten 10 pelin aikana on nähty tuttua Langkowta. Ei löytänyt yhteistä säveltä ketjukavereiden kanssa, josta johtui tuo vaisuus. Tehnyt kahdella viime kaudella yli 30 maalia, mutta tällä kaudella Langkow on tehnyt vasta 10. Pelannut suurimman osan peleistä Bertuzzin kanssa ja siitä ehkä johtuu tuo vähäinen maalimäärä. 8+

Matthew Lombardi: Lombardi ei periaatteessa ole pettänyt, mutta hän ei ole pelannut niin kuin odotettiin. Lombardin odotettiin nousevan top6-hyökkääjäksi ja 50 pisteen pelaajaksi. Otteet eivät ole kuitenkaan olleet toivotun kaltaisia, vaikka ykkös- ja kakkosketjuissa peliaikaa onkin tullut. Pelannut yhteensä 48 minuuttia alivoimaa, mutta on ollut tässä ajassa vain yhden maalin aikana kentällä! 8

David Moss: Moss pelasi loistavat harjoituspelit, mutta alkukaudesta ei tehoja tullut. Maalipaikkoja Moss tuhlasi kyllä tuttuun tapaan. San Jose-peli toimi käännekohtana myös Mossille ja kova yritys tuotti tulosta: 7 maalia 11 ottelussa. Hieman hyytynyt viime peleissä, mutta pelaa edelleen uransa parasta kiekkoa. 9

Erik Nyström: Nyström aloitti katsomon puolelta, mutta taisteli tiensä kokoonpanoon. Hoitaa roolinsa nelosketjun voimahyökkääjänä hyvin. 8½

Wayne Primeau: Keenan peluuttaa nelosketjua usein maalien ja erikoistilanteiden jälkeisissä vaihdoissa. Nelonen Primeaun johdolla hoitaakin hommansa hyvin. Avausmaali tekemättä, vaikka Primeau ketjuineen saakin usein pyörityksen vastustajan päätyyn. Loukkaantui joulukuun alussa. 9-

Brandon Prust: Tappelee ahkerasti vaihtelevalla menestyksellä. Pelillisesti ihan ok. Voisi taklata enemmän. 8

Andre Roy: Ei pelkkä tappelija vaan osaa myös hieman pelata. Osoituksena kaksi tehtyä maalia. 8+

Lisäksi pelejä on kertynyt Warren Petersille, Jamie Lundmarkille ja Brett Sutterille. Kaikki jättivät positiivisen kuvan itsestään.

 

[Saikka]

Wild 08-09 väliarviot

Maalivahdit:

#32, Niklas Bäckström

Nikke on ollut aivan helvetin hyvä. Heikommalla maalivahtipelillä Wild olisi ottanut tappiosarakkeeseen huomattavasti enemmän merkintöjä kuin nyt. Tällä kaudella miehen heikoimmatkin pelinsä ovat olleet vähintään hyviä, ja tätä myös tarvitaan jatkossa jos Wild haluaa tosissaan pysyä POff-taistossa mukana. Kehittänyt kiekollista peliään vielä myöhemmällä iällä, pelaa nykyään varmemmin kiekkoja maalin takana kuin aikaisemmin. Varastaa välillä matseja Wildille uskomattomilla torjunnoillaan. Viimeisimpänä esimerkkinä Carolina-voitto muutama matsi takaperin. Arvosana: 10-

#29, Josh Harding

Todella vittumainen kausi ollut Joshille. Vastuuta piti tulla enemmän kuin aikaisemmin, mutta milläs peluutat kun toinen vahti on ihan uskomattomassa kondiksessa. Nissä otteluissa joissa on päässyt pelaamaan, on kuitenkin osoittanut selviä kehittymisen merkkejä. Pomputtaa vähemmän, rebound control kehittynyt (ohjaa kiekot kulmiin kovalla prosentilla). Räpyläkäsi on edelleen NHL:n parhaimmistoa, herranjestas se on nopea. Arvosana: 8

Puolustus:

#2, Erik Reitz

Ennen kauden alkua miestä kaavailtiin healthy scratchiksi pääosin, mutta on saanut peliaikaa ihan hyvin silti. Syynä hyökkäyksen uskomaton kapeus Gaborikin loukkaantumisten siivittämänä (Burns pelasi hyökkääjänä joten yksi pakin paikka oli tuolloin "vapaana"), sekä myös pakkien loukkaantumisilla (Bergeron nyt, Z alkukaudesta). Reitz on ollut puolustuspäässä ihan hyvä, kiekon kanssa nyt ei voi liikoja odotella. Taklaa kivasti (toisena taklauksissa joukkueesta Clusterfuckin takana), blokkaa kuteja ja tappeleekin välillä, vaihtelevin tuloksin. Ongelmana kuitenkin jo mainittu kiekollisten taitojen lähes totaalinen puute. Hyökkäyspelissä ei voi odottaa Reitziltä oikeastaan mitään apuja. Arvosana: 6+

#3, Marek Zidlicky

YV-spesialisti ja loistava hyökkäyksien käynnistäjä. Jalat eivät ole nopeimmat, eikä pärjää fyysisyydessä isoimmille hyökkääjille, mutta ne kädet. Laukaus on hyvä, lämäri ei ehkä se ihan kovin, mutta tarkasti lähtee niin lämäri kuin rannarikin. Pelisilmä myös todella kovaa luokkaa, syöttöjä Zidlicky jakelee todella ihailtavasti. Tehot 32 pelissä 4+11=15, ihan jees. Ehkä voisi vähän enemmänkin tulla mutta touhu kuitenkin näyttää illasta toiseen varsinkin ylivoimalla hyvältä. Tehotilastossa ruma -9, selittyy kyllä koko Wildin aika heikolla pelaamisella varsinkin joulukuussa. Puolustuspelissä petrattavaa, mutta hyökkäyssuuntaan homma kuitenkin toimii ihan hyvin. Arvosana: 8-

#5, Kim Johnsson

Puolustuksen alkukauden liideri. Miehestä ei Wildille ole tullut sellaista YV-konetta kuin hankintahetkellä odotettiin, mutta todella hyvä puolustaja Johsson kuitenkin on. Kehittänyt puolustuspeliään Lemairen alaisuudessa reilusti ja on nykyään hyvä kaikilla osa-alueilla. Mies luistelee todella vaivattoman näköisesti kiekon pois omalta alueelta ja antaa hyvin sen ensimmäisen syötön. Puolustuspäässä kiekottomana sijoittuu lähes aina hyvin ja mailan kanssa todella hyvä katkomaan passeja ja tökkimään kiekkoja pois vastustajan hyökkääjän lavasta. Hyökkäyspäässä tehoja kuitenkin kaivattaisiin enemmän, sillä 35 pelissä lukemat 1+9=10 ovat aika vähän Johnssonille, joka kuitenkin omaa ratkaisupotentiaalia hyökkäyspäässä. Pelaa kuitenkin keskimääräisesti eniten pakeista, joten niitä tehojakin olisi kiva nähdä enemmän. Kuitenkin selvästi paras puolustaja alkukaudesta, tahti toki hieman hiipunut kapteeniuden myötä. Arvosana: 9

#8, Brent Burns

Lievä pettymys. Piti tulla tehoja vielä edelliskauttakin enemmän, mutta nyt näyttää aika tiukalta. Hyvällä loppukaudella Burns toki pystyy nuo luvut (15+28=43) laittamaan uusiksi. Tällä hetkellä kasassa 6+4=14, tehotilastossa ruma -8. Burnsin kohdalla on paha tehdä tällaista arviota, koska kaikilla kuitenkin on tiedossa mihin mies parhaimmillaan pystyy, ja se taso on ihan NHL:n kärkipäätä. Tällä kaudella vaan mies ei vielä ole ollut se "Rockstar" mikä hän parhaimmillaan on. Otteet ovat toki parantuneet kivasti viime aikoina kun pääsi takaisin puolustukseen pelaamaan, mutta vieläkin mies yrittää tehdä liikaa kentällä. Kuten sanoin jo Wildin kausiketjussakin, koko matsia ei tarvitse voittaa yhdessä vaihdossa. Työkalut kuitenkin on ihan mihin vain, mutta pitää osata rajoittaa tekemisiä kentällä oikealla tavalla. Alkukauden arvosana: 8-

#41, Martin Skoula

Tuhansien tunarointien mies. Viime kaudella pahimmillaan ei tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa kun äijä vetää huikeat piruettivoltit oman maaliviivan tasolla menettäen kiekon ylimmälle karvaajalle joka iskee kiekon häkkiin. Tällä kaudella...mies on ollut näkymätön. Siis hyvässä mielessä. Ei isompia virheitä, ihan loistavaa peruspeliä. Ei nyt mitään maatamullistavaa kuitenkaan, mutta hoitaa oman tonttinsa todella hyvin ilman suurempia hötkyilyjä. Ollut köyhän miehen Schultz tällä kaudella. Toki tehotilasto näyttää -8, mutta tuo menee Wildin heikon pelin piikkiin enemmän kuin Skoulan huonouteen. Hyökkäyspäässä ei voi oikein mitään odottaa, käsiä ei liikaa löydy, mutta on pelannut odotuksiin nähden hyvin. Arvosana: 7

#47, Marc-Andre Bergeron

Kääpiö isolla laukauksella. Mies tuotiin Wildiin vain ja ainoastaan YV-spesialistiksi. Normaali pelin avaus ollut ihan hyvällä tasolla ajoittaisia koomailuja lukuunottamatta, ylivoimalla kiekko liikkuukin sitten ihan kivasti ja lämäri miehellä on kunnossa. Kauden kohokohta tähän mennessä MABilla ehdottomasti huikea lämäri onetimerista Starsia vastaan oikean laidan läheltä ihan etuyläkulmaan. Peliajoissa vain Reitz pelannut vähemmän ottelua kohden, joten jo siitäkin pystyy päättelemään äijän roolin. Alivoimalla mahdollisimman vähän aikaa ja ylivoimalla sitten mies irti oikein kunnolla. Johtaa pisteissä Wildin puolustajia, uskon kyllä että Burns tuolta vielä tulee jahka saa homman rullaamaan tuttuun tapaan. Ihan ok alkukausi, omassa päässä toki välillä pahasti vaikeuksissa isompien hyökkääjien kanssa mutta Schultzin kanssa suurimman osan ajasta pelaaminen auttaa MABia ainakin tilastollisesti. Tehotilasto vain -2 vaikka ainakin ennen kauden alkua allekirjoittanut vähän pelkäsi miehen puolustustaitoja, tai niiden puutetta pikemminkin. Alkukauden arvosana: 7+

#55, Nick Schultz

Puolustuspäässä Schultz on ollut ehdottomasti Wildin paras tällä kaudella. Ja siisä miehelle maksetaankin. Lähes jatkuvasti oikeassa paikassa, katkoo syöttöjä, pistää äijää seinälle ja blokkaa kuteja. Yksinkertaisesti todella hyvä puolustaja sanan varsinaisessa merkityksessä. Kiekolliset taidot rajalliset, mutta ei nyt mikään ihan kädetön pakki ole kuitenkaan. Tehotilastossa ainoana plussan puolella pakeista, +2. Alivoimalla korvaamaton palanen ja matsin lopuilla johtoa puolustaessa lähes jatkuvasti jäällä. Alkukauden arvosana: 9-

Hyökkääjät varmaankin huomenna jahka allekirjoittanut heräilee.

 

[NIN]

M10:n arvioihin on helppo yhtyä. Ehkä parin pelaajan kohdalla olisin ollut numeron tai puolikkaan armollisempi lähinnä Lehtisen ja Stephanin. Jerellä toki on aikaisemmat näytöt nostaneet rimaa niin korkealle, että ymmärrän hyvin tuonkin. Stephania en ehkä itse pystyisi arvioimaan lainkaan, koska kuten sanottua, näytön paikkoja ei ole annettu. Zubovia kohtaan olisin hivenen kriittisempi, mutta paha haukkua, kun ei tiedä tosiaan sitä, kuinka paskana Zubie pelasi ne vähät ottelut, jotka pelasi.

Kahden pelaajan kohdalla taas arviot menivät hieman alakanttiin, eli Eriksson ja Neal. Kyllähän molemmat ovat pelanneet täyden kympin alkukauden. Eriksson alkoi olla omassa leijonakantisessa anttimiettis-tasoa ennen kauden alkua ja nyt poju on 35-40 maalin tahdissa ja koko NHL:n 6. paras maalintekijä. James Nealilta ehkä vaisu alkukausi, muttei sen vaisumpi kuin koko joukkueeltakaan. Manitoba-reissun jälkeen käsittämättömän kypsää ja hyvää pelaamista illasta toiseen. Ja tosiaan kukaan, tuskin edes hänet draftannut Les Jackson, osasi odottaa näin hyvää alkua Nealin NHL-uralle.

 

[Steven]

HockeyNatorilta ihan hyviä ja vähintäänkin osuvia arvioita Flamesin pelaajien alkukauden esityksistä. Arvosanojen keskiarvo nousee kyllä ehkä liiankin korkeaksi, kun otetaan huomioon ne koko joukkueen heikommat esitykset tuohon Sharks-peliin asti. Mutta ainakin tuosta käännekohdasta eteenpäin on jokainen pelaaja ansainnut nuo arvosanat. Lisäksi, makuasioitahan nämä ovat täysin.

Calgary Flames
Dion Phaneuf: Joukkueen pahin alisuorittaja. Phaneuf on liian usein vaikeuksissa omalla alueella ,vaikkei selviä virheitä olekaan tehnyt. Vaikka tehotilasto usein valehtelee niin Dionin kohdalla se on paikkaansapitävä: -11. Pisteitäkin on syntynyt ”vain” 23 ja näistä ainoastaan 3 on maaleja. Phaneuf on merkattu mies vastustajan av-pelaajille, mutta paremmalla osumatarkkuudella maaleja olisi enemmän. 8-

Jos ajatellaan ennen kautta asetettuja odotuksia, ja arvostellaan pelaajia niiden toteutumisen perusteella, niin olen valmis laskemaan Dionin arvosanaa vielä reilustikin alemmaks, ehkä jopa alle seiskan. Flames on kuitenkin divisioonajohtaja, ja Dion joukkueen ykköspakki. On itse asiassa tosi outoa, että joukkueen peli kulkee, vaikka miehen tilastot ovat mitä ovat.

Peliaikaa Dionille tulee liikaa. Väsymys on ihan ymmärrettävää jos peräkkäisinä iltoina pelaa molempina sen puoli tuntia, väistämättä tulee virheitä, kyseessä on kuitenkin vielä tosi nuori kaveri. Peliaikaa pitäisi ehdottomasti pakistossa jakaa vähän tasaisemmin, sillä tämä ei ole hyvä ratkaisu myöskään vähemmän pelaaville pakeille. Keväämmällä Dion olisi näin valmis taas kantamaan enemmän vastuuta, kun itseluottamuskin vähän kohenee.

Ehkä kyseessä on myöskin pienoinen roolinmuutos tälle kaudelle. Keenan ei esimerkiksi halua, että Dion tappelee. Lisäksi hän pelaa tarkoituksellisesti riskittömämmin kuin aiemmin, ei esimerkiksi aja itseään ulos taklaustilanteissa niin usein. Ja lisäksi vielä tuo secondary scoring, eli vastuunkantajia on tällä kaudella enemmän hyökkäyspäässä, mikä todennäköisesti on sekin vähentänyt Dionin tehopisteitä.

Joka tapauksessa, oli syy mikä tahansa, ja vaikka tilanne sitten johtuisi muista seikoista kuin Dionista itsestään, on tämän kauden otteet olleet toistaiseksi selkeä pettymys.

 

[HockeyNator]

HockeyNatorilta ihan hyviä ja vähintäänkin osuvia arvioita Flamesin pelaajien alkukauden esityksistä. Arvosanojen keskiarvo nousee kyllä ehkä liiankin korkeaksi, kun otetaan huomioon ne koko joukkueen heikommat esitykset tuohon Sharks-peliin asti. Mutta ainakin tuosta käännekohdasta eteenpäin on jokainen pelaaja ansainnut nuo arvosanat. Lisäksi, makuasioitahan nämä ovat täysin.

Ehkä en ollut tarpeeksi kriittinen, mutta pysyn silti arvioissani. Saatoin painottaa liikaa Sharks-pelin jälkeistä aikaa, kun se oli paremmin muistissa, mutta alkukauteenkin mahtui hyviä pelejä, mm. kuuden pelin voittoputki. Sharks-peliin mennessä ongelma oli lähinnä viisikkopuolustuksessa, jolloin yksikään yksilö ei noussut negatiivisesti esiin. Joukkueesta ei heikkoja lenkkejä löydy ja kaikki ansaitsevat vähintään 8:n arvosanan, paitsi Dion.

Jos ajatellaan ennen kautta asetettuja odotuksia, ja arvostellaan pelaajia niiden toteutumisen perusteella, niin olen valmis laskemaan Dionin arvosanaa vielä reilustikin alemmaks, ehkä jopa alle seiskan. Flames on kuitenkin divisioonajohtaja, ja Dion joukkueen ykköspakki. On itse asiassa tosi outoa, että joukkueen peli kulkee, vaikka miehen tilastot ovat mitä ovat.

Peliaikaa Dionille tulee liikaa. Väsymys on ihan ymmärrettävää jos peräkkäisinä iltoina pelaa molempina sen puoli tuntia, väistämättä tulee virheitä, kyseessä on kuitenkin vielä tosi nuori kaveri. Peliaikaa pitäisi ehdottomasti pakistossa jakaa vähän tasaisemmin, sillä tämä ei ole hyvä ratkaisu myöskään vähemmän pelaaville pakeille. Keväämmällä Dion olisi näin valmis taas kantamaan enemmän vastuuta, kun itseluottamuskin vähän kohenee.

Ehkä kyseessä on myöskin pienoinen roolinmuutos tälle kaudelle. Keenan ei esimerkiksi halua, että Dion tappelee. Lisäksi hän pelaa tarkoituksellisesti riskittömämmin kuin aiemmin, ei esimerkiksi aja itseään ulos taklaustilanteissa niin usein. Ja lisäksi vielä tuo secondary scoring, eli vastuunkantajia on tällä kaudella enemmän hyökkäyspäässä, mikä todennäköisesti on sekin vähentänyt Dionin tehopisteitä.

Joka tapauksessa, oli syy mikä tahansa, ja vaikka tilanne sitten johtuisi muista seikoista kuin Dionista itsestään, on tämän kauden otteet olleet toistaiseksi selkeä pettymys.

Jos arvostelussa painottaisin enemmän odotuksiin vastaamista niin silloin Dionin arvosana laskisi sinne seiskaan, jopa alle. Dion sijoittui viime kauden Norris-äänestyksessä toiseksi (vaikkei ehkä toista sijaa ansainnutkaan), joten se loi odotusarvot tälle kaudelle. Nuori pelaaja, jonka pitäisi kehittyä edelleen, jolloin seuraava askel olisi itse Norris. Tällä kaudella on kuitenkin jostain syystä tullut takapakkia, mutta Dion on edelleen divisioonan paras puolustaja ja koko liigan top kympissä. Mennään kuitenkin odotusarvojen mukaan ja sanotaan 7

 

[Puukallo]

Todd Bertuzzi: Alkukaudesta maalitykki, sittemin ottanut roolia pelintekijänä. Ollut selvästi parempi kuin odotettiin ja täten palkkansa arvoinen (1.95). Pelannut pääsääntöisesti hyvällä asenteella, vaikka paikoin työnteko ei kiinnostakaan. Tämä ei kovin suuri ongelma ole ollut, vaikka -14 saattaa kertoa toista. Vaikka Bertuzzi pelaakin hyvin niin välillä tuntuu, että hän haittaisi ketjukavereiden pelaamista pyörimällä liikaa kulmissa. 8½

Tämä on kyllä jo sairas vitsi ainakin arvosanan puolesta oli sitten odotukset Bertin suhteen alkukaudesta miten alhaiset tahansa. Bertuzzi ei ole todellakaan ollut edes seiskan arvoinen, vaikka mies jokusen pisteen onkin tehnyt. Bertuzzin peruspelissä on selkeitä heikkouksia eritoten puolustuspäässä ja ne puolen tusinaa ottelua jotka olen itse seurannut, on Todd ollut aivan yössä myös hyökkäyspäässä tehden tyhmiä ratkaisuja kiekon kanssa. En väitä etteikö joukkoon mahdu myös parempia otteluita, mutta mies ei onnistu tasoaan säilyttämään edes kahta peliä, harvoin edes kahta erää. Bertuzzi profiloitui aikanaan voimahyökkääjänä, mutta myös tämä aspekti hänen pelistään on jotenkin kadonnut vuosien saatossa. Kokoa ja voimaa löytyisi aggressiivisempaan maalineduspeliin, mutta harvat ovat ne kerrat tällä kaudella kun Bert on ns. "sota-alueelta" maaliin kiekon saanut. Parantunut syöttöpeli ja pelisilmä ovat sentään positiivisena sanottavana hänen alkukaudestaan. Kuten mainittua palkka on onneksi sopiva sillä on Bert kaukana Canucksin aikojen loistostaan eikä mielestäni nykykunnossa ole top6 tason hyökkääjä Flamesille.

 

[Saikka]

Wild 08-09 väliarviot part II

Hyökkääjät:

#9, Mikko Koivu

Tekisi mieli sanoa, että täyden kympin avauspuolikas. Tämän hetken Wild on niin heikko hyökkäyskaluston osalta, että yli piste/peli -tahti on aivan pirun kova saavutus. 36 pelissä 11+26=37, tehotilasto +3, edellä vain Boogie. Boogie tosin pelaa helvetisti vähemmän (jotain 4 ja puoli minsaa per peli), Koivu vetää keskimäärin vähän päältä 22 minuuttia ottelua kohden, hyökkääjistä selvästi eniten ja koko joukkueesta kolmanneksi eniten vain Z ja Johnsson edellään. Huikea määrä duunia alivoimalla, tasakentällisin vahvaa pelaamista jatkuvasti ja ylivoimalla Wildin tärkein hyökkääjä Gabyn ollessa pois ja Bouchardin alisuorittaessa pahasti. Huonoinakin päivinä Koivu on parempi kuin suuri osa Wildin pelaajista, ja noita huonoja päiviä nyt ei kovin montaa ole vastaan tullut parin viime kauden aikana. Koivu laukoo joukkueesta eniten, on tehnyt eniten maaleja, johtaa syöttöpörssiä, samalla tietenkin johtaa joukkueen sisäistä pistepörssiäkin, selvästi. Antti Miettinen on seuraavana pisteissä Wildin sisäisessä pörssissä, 13 pongoa jäljessä. Aloituksissa Koivu on myös Wildin paras, 53,8% tehokkuudella on mies voittanut kiekkoja Wildille. Toisena Eric Belanger toki todella lähellä, miehen lukemat 53,5%. Yksinkertainen fakta, Koivu on ollut Wildin paras pelaaja. Arvosana: 10-

#11, Owen Nolan

Ollut todella tärkeä pelaaja Wildille. Miehen ollessa kokoonpanossa, Wild pelaa lähes aina todella hyvin. Ei minkäänlaista käsitystä mistä tuo johtuu, mutta kai se auttaa että saa yhden toimivan hyökkäysvitjan lisää kun Mikko Koivua ei voi peluuttaa 60 minuuttia. Tehnyt tärkeitä maaleja ja antaa aina kaikkensa jäällä. Kertoo tarpeeksi Nolanin asenteesta peliin, kun mies itse pyysi saada pelata Sharksia vastaan. Lemaire tottakai arvostaa tämän tapaista toimintaa, ja kukapa ei. Samantien vastuuta ja verkko heilui. Samaan aikaan toki Gaborik sanoo pelaavansa "vasta kun on 100% kunnossa". Selvennettäköön vielä, että Nolanin kroppa ei todellakaan ole 100% kunnossa mutta miehen asenne on. Todella hieno pelaaja. Arvosana: 9

#12, Craig Weller

Vähemmän pelejä kuin Boogiella, vähemmän pisteitä kuin Boogiella. Silti hieno seurata Welleriä jäällä. Iso, fyysinen kaveri joka pistää kroppansa likoon jengin puolesta. Harmittavasti tappelurintamalla ollut hienoinen pettymys, mutta aina kun hanskat tippuvat niin pitää antaa arvostusta vaikka pataan tulisikin. Pelillisesti ei mikään supermies, mutta selkeä roolipelaaja. Harmillisen vähän pelejä saanut tällä kaudella, ollut paljon healthy scratchina. Arvosana: 7

#15, Andrew Brunette

Bruno on ollut alkukauden juuri niin hyvä kuin osasi odottaakin. Ei nopea, ei ole koskaan ollutkaan, mutta maalin ympärillä parhaimmillaan. Ylivoimalla eniten maaleja Wildista, kertoo jo aika paljon. Hauska pelaaja sinänsä, että ei tee mitään ihmeellisyyksiä, mutta aina tapahtuu hyviä asioita kun mies maalin lähellä on kiekon kanssa. Wildin kapeassa hyökkäyskalustossa elintärkeä palanen varsinkin ylivoimalla, tehoja voisi ehkä vieläkin enemmän tulla kun tosiaan sitä ylivoimavastuuta tulee ihan hyvin. Arvosana: 8

#18, Colton Gillies

Vähän hankala tapaus. Junnuissa ei olisi oikeastaan oppinut enää mitään, mutta on kuitenkin liian heiveröinen NHL-peleihin. Tai ei heiveröinen, sanotaan keskeneräinen. Oppimista tapahtuu jatkuvasti, mutta satunnaisia väläytyksiä lukuunottamatta ei ole tarjonnut suurempia ilonaiheita. Hyvät kädet isoksi mieheksi, mutta mitään jatkuvasti ratkaisuihin kykenevää pelaajaa ei Gilliesistä voida odottaa. Toki tulevaisuudessa Wildille mahdollinen 1-2 ketjun kaveri, ok käsillä ja hyvänä maalineduspelaajana tilaa tekemään ketjun parille muulle kaverille. Mutta tuohon on vielä aikaa. Arvosana: 7

#19, Stephane Veilleux

36 ottelussa 5+3=8, vähän pettymys ehkä. Pettymys tuosta tulee sen jälkeen kun katsoo tehotilastoa, -10. Saa armahdusta sen perusteella, että ylivoima-aikaa tulee todella vähän, jos ollenkaan, ja pelaa vastustajan parasta kenttää vastaan lähes jatkuvasti. Hankala kerätä tehoja tuossa roolissa ja väkisinhän tehotilasto "vääristyy" kun maalintekomahdollisuudet ovat todella kiven alla kun joutuu jatkuvasti puolustamaan. Tehoja tarvittaisiin siltikin enemmän, koska tämän kauden Wild ei ole liialla taidolla pilattu hyökkäyksessä, joten tehoja pitäisi tulla alempien ketjujen äijiltä myös. Toki alivoimalla helvetisti todella hyvä duunia, siitä plussat. Arvosana: 7+

#20, Antti Miettinen

Antti Miettinen. Miettisen Ana. Veti ensimmäiset ~10 matsia Mikon ja Brunon kanssa jolloin tehoja tuli hyvin. Tähtihetkinä matsit Floridaa ja Atlantaa vastaan. Sitten onkin ollut hiljaisempaa, viimeiseen 33 otteluun 3 maalia joista yksi ei edes ollut maali (kaadettiin yksin läpi maalin ollessa tyhjänä). Antilta tarvittaisiin ehdottomasti enemmän tehoja jotta Wild pysyisi POff-junassa edes jollain tavalla mukana. Puolustussuuntaan toki ollut koko ajan hyvä, mutta hyökkäyspäässä tehot ovat enemmän tai vähemmän kuihtuneet. Isompia ei miehestä osaa oikein sanoa. Tehoja pitäisi löytyä enemmän. Kauden loistava aloitus nostaa arvosanaa hiukan. Arvosana: 8

#22, Cal Clutterbuck

Clusterfuck. Taklauskone. Viides koko liigassa taklauksissa 127 pommilla. Tilastoista päätellen myös puhdas sniper, 32 ottelussa 4+0=4. Tehotilasto pakkasella vain -2, ihan hyvin vaikka rooli ollut enemmän tai vähemmän samanlainen kuin SV:llä. Ollut hyvä piristysruiske välillä todella tylsältäkin vaikuttaneessa joukkueessa. Jokainen tilanne täysillä loppuun ja antaa kaikkensa joka kerta jäälle päästessään. Tehoja voisi toivoa Caliltakin enemmän, mutta kyseessä kuitenkin on enemmän roolipelaaja, rouhija, joten tyydytään nyt tässä vaiheessa vielä noihin neljään maaliin. Pitää myös muistaa että kyseessä on miehen ensimmäinen kausi ylhäällä. Paikkojakin on kyllä maaleihin ollut, joten loppukaudeksi tavoite päästä, sanotaan nyt kymmeneen häkkiin ja joku 5 passia, 10+5=15 ja olen tyytyväinen. Arvosana: 9

#24, Derek Boogaard

Boogeyman. Saisi matsata enemmän. Mutta pelannut kyllä oikeasti hyvin, tietää vahvuutensa (taklaaminen ja tappelut, heh) ja pelaa niiden ehdoilla. Kiekko vaan nopeasti itseltä pois, joko omalle äijälle tai sitten päätyyn ja perään. Tehotilastossa tälle karpaasille huikea +5, joka nostaa samantien arvosanaa pykälällä. Boogaardilla tilillään myös yksi tämän kauden komeimmista pommeista, Also available in HQ. Absolute destruction. Saisi toki tapella vähän enemmän, mutta jos äijä rikkoo Shelleyn kypärän nyrkillään niin ei ihme jos matsihalut on vastustajilla vähissä. ;) Arvosana: 9

#25, Eric Belanger

Tehoja tarvitaan. 33 ottelussa 8+12 on hyvä määrä, mutta tämän kauden Wildissa tarvittaisiin vähän enemmän koska pisteiden tekijöitä ei liikaa ole. Hyökkäystaidot ehkä hivenen rajalliset, mutta hakeutuu hyvin kuitenkin mestoille ja jakaa kiekkoa hyvin. Aloittajana ja alivoimapelaajana kuitenkin todella tärkeä palanen. Eli siis muuten ihan hyvin pelannut, mutta lisää vaaditaan. Odotuksiin nähden kuitenkin odotettua. Arvosana: 8+

#51, James Sheppard

Sheppardilta taidettiin odottaa vähän liikaa lähdettäessä kauteen. Ehkä vähän enemmänkin kuin vain vähän liikaa. 36 ottelussa 2+6=8, tehotilasto karmaiseva -16. Alkukaudesta toki tuli enemmän noita miinuksia, mutta on tuo silti aika surullinen lukema. Pelaa kylläkin Veilleux'n kanssa vastustajan parhaita äijiä vastaan, mutta silti. Tehojakin saisi kyllä tulla enemmän. Miehestä odotettiin vähän "kahden vuoden takaista Koivua", mutta tuolle tasolle mies ei ole yltänyt. Aikaa toki on parantaa, ja viime aikoina meno onkin näyttänyt selvästi paremmalta. Teki Sharksia vastaan maalinkin. Harmi vain että Kolanos iski 24 sekuntia aikaisemmin. Toki miehet vahvasti väittelivät sen puolesta että NHL:n kuuluisi muuttaa sääntöjään näissä tapauksissa, ja hyväksyä molemmat maalit. Anywho, Sheppardin pitää vieläkin parantaa otteitaan roimasti jos Wild haluaa jonnekin päästä keväällä. Ja nyt puhutaan pelkästään POffeihin pääsystä. Kolme hyvin pelaavaa sentteriä auttaisi kummasti. Arvosana: 7-

#67, Benoit Pouliot

Dorkfish. Talenttia olisi, mutta kun ei viitsitä laittaa itseään likoon niin tulokset ovat nähdyn kaltaisia. Väläytyksiä (highlight-reel maali Floridaa vastaan), mutta todella paljon laiskaa pelaamista, näyttää kun ei vaan kiinnostaisi ihan täysillä välillä. Se on jumalauta NHL missä sä pelaat jätkä, herätys. Pouliot oikeasti on melkein yhtä nopea kuin Gaborik, mutta sitä ei mies kyllä näytä millään tavalla. Kaveri on helvetin näppärä kiekon kanssa, omaa todella laadukkaan laukauksen ja pelisilmää löytyy. Pystyy myös olemaan ihan suht fyysinenkin pelaaja jos vain haluaisi, fysiikka on hyvällä mallilla kuitenkin. Mutta ei. Aivan helvetin turhauttava pelaaja. Arvosana: 6+

#96, Pierre-Marc Bouchard

Butch. Saisi ottaa itseään kasseista kiinni ja miehistyä vähän. Pyörii pelin ulkopuolella jatkuvasti, hyökkäysalueella mies tulee aina oikealta puolelta, ottaa vauhdit pois, kääntää itsensä keskelle päin...pyörähtää, lähtee vähän laitaa eteenpäin ja saattaa taas pyörähtää. Ennen tässä vaiheessa viimeistään oli Rolston vapaana jossain päin hyökkäysaluetta, jolle Butch pisti passin. Nyt ei ole ketään kenelle antaa passia ja kerätä helppo syöttöpinna pois. Nyt asioita pitäisi tehdä itsekin, mutta ei ole näkynyt kuin väläytyksiä. Mies itsekin puhuu asiasta, esim. Islandersia vastaan tehdyn todella hienon maalin jälkeen (otti kiekon sinisellä, nosti kiekon vastustajan lavan yli, pari nopeaa polkaisua ja rannari yläpesään) sanoi ottelun jälkeen että näitä hänen täytyisi tehdä enemmän, ajaa maalille, olla röyhkeämpi. Mutta ei. Samaa sarjaa kuin Pouliot, joskin Bouchard iskee tehoja vaikka silmät kiinni, mutta niin paljon parempaankin mies pystyy kuin nyt on nähty. Arvosana: 7-

 

[Osmo Rapeli]

Capitals, osa II.

Ammutaanpa alas myös muutama Caps-hyökkääjä.

Alex Ovechkin: Aloitti hieman vaisusti, osasyynä ilmeisesti isoisän sairastelu ja kuolema. Pelasi täysillä, mutta sydän näytti puuttuvan ja hyvätkään pelit eivät näkyneet tulostaululla. Myös ketjukaverien vaisuus on varmasti vaikuttanut asiaan. Sitten pääsi taas täyteen iskuun ja on ottanut paikkansa Capitalsin ja liigan MVP:nä, parhaana power forwardina. Vetää koko joukkuetta sen synkimmilläkin hetkillä, silloin harvoin kun ei onnistu maalinteossa on saattanut taklata toisen joukkueen tähtipelaajiakin sekaisin, kuten kävi esim. Malkinin kanssa. Neljäntenä liigan taklauksissa ja laukausten kärjessä. Ainoastaan hidas alku pudottaa arvosanaa. 9 1/2.
Nicklas Backstrom: Aloitti kauden kesäteräisen oloisena ja jopa sophomore slumpista puhuttiin. 10-15 pelin jälkeen päässytkin sitten All Star-kuntoon, ja liigan viitoseksi syötöissä. Suojaa kiekkoa hyvin, pitää sitä hyvin, jakaa sitä hyvin, mutta uskaltaa myös laukoa, tuplannee viime vuoden maalimääränsä. Nyt kasassa jo 11 kun viime kaudella niitä tuli yhteensä 14. Tulee olemaan pitkään vielä iloinen asia Capitalsille ja liigalle. 9.
Alexander Semin: Aloitti kauden täydelliseen tahtiin, ja johti pistepörssiäkin. Röyhkeä, nopea, liukas, iskee kuin salama. Sitten iski nilkkavamma, Semin palasi, mutta jätti kentät uudestaan. Jäänyt pisteittä vain kolmessa pelaamassaan 21 ottelusta. Sääli, jos loukkaantuminen pilaa huikealta näyttäneen kauden. 10.
Viktor Kozlov: Aloittii myös kauden vaisusti, vain kolme pistettä ensimmäisissä 10 ottelussa. Sitten loukkaantumisten ja ketjukokeilujen myötä taas Ovechkinin ketjuun ja on löytänyt paikkansa, tehden 24 ottelussa 22 pistettä. Edelleenkään ei niin härski tai kova kuin toivoisi, mutta pehmeät kädet ja suojaa kiekko hyvin. Tilan tekeminen on erityisen tärkeää kun ketjukaverina on Ovechkinin ja Bäckströmin kaltaisia luistelukoneita. Ollut positiivinen yllätys ja toivottavasti tahti jatkuu myös pudotuspeleissä. 9.
Brooks Laich: Tuleva kapteeni? Ottanut mielestäni Chris Clarkin paikan joukkueessa. Blokkaa uhrautuen, pelaa maskia, taistelee, tekee myös pisteitä. Yksi syy miksi Capitals on nyt niin hyvä on se, että joukkueessa on taitavien venäläisten lisäksi myös Laichin kaltaisia monipuolisia taistelijoita. Osaa pelata myös sentterinä. Laichista ei ole kakkosen sentteriksi pidemmällä aikavälillä, sillä pelaa parhaiten juuri tehokkaana kolmosen laiturina, mutta voi tarvittaessa paikata myös kyseistä spottia. 9 1/2.
Tomas Fleischmann: Ja jälleen loukkaantumisista kärsinyt pelaaja. On ollut tekemässä läpimurtoaan 30 maalin vauhdilla, parantanut etenkin peliään laidassa. Veti varmaan kesänkin punttikuuria. Iskee ajoittain kuin salama. Ruma -11 tehotilastossa ei mielestäni kerro koko totuutta, sillä ei ole mikään täysin itsekäs sluibailija, miinuksia tullut lähinnä coast-to-coast-peleistä joihin ovat eniten vaikuttaneet pakkien ja maalivahtien ailahtelevat otteet. 8 1/2.
Michael Nylander: Siirtohuhujen keskellä ollut pelaaja on tippunut hieman pienempään rooliin kuin odotettu. Sitten johto päätti ettei Nylander olekaan enää siirtymässä ainakaan heti, ja keskustelutuokio kyseisestä asiasta koutsien kanssa on näyttänyt piristäneen Nylanderia. 17 pistettä on silti lievä pettymys ja kevät sekä etenkin Fedorovin terveystilanne tulevat varmasti näyttämään kaupataanko Nylander. 6 1/2, ei kuitenkaan vain omasta syystä.
Sergei Fedorov: Upea esimerkki etenkin nuorille venäläisille. Pelannut myös pakkina ja tehokkaastikin, lähes piste per peli-vauhdissa. Ilo on kuitenkin rajoitettua kun on koko ajan telakalla. Onkohan vamma vakavampi kuin tiedämmekään? 8.
Boyd Gordon: Puolustava hyökkääjä pelaa perusvarmaa kautta, tappaa jäähyjä ja tekee silloin tällöin myös räkämaaleja. Voittaa aloituksia hyvällä prosentilla. Äkkiseltään vilkaistuna yli 100 aloitusta ottaneista 16. paras liigassa (voittoja 57.2 %). 8 1/2.
Dave Steckel: Nelosketjun pirteä sentteri on myös hyvä aloituksissa, 55.3 %. Pelaa ketjukavereihin katsomatta hyvää kahden suunnan peliä ja tappaa jäähyjä. Kymmenen pistettä hyvä saldo nelosketjulaiselle. 8+.
Eric Fehr: On pelannut vaihtelevissa pätkissä ihan asiallisesti. Väläytellyt, mutta paikkaa ei ole vieläkään vakituisella tahdilla kahdesta hyökkäävästä ketjusta löytynyt, ja sen päälle vielä pikkuvammoja. Ura siis hieman vedenjakajalla, saattaa olla keväällä osa kauppaa, sillä laitureita organisaatiossa riittää. 7.
Matt Bradley: Pelaa nelosessa rikkovassa roolissa. Ei näkyvä, mutta ansaitsee paikkansa. 8.
Donald Brashear: Rooli on edelleen se kova jätkä, mutta jaksaa luistella ja rikkoa myös joukkueen pelitavan mukaisesti. Kauden ainoa pikkumiinus turha tappelu Atlantan pakkilupauksen kanssa. Muuten jyrännyt ja kouluttanut oikeita tappelijoita. Palkka nyt on kova nelosketjun miehelle mutta kun kyseessä on liigan eräs ehdottomasti kovimpia nyrkkisankareita, sitä on paha kyseenalaistaa. 7 1/2.
Chris Clark: 0+3 on 30 maaliakin pari kautta sitten tehneelle kapteenille onneton saldo. Syynä loukkaantumiset ja se, että ei ole täysin sopeutunut Boudreaun pelisysteemiin. Eräässä vaiheessa pahat kielet puhuivat jo, että vammasta puhuttiin vain siksi ettei kapteenia nolattaisi "healthy scratchilla". Yrittänyt kyllä kovaa, ja saa edelleen paikkoja myös yv:llä, mutta kun ei täysin kulje, ei kulje. Jatko kyseenalainen. 5 1/2.
Alexandre Giroux; Farmijyrä on loukkaantumisten myötä saanut peliaikaa jo kakkosesta ja yv-koostumuksestakin. Ei ole vielä lyönyt itseään tehojen muodossa läpi, mutta liikkuu ja pelaa kiekkoa pehmein käsin. Asiallinen farmiapu, mutta tippunee pelaajien tervehdyttyä. 7.
Chris Bourque: Pidän Bourquen periksiantamattomasta asenteesta ja Osalan ohella kaveri jonka haluan ehdottomasti nähdä jatkossa vakioroolissa Capseissä. Pelannut vasta viisi ottelua, avasi maalitilinsä, pienestä koostaan huolimatta vahva ja todellinen taistelija. Jos ei mitään muuta, niin tuo isänsä Rayn joskus katsomoon. 7 1/2.

Joukkueessa ovat piipahtaneet myös Oskar Osala, Graham Mink, Andrew Gordon ja Keith Aucoin. Ensivaikutelma on ollut jokaisesta positiivinen ja yritteliäs mutta kokonaiskuvaa tulevaisuudesta NHL:ssä paha sanoa. Syvyyttä organisaatiossa kyllä löytyy.

Joukkueen hyökkäys on toiminut kokonaisuutena ja loukkaantumisiin nähden upeasti. Seminin loukkaannuttua Ovechkinin ketju on kantanut laivaa suht yksin, mutta silloin kun miehistö on edes jokseenkin terve syvyyttä löytyy myös leveämmältä rintamalta. Ylivoimapeli on kivunnut NHL:n top viitoseen, toivottavasti pysyvästi. Alivoimapeli ei ole tarpeeksi tehokasta, mutta Boudreaun tapaan syyttäisin eniten sitä, että joukkue vain ottaa hieman liikaa jäähyjä ja se tiputtaa väkisinkin hyvääkin alivoimapeliä.

 

[nuck]

Aika pitkälle samanlaisia arvosanoja tulee minulta kuin Chip Whitleylta, mutta laitetaan nyt omatkin arvostelut (odotusarvoihin pohjautuen) mukaan:

MAALIVAHDIT:

Roberto Luongo: #1

Oli loukkaantumiseensa saakka Canucksin selvästi arvokkain pelaaja, mikä oli odotettuakin. Keräsi loukkaantumiseen saakka koko Läntisen konferenssin eniten tähtiä peleistä, pelasi viisi nollaa 18 ensimmäiseen peliin (eli yhden nollan noin reiluun kolmeen peliin) ja näytti täydelliseltä kapteenilta. Sen jälkeinen loukkaantuminen vienyt pois tähän mennessä 18 peliä ja lisää tulee. Arvosana: 8

Curtis Sanford: #41

Kakkosvahti, joka on hyvä joka toisessa pelissä, mutta päästää periaatteessa joka pelissä yhden joukkuetta syövän helpon maalin. Liian ailahteleva saadakseen joukkueen luoton ja kun luottoa ei ole, joukkue ei uskalla pelata vahvuuksillaan. Juttujen mukaan pidetty kaveri kopissa, ei narise peliajastaan, eikä normaalioloissa joudu urakoimaan Luongon takana juurikaan, joten tässä mielessä aika ihanteellinen kakkonen. Luongon pitkä loukkaantuminen saattanut Sanfordin vain huonoon rakoon. Loukkaantui nyt itsekin, mikä maksoi yhden varausvuoron. Arvosana: 7

Cory Schneider: #35

Nuori tulevaisuuden maalivahti, joka oli AHL:ssa sarjansa paras veskari. Aloittanut uransa NHL:ssä vaihtelevasti. Hyviä pelejä (Calgary, Minnesota, Philadelphia) seuranneet sukellukset vieraissa (Colorado ja San Jose). Näyttänyt kuitenkin jo parissa pelaamassaan pelissä, että pystyy olemaan NHL:ssä voittava maalivahti. Kokemusta ja kokemuksen tuomaa tasaisuutta tarvitaan vain lisää. Arvosana: 8

PUOLUSTAJAT:

Mattias Öhlund: #2

Pelannut rikkonaisen viime kauden jälkeen ehjän alkukauden, ja se näkyy. Vancouverin ykkönen tehopörssissä (+13), blokeissa ja taklauksissa. Läntisen konferenssin puolustajien tilastoissa kuudes blokeissa ja jaettu 11. taklauksissa. Taklannut paljon kovia pommeja, ja tehnyt omassa päässä vähän virheitä. Vahvan kiekottoman pelin lisäksi tullee rikkomaan taas 30 pisteen rajan, jos pysyy loppukauden terveenä. Laukonut paljon, mutta kiekot eivät ole menneet sisään. Arvosana: 9

Kevin Bieksa: #3

Aloitti kauden paremmin kuin koskaan ja oli Canucksin ykköspakki. Kärsi tälläkin kaudella parista jalkavammasta, eikä ole pelannut niiden jälkeen ihan yhtä hyvää peliä kuin kauden alussa. Menossa nykyvauhdilla kuitenkin noin 50 pisteeseen. Pelaa oman pään fyysisesti, mutta on rauhoittunut O'Brienin tulon jälkeen tappelijana. Hyvä niin, sillä Bieksaa tarvitaan kentällä. Arvosana: 9

Rob Davison: #4

Hyvä seiskapakki. Ei loista kiekollisissa taidoissa, mutta pelaa yksinkertaisesti virheitä vältellen, taklaa kovaa, pelaa oman maalin edustan ilkeästi, eikä pelkää pudottaa hanskojaan. Joukkuepelaaja, joka ei valita roolistaan. Arvosana: 8½

Sami Salo: #6

Lukuisat loukkaantumiset pilaavat hyvän puolustajan loppu-uraa. Terveenä Salo on joukkueelle erittäin arvokas, hyvin laukova ja vähän virheitä tekevä kahden suunnan puolustaja, mutta tervettä Saloa on nähty kahden viime kauden aikana ihan liian vähän. Loppukaudeksi ei ole Salon osalle kuin yksi toive: Toivottavasti mies kuntoutuisi nyt kunnolla ja nousisi sitten kevään tärkeimmissä peleissä ratkaisijaksi. Salo ei ole jäänyt urallaan koskaan pakkaselle tehotilastossa, ja toivottavasti tämä kausi ei tee poikkeusta. Arvosana: 6

Willie Mitchell #8:

Joukkueen paras oman pään puolustaja on ollut erittäin hyvä läpi kauden. Loistaa sijoittumisellaan, lukee peliä erinomaisesti, on huipputasoa vastustajan tähtien varjostamisessa ja nostaa pelinsä tasoa pykälällä isoissa otteluissa. Huipputärkeä pelaaja joukkueelle myös henkisesti. On pelaamassa uransa tehokkainta kautta pisteellisesti. Arvosana: 9½

Alexander Edler #23:

Toinen kauden kirous päällä. Tekee omassa päässä isoja virheitä viime kautta enemmän. Lahjakkuus paistaa kaikesta läpi, mutta yrittää liikaa. Pitäisi keskittyä enemmän peruspelaamiseen. Hyökkäyspäässä Canucksin toiseksi tehokkain puolustaja ja menossa 35 pisteeseen. Arvokas mies tulevaisuudessa, mutta tämä kausi saattaa mennä itseluottamusta etsiessä. Arvosana: 8-

Lawrence Nycholat #32:

Farmisarjan tähti hakee NHL-paikkaa syvyysroolista käsin. Täyttää paikkansa vähän pelaavana pakkina taitavampia seuroja vastaan kelvollisesti: liike ja kiekolliset taidot riittävät, fyysisyydessä puutteita. Olisi parhaimmillaan ylivoimapakkina, mutta ei ole saanut ylivoima-aikaa edes huonosti sujuneessa ylivoimassa. On tehnyt AHL:ssä viimeisissä 179 pelissä 134 pistettä - olisiko mahdoton ajatus yrittää häntä myös NHL:ssä ylivoimalla? Arvosana: 8

Shane O'Brien #55:

Fyysinen ja aggressiivisesti pelaava puolustaja on ollut tärkeä vahvistus Canucksin puolustukseen. Hyvä siirto Gillisilta - O'Brienin v-mäisyys ja aggressiivisuus sopii paremmin Läntiseen konferenssiin kuin Itäiseen. Pelaa perusvarmaa peliä, antaa varmoja avauksia, ei yritä liikaa. Ongelmissa kuitenkin nopeita vastustajia vastaan, joutuu ottamaan vastustajan usein käsillä kiinni ja saa jäähyjä. Johtaa NHL:n jäähytilastoa ja on menossa noin 250 minuuttiin. Arvosana: 9

 

[nuck]

HYÖKKÄÄJÄT:

Taylor Pyatt #9:

Iso mies on parhaimmillaan kiekottomassa pelissä - Vigneaultin suosikkeja. Vahva vääntäjä laitojen vieressä, josta ottaa irtokiekkoja omille. Painaa laidallaan kahteen suuntaan. Tehoja saisi tulla enemmän - ei siksi paras hinta/laatusuhde. Loukkaantui juuri, ja on sivussa noin kuukauden. Arvosana: 7½

Ryan Johnson #10:

Näkymättömän työn sankari. Voitti viime kaudella ylivoimaisesti kaikkien NHL-hyökkääjien blokkitilaston ja johti samaa tilastoa tällä kaudella ennen loukkaantumistaan. Uhraa itseään kiitettävästi joukkueen eteen. Ei tee pisteitä, mutta hankittiinkin joukkueeseen vain pelaamaan alivoimaa, nollaamaan vastustaja ja voittamaan aloituksia. Muuten vastannut täysin odotuksia, mutta miinusta tulee loukkaantumisen lisäksi aloituksista: Johnsonin aloitusprosentti on vain 44%, kun miehen uran neljän aikaisemman kauden prosentit ovat olleet 54.6, 55.4, 55.9 ja 53.6. Arvosana: 8-

Alex Burrows #14:

Yksi liigan vihatuimmista pelaajista on omien keskuudessa erittäin pidetty joukkuekaveri. Aloitti kauden räväkästi ja teki ensimmäisiin 11 peliin yhdeksän pistettä, mutta sen jälkeen oli hiljaisempaa. Myöhäiskehittynyt pelaaja kehittyy kuitenkin edelleen kausi kaudelta. Saattaa rikkoa tällä kaudella 20 maalin ja 40 pisteen rajan. Ei huonosti pelaajalta, joka ei pelaa ollenkaan ylivoimaa. Vahvimmillaan Alex on kahden suunnan pelissä, alivoimalla ja vastustajan rivien sotkemisessa. Arvosana: 8½

Mike Brown #15

Yksi turhimpia NHL-pelaajia. Näytti viime kaudella merkkejä tulemisesta, mutta tämän kauden perusteella ne olivatkin suonenvetoja. Ei osaa mitään erikoista, mutta on ilmeisen hyvä kalakaveri Vigneaultin kanssa ja saanut pitää paikkansa joukkueessa näinkin kauan. Arvosana: 4+

Ryan Kesler #17:

Joukkueen varakapteeni tunnetaan erinomaisena puolustavana sentterinä. Aloitti kauden ketjukaveri Burrowsin tapaan pisteellisesti hienosti, mutta myös Keslerin tehot ovat olleet sen jälkeen melko vähissä. Tällä hetkellä Kesler on menossa noin 20 maaliin ja 40 pisteeseen. Hän on ollut odotetusti joukkueen ykköshyökkääjä alivoimalla ja eniten käytetty pelaaja aloituksissa. Kesler on koko NHL:ssä seitsemäntenä hyökkääjien blokeissa. Kiekon riistojen ja kiekon menetysten välinen erotus (37 riistoa, 12 menetystä: +25) on koko NHL:n paras hyökkääjien osalta. Arvosana: 8½

Steve Bernier #18:

Kesällä Bernierista puhuttiin Sedinin kaksosten tulevana laitahyökkääjänä. Hänen yhteistyönsä kaksosten kanssa ei kestänyt kuitenkaan kuin muutaman pelin ja sen jälkeen hän haki paikkaansa. Nyt paikaksi näyttää tulleen Keslerin ja Burrowsin ketjun toisen laiturin paikka. Miinusta tulee tehojen puutteesta, plussaa taklausmääristä. Arvosana: 8-

Mason Raymond #21

Toista kauttaan pelaava laitahyökkääjä Raymond on joukkueen nopein pelaaja. Ennen kautta kaavailin hänelle noin 20 maalia ja nyt hän on menossa "tasaisen vauhdin taulukolla" 19 maaliin - aika odotettua peliä pisteellisesti. Saa nopeudellaan paikkoja ja hänen peliään on hieno katsoa, mutta ei ole luontainen viimeistelijä. Tärkeintä on kuitenkin se, että Raymondista on kehittynyt NHL-pelaaja. Tulevaisuudessa mahdollisuuksia korkeammalle, kun malttia tulee lisää. Arvosana: 8½

Daniel Sedin #22:

Daniel Sedin on Canucksin maali- ja pisteykkönen - mikä ei ole yllätys. Tasakentin hän on tehnyt koko NHL:n neljänneksi maaleja, mutta miehen arvosanaa syö ylivoimapeli: vain kolme ylivoimamaalia kauden 39 pelissä on säälittävän vähän joukkueen parhaalta maalintekijältä, joka on yrittänyt ylivoimamaaleja yhteensä noin kolme tuntia. Tasaisen vauhdin taulukko lupailee Danielille kuitenkin 38 maalia ja ylivoimaan kohta saapuva "Sundin-lisä" saattaa nostaa maalimäärän ensimmäistä kertaa jopa 40 osumaan. Maaleistaan arvostuksen saavalle hyökkääjälle tuo olisi hyvä suoritus. Arvosana: 8+

Darcy Hordichuk #24:

Kesällä kolmevuotisella sopimuksella Vancouveriin siirtynyt Hordichuk on täyttänyt odotukset aika hyvin. Osaa valita paikat tappeluille, ei ota turhia kakkosia juuri ollenkaan ja on taklannut hyökkäyksen toiseksi eniten, vaikka on pelannut noin kuutisen minuuttia peliä kohden. Plussaa myös kolmesta maalista, juuri enempää Hordichukilta ei voinut odottaa. Arvosana: 8½

Michel Ouellet #25:

Hankittiin kauden alussa Tampasta yhdessä Shane O'Brienin kanssa. Sai kolmen pelin näyttöpaikan pienessä roolissa, ei saanut tulosta ja heivattiin takaisin farmiin.Teki viime kaudella NHL:ssä 17 maalia ja sitä ennen 19 maalia, joten mahdollisuuksia olisi ehkä voinut antaa enemmänkin. Arvosana: -

Jason Krog #27:

Voitti viime kaudella kaiken mahdollisen (niin henkilökohtaisella tasolla kuin joukkuetasolla) AHL:ssa ja lähti hakemaan pelipaikkaa Vancouverista. Lyhyellä NHL-stintillä näytti pieniä merkkejä paremmasta tulevaisuudesta, mutta ei riittävän hyviä kuitenkaan. Loppukausi taitaa mennä AHL:ssä, ja ensi kausi sitten ehkä Euroopassa. Ihmeitä ei odotettu, ihmeitä ei saatu. Arvosana: -

Jason Jaffray #29:

Jaffray on täyttänyt paikkansa nelosen laidalla hyvin: pari tappelua, kovaa yritystä, voittopuoliset aloitukset ja kaksi voittomaalia 11 peliin on kelpo suoritus AHL-hätäavulle. Arvosana: 8½

Henrik Sedin #33:

Canucksin syöttöpörssin kärkipaikka - ei yllätystä tässä. Koko NHL:n syöttöpörssissä sijalla kuusi - ei yllätystä tässä. Canucksin hyökkäyksen eniten pelannut pelaaja - ei yllätystä. Aloitusprosentti vähän päälle 51% - ei yllätys. Hyökkäyksen toiseksi eniten pikkujäähyjä - ei yllätystä. Henrik vetää niin peruskautta, mitä joku vain voi. Tekisit sinäkin nyt joskus jotain yllättävää! Arvosana: 8+

Jannik Hansen #36:

Tanskalainen on ollut iloinen yllätys. Hansen on älykäs, nopea ja loppuun saakka yrittävä pelaaja, ja hänen kaikkia vahvuuksiaan ei näe tilastoista. Tasakenttäpisteissä Hansenin edellä Canucksin pistepörssissä on vain yksi nimi: Sedin. Olisiko aika kokeilla jossain vaiheessa myös ylivoimalla? Arvosana: 9+

Rick Rypien #37:

Aloitti kauden energiapelaajana hyvin ja teki kaksi maalia ensimmäisiin viiteen peliin, mutta sitten tapahtui jotain hyvin hyvin erikoista... Rypien loukkaantui! Hänestä olisi NHL-pelaajaksi, mutta miehellä on samanlaisia geenejä kuin Salolla: koko ajan rikki menevät paikat. Arvosana: 7

Pavol Demitra #38:

Kokenut slovakki kärsi alkukaudesta 10 pelin pätkän loukkaantumisista, mutta on menossa tasaisen vauhdin taulukolla tästä huolimatta noin 25 maalin kauteen. Saisi olla ylivoimalla monen muun Canucks-pelaajan kanssa tehokkaampi, mutta muuten täyttää loukkaantuminen huomioiden odotuksia joiltakin osin: on tehnyt Läntisessä konferenssissa peliä kohden noin 20. eniten maaleja. Demitra saattaa olla pelaaja, joka hyötyy Sundinin tulosta joukkueen eniten. Arvosana: 8-

Kyle Wellwood #42:

Joukkueen suurin yllättäjä, yksi koko NHL:n suurimpia yllättäjiä. Canucks poimi hänet kauden alla waivereista, ei saanut pelipaikkaa, laitettiin farmiin, nostettiin loukkaantumisten vuoksi heti ylös, ei kelvannut muille joukkueille... Ja nyt hänellä on joukkueen toiseksi eniten maaleja ja enemmän ylivoimamaaleja kuin Henrik Zetterbergilla tai Alexander Ovetchkinilla. Kauden alla monien papereissa jo kuopattuna ollut Wellwood on käyttänyt ehkä viimeisen mahdollisuutensa ja se on hieno asia. Arvosana: 10

Alexandre Bolduc #49:

Farmitasolla hyvä puolustava sentteri on saanut kaksi kutsua ylös tämän kauden aikana, joten organisaatio arvostaa. Saattaa olla hyvinkin tulevaisuuden pelaajia, mutta tuskin saa vielä tällä kaudella kunnon roolia ylhäällä missään vaiheessa. Arvosana: -

 

[vilpertti]

Sharks

Maalivahteja lukuunottamatta arvostelen vain yli 15 ottelua pelanneet pelaajat.

Maalivahdit

Evgeni Nabokov: Nabby, viime kauden Vezina finalisti ja voitokkain maalivahti... Pelannut ihan hyvin. Ihan hyvin tarkoittaa Nabokoville tässä joukkueessa 20 voittoa 27 ottelusta. Joissain otteluissa ei ole ollut aivan terävimmillään, joissain ollut jumalasta seuraava - ylöspäin kiivetessä. Kärsi myös pienen loukkaantumisen, joka taisi olla vain hyvä asia joukkueelle, sillä kakkosmaalivahti Brian Boucher sai myös pelejä tällä kaudella. Arvosana 8½.

Brian Boucher: Kakkosmaalivahti joutui tulikasteeseen Nabbyn loukkaannuttua, ja olikin varsin mainio. Otteista huomaa, ettei miehestä olisi täyttä kautta vetämään samoilla tehoilla, mutta kymmenestä ottelusta kahdeksan voittoa - ykkösmaalivahtia paremmin torjuntatilastoin - on jopa paremmin kuin voisi odottaa. Arvosana 9.

Puolustajat

Dan Boyle: Liigan puolustajien pistepörssin ykkösmies, ja varsin luotettava maineensa huomioon ottaen puolustustoimissa. Tuonut Sharksin ylivoimaan Thorntonin lisäksi toisen navan jonka ympärillä kuvioita pyöritetään. Erinomainen pelaaja, ei voi muuta sanoa. Arvosana 9½.

Rob Blake: Veteraanipuolustaja jaksaa jälleen pelata, kun on mahdollisuus saada nimensä vielä kerran Stanley Cupin kylkeen. Tuo toiseen ylivoimaan tehoja mahtavan laukauksensa myötä ja pelaa varsin hyvää peliä omassa päässään. Vuosien kokemuksella löytää usein keinot joilla tehdään vastustajan olo hankalaksi. Arvosana 9.

Christian Ehrhoff: On päässyt liikanimestään "Error" eroon, ja tekee varsin hyvää jälkeä erinomaisella laukauksellaan jonka on oppinut pitämään tarkkana. Erittäin nopea luistelija joka usein saa vastustajan kiinni pieneltä karkumatkaltakin. Itseluottamus ratkaisuihin molemmissa päissä jäätä on noussut kohisten. Arvosana 8½.

Brad Lukowich: Boyle-kaupassa mukana tullut "pelinappula" on osoittautunut paremmaksi hankinnaksi kuin kukaan fani osasi odottaa. Varma oman pään pakki joka tukee Boylen nousuja tunnollisesti. Arvosana 8½.

Doug Murray: Romuluinen ruotsalaispuolustaja tekee tuhoisaa jälkeä oman siniviivan vasemmassa nurkkauksessa, johon ottelusta toiseen jää ansaan vastustajan pelaaja. Perusvarmaa omanpään peliä, lisäksi noussut välillä tukemaan hyökkäyksiäkin, pisteet vaan ovat jääneet puuttumaan. Dougin astuessa jäälle tuntuu vastustajan pahin riehuminen laantuvan nopeasti. Osaa taklauksen uhatessa pelata kiekon nopeasti omille ja ottaa omalla taklauksellaan vastaan lähestyvän vastustajan joka luulee saavansa helpon saaliin. Arvosana 8.

Marc-Edouard Vlasic: Yksi viime kausien parhaista puolustavista puolustajista koko liigassa on jatkanut hienoja otteitaan sekä lisännyt hieman kiekollisiakin onnistumisia erinomaisiin otteisiinsa. Illasta toiseen johtaa joukkuetta peliajassa mitattuna, ja 37 ottelussa tehdyt tehot 3+17 ovat myös erinomaiset ottaen huomioon, että hän on aiemmin onnistunut parhaimmillaan metsästämään 26 pistettä koko kauden aikana. Yhtään liioittelematta yksi liigan parhaista puolustajista, ja ikää on vasta 21 vuotta. Arvosana 10.

Hyökkääjät

Joe Thornton: Johtaa läntisen konferenssin ykkösjoukkuetta pisteissä ja tehotilastossa. Ketjun kemia toimii, pisteitä tulee pelistä toiseen ja välillä joku onneton pelaaja jää todellisen jyrän alle. Arvosana 9.

Patrick Marleau: Heikon edelliskauden jälkeen on hiljentänyt epäilijänsä tyylillä johon ei jää mitään jossiteltavaa. Johtaja, Kapteeni, Johtaja. Arvosana 9.

Devin Setoguchi: Ailahtelevan tulokaskauden jälkeen on oppinut mitä työnteko tarkoittaa ja miten monessa ottelussa kauden aikana työtä tarvitsee tehdä. Kaikissa otteluissa. Jakaa Marleaun kanssa joukkueen maalipörssin ykkössijan ja aiheuttaa vastustajalle päänvaivaa räväköillä otteillaan. Arvosana 10.

Joe Pavelski: Kakkosketjun dynamo, pikku Joe, on pelannut odotusten mukaisesti erinomaista ja tunnollista peliä. Ketjua on kuitenkin vaivannut pieni ailahtelevuus, mikä saattaa tosin johtua loukkaantumisista jotka ovat vaivanneet ketjua. Arvosana 8.

Milan Michalek: Kakkosketjun vauhtikone on ollut odotuksiin nähden hieman vaisu. Loukkaantumiset ovat haitanneet miehen kautta. Tehnyt kuitenkin tärkeitä maaleja ja lisännyt hieman fyysistä peliään. Arvosana 7.

Ryane Clowe: Joukkueen paras ylivoimamaalintekijä, 15 maalista yhdeksän on tullut vastustajan jäähyn aikana. Muutenkin osoittanut monipuolisuutensa pelaten niin laukojan kuin maskimiehenkin paikkaa - välillä pelannut jopa pelinrakentajan roolissa muodostaen hyvän akselin Rob Blaken kanssa. Arvosana 9.

Marcel Goc: Puolustavien roolien erikoismies on pelannut hyvää alivoimapeliä ja voittanut aloituksia kolmosketjun keskushyökkääjänä varsin mallikkaalla prosentilla. Nopea luistelija jonka kädet ovat harmillisen puiset. Arvosana 7.

Tomas Plihal: Mahtava laukaus, muuten hieman väritön pelaaja. Sopii Gocin viereen, ja parivaljakko olisikin hyvä nelosketjussa kunhan Mitchell palaa sairaslomaltaan. Muodostanut jonkinlaista kemiaa Gocin kanssa, tuntuvat löytävän toisensa kentällä. Arvosana 7½.

Jonathan Cheechoo: Armoitettu maalintekijä on ajautunut kolmosketjuun jossa ei tule vastuuta eikä Thorntonin namusyöttöjä. Viimeaikaisten loukkaantumisten ja poissaolojen myötä päässyt kokeilemaan ykkösketjunkin vauhtia, joka ajoittain näytti toimivat vanhaan hyvään malliin. Pelannee valtaosan kaudesta kolmosketjussa, mikä on varsin harmillista mutta ymmärrettävää. Materiaali on niin laaja, että kolmosketjussa voidaan pitää muutaman vuoden takaista maalikuningasta. Arvosana 7.

Jeremy Roenick: Veteraani tuo joukkueeseen erityisesti hyvää joukkuehenkeä. Loukkaantuneena sivussa vielä parin kuukauden ajan. Arvosana 7.

Mike Grier: Puolustavien roolien erikoismies pelasi pisteiden valossa hyvän alkukauden, mutta meno on sittemmin hiipunut. Pelaa kuitenkin varmaa puolustuspeliä ja väläyttelee alivoimalla Marleaun kanssa. Arvosana 7½.

Jody Shelley: Tappelija joka ei voita tappeluitaan. On kuitenkin osoittanut olevansa kohtuullista nelosketjun tasoa kiekollisesti ja tietää oman arvonsa. Arvosana 7½.

 

[Hordi24]

Ja tässä Panthers hyökkääjät:

Nathan Horton: Näyttää välillä kentällä siltä, ettei ole pätkääkään kiinnostunut pelistä ja seisoskelee suorilla jaloilla hölmön näkösenä. Sitten saattaa yhtäkkiä tehdä maalin kuin tyhjästä. Ei pelaa tasollaan ja laukoo liian vähän. Mcleanin jälkeen hyökkääjistä eniten pakkasella. Suurin pettymys hyökkäyksessä.
Arvosana: 6+

Stephen Weiss: Tasaista puurtamista ja edelleen taitojensa puolesta olisi voinut tehdä enemmän tulosta. Teki pari tärkeää voittomaalia back to back peleissä ja pelasti sillä paljon. Luistelee hyvin ja on taitava, mutta muiden hyökkääjien tapaan tehoja pitäisi löytyä lisää.
Arvosana: 8

David Booth: Tehnyt puolet enemmän maaleja kuin seuraava Pantteri. Laukonut eniten. Ollut kaikkien muiden tavoin myös loukkaantuneena. Painaa hommia loistavalla asenteella ja luistelulla. Tärkeä palanen keväällä!
Arvosana: 9

Michael Frolik: Itsellä ainakin oli hyvin pienet odotukset ennen kautta. Tekee hyvin töitä ja alkanut osua myös maaliin. Vasta 20 vuotias, joten odotettavissa varsin hyvä ura NHL:ssa. Suuria yllättäjiä syksyllä.
Arvosana: 9+

Richard Zednik: Kone ei oikein oo päässy käyntiin koko kauden aikana. Välillä loukkaantuneena ja nyt viimeksi syömässä popcornia. Painaa kyllä asenteella aina kun pelaa, mutta tulosta ei synny. Toki ei ole ikinä tehnyt mitään isoja pisteitä joten ei kai sitä nytkään voi odottaa. Saisi laukoa enemmän.
Arvosana: 7

Cory Stillman: Pistekeskiarvo varsin kohtuullinen ja kun nyt pääsisi pelaamaan ilman loukkaantumisia niin on tärkeä palanen kevättä kohden. Pelannut vaan puolet peleistä joten paha sanoa…
Arvosana: 8-

Ville Peltonen: Toinen kaikista kahdesta hyökkääjästä joka on pelannut kaikki pelit. Alkukausi oli täysin sysimusta, mutta kun tuli loukkaanumisia (5/6 parhaasta hyökkääjästä oli pois) niin löysi yhteisen sävelen Campbellin ja Dvorakin kanssa. Oli hetken joukkueen tärkein hyökkääjä ja vastasi huutoon. Pelasi kerrassaa hienosti. Nyt kun on palattu ”normiin” niin näyttää taas, että vauhti ei vain riitä NHL tasolle. Hukkaa todella paljon avopaikkoja. Alivoimalla arvokas.
Arvosana: 9

Gregory Campbell: Monipuolinen hyökkääjä, joka on kuitenkin parhaimmillaan puolustavassa roolissa. Puolustaa joukkuekavereita aina kun tarvitaan. Löytänyt sopivan ketjun ja pelannut ihan ok syksyn.
Arvosana: 8+

Radek Dvorak: Painaa hommia mukavasti ja pelaa hyvin joukkueelle. Ei kuitenkaan tee niin paljon maaleja kuin olisin odottanut. Pelaa toki tässä puolustavassa ketjussa.
Arvosana: 8+

Brett McLean: Suurin alisuorittaja Hortonin ohella syksyn peleissä. Puolustava hyökkääjä, joka on todella pahasti pakkasella. Pelaa hyvin pimennossa eikä esitä mitään ihmeitä. Odotan suurta vertymistä keväällä.
Arvosana: 5

Anthony Stewart: Allekirjoittaneen yksi uusista suosikeista. Painaa koko ajan hommia, taklaa, luistelee yllättävän hyvin ja painii silloin tällöin.
Arvosana: 8½



Hyökkäyksessä on esiintynyt myös: Kamil Kreps, Rostislav Olesz, Wade Belak, Nick Tarnasky, Shawn Matthias, Michal Repik, Tanner Glass, Kenndal MacArdle ja Janis Sprukts.


Hyökkääjätilanne kokonaisuudessaan on elänyt todella paljon syksyn aikana ja kuten Peltosen kohdalla totesin niin välillä oli 2 ekaa hyökkäyskenttää kokonaan loukkaantuneena. Nyt pikkuhiljaa on päästy terveellä koostumuksella painaan. Olesz ainoana enää pois. Tehoja kukan nyt ei ole kauheesti tehnyt, mutta pelityyli on sellainen, että useimmiten kolmella maalillakin voidaan voittaa.

Koko joukkueelta olen ihan tyytyväinen syksyyn ja nyt kun ei olla edellisvuosien tapaan 20 pistettä viivasta niin uskon todella playoff paikkaan.
Erityiskunnia valmentajalle, joka on tehnyt loistavaa jälkeä joukkueessa. (Ainoo mitä itse kaipaa olis tietenkin kunnon heavyweight tappelija).

Peter DeBoer
Arvosana: 9½

 

[Hyttynen]

Philadelphia Flyers 1: hyökkääjät

41 tuli Flyersiltäkin täyteen, joten on hyvä aika arvioida suorituksia.


hyökkääjät

C Mike Richards # 18 Jatkanut siitä mihin viime kausi päättyi. Kovaa yritystä koko ajan ja nyt kapteenina johtaa joukkuetta muutoinkin. Miinuksia ajoittaisesta yliyrittämisestä ja tästä seuraavista virheistä. Kuitenkin joukkueen johtohahmoja.
Arvosana 9-

C Jeff Carter # 17 Carter on saapunut. Kyllähän hänet hyväksi tiedettiin, mutta nyt Carter on pelannut parhaimmillaan parempaa kiekkoa kuin mitä kukaan saattoi odottaa. Tehnyt oikeastaan samanlaisen tempun kuin mitä Richards teki viime kaudella eli nousi täysin odotustensa yläpuolelle ja samalla kärkipelaajaksi. Carter on kova ja nopea maalikone, joka myös pelaa erinomaista puolustuspeliä. Richardsin kanssa joukkueen tärkein hyökkääjä.
Arvosana 10+

C Danny Briere # 48 Brieren kausi on mennyt loukkaantumisten kanssa aivan pipariksi. Ne muutamat pelit joissa pelasi sujuivat aika ailahtelevasti. Puolustuspelaaminen varsinkin oli aivan surkeaa, eikä viidellä viittä vastaankaan oikein sujunut. Ylivoimalla Briere sitten onkin vaarallisempi. Huhut kertoo Brieren palaavan ihan näinä päivinä. Mihin rooliin hän pääsee? Carter ja Richards ovat valloittaneet 1. ja 2. sentterin paikat, eikä Brierellä ole oikeastaan mitään näyttöjä päästäkseen heti näiden ohitse. Siirtyykö joku laitaan vai pelaako Briere kolmosketjussa?
Arvosana 6

C Glen Metropolit # 13 Metro on onnistuneesti korvannut viime kauden jälkeen Flyersin jättäneet Sami Kapasen ja RJ Umbergerin tällaisena joukkueen joka-paikan-höylänä. Kaikkien ollessa kunnossa Metron pelipaikka löytyisi neloskentästä, mutta kuitenkin loukkaantumisien tähden on Metro päässyt stunttaamaan jopa ykkösessä. Peliesitykset ovat olleet ok-luokkaa, mutta pisteitä ei ole tullut tarpeeksi. Hyvä utility player joka tapauksessa.
Arvosana 7

C Darroll Powe # 36 Powe on oikeastaan AHL-tason pelaaja, mutta on kuitenkin kiitos loukkaantumisten saanut reilusti pelejä pelattavaksi, mutta oikeastaan järjestään vain nelosketjussa. Eikä suurempaan rooliin olekaan mitään asiaa. Hoitanut roolinsa ihan tyydyttävästi.
Arvosana 7

C Jared Ross # 42 Toinen AHL-pelaaja, joka on saanut stunttailla nelosen sentterinä. Sopii rooliin Powea huonommin ja siksi pelit ovat jääneet vähäisiksi. Ei ollut mitenkään erityisen huono, mutta Powe vaan oli hieman parempi ja väin näin pelipaikan.
Arvosana 6

LW Simon Gagne # 12 Kauden alussa pelotti miten Gagnella mahtaisi kulkea viime kauden loukkaantumisten jälkeen. Pelko onneksi osoittautui turhaksi, Gagnen aloittaessa kauden todella vahvasti. Pisteitä tuli, vauhtia riitti vanhaan malliin ja puolustuspelaaminenkin oli kohdallaan. Alun vahva vire laantui hieman joulukuussa, mutta tasainen suorittaminen jatkui kyllä. Sitten iski loukkaantuminen ja nyt ihmetellään milloin mies palaa takaisin. Ja taas pelottaa, että miten hyvin/huonosti se pelaa kun taas pääsee kuntoon...
Arvosana 9

LW Scott Hartnell # 19 Epäonnen soturi Hartnell, jonka epäonni kylläkin johtuu pitkälti omista tyhmäilyistään. On ollut hanskan heittoa ja ties mitä. Kuitenkin pelannut ihan hyvin. Maaleja on tullut ihan mukavaan tahtiin ja asenne tuntuu olevan kohdallaan. Välillä vaan tulee niin maan typeriä tempauksia. Ajanut kuitenkin asiansa ja varsinkin päästyään Carterin ja Lupulin kanssa samaan ketjuun, niin tahti on alkanut sujumaan.
Arvosana 8-

LW Riley Cote # 32 Flyersin ykkösnimi tappelurintamalla. Hoitanut roolinsa hyvin. Ei vieläkään ole aivan raskainta sarjaa nyrkkiosastolla, mutta asenne on kuitenkin hyvä yhä vieläkin. Pelillisesti melko turha, vaikkakin ajoittain näyttänyt jonkinlaista osaamistakin.
Arvosana 8

LW Josh Gratton # 24 Flyersin kakkosnimi tappelurintamalla. Hyvin samanlainen kuin Cote'kin. Tappelutaidot ainoastaan ovat vajaavaisemmat, mutta sitten taas pelillisesti on pikkuisen Cote'a edellä. Se ei tosin ole paljoa se. Hoitaa hänkin roolinsa ihan tyydyttävästi.
Arvosana 7

LW Jon Kalinski # 46 Kalinskikin on oikeastaan vielä AHL-tason pelaaja, mutta on kuitenkin ollut suorastaan yllättävän hyvä muutamissa pelaamissaan peleissään. Asenne ja yritys on kohdallaan. Rooli on kyllä ollut pieni, mutta on hän päässyt jopa kolmosessakin koittamaan. Jos sairaslista joskus saadaan tyhjäksi niin hän on ensimmäisiä farmiin lähtijöitä. Lupaava rotta/energiapelaaja kuitenkin.
Arvosana 8

RW Mike Knuble # 22 Vanhakin on vertynyt. Viime kaudella Knuble oli hyödyllinen oikeastaan vain ylivoimilla maalin edessä töröttäessään, mutta tällä kaudella muukin pelaaminen on sujunut paljon paremmin. Nopeutta puuttuu yhä, mutta Knuble osaa korvata tämän puutteen älyllä, kokemuksella ja hyvällä rouhimisella. JA ylivoimalla hän on yhä maalinedustalla NHL:n parhaimmistoa.
Arvosana 8

RW Joffrey Lupul # 15 Lupulin kausi on ollut ailahteleva. Alkukausi oli todella huono ja Lupul oli aivan hukassa usean pelin ajan. Lopulta valmentaja Stevens sai tarpeekseen ja Lupul sai istua viltissä tai pelailla nelosketjussa. Tämä herätti häntä hieman ja peliotteet paranivat. Siirto samaan ketjuun Carterin ja Hartnellin kanssa sai Lupulin hetken ajaksi aivan liekkeihin ja tämän kolmikon peli kulki kovaa. Sittemmin taas vähän jäähtynyt, mutta pelailee ihan tarpeeksi hyvin.
Arvosana 7+

RW Scottie Upshall # 9 Joku esitti vertauksena Ovechkinin olevan Upshall paremmilla taidoilla. Ja sinänsä tämä pitää paikkansa. Ovy haluaa ja yrittää taklata kaikkea ja kovaa ja samaan pyrkii Scottie Upshallkin. Tällä kaudella loukkaantumisilta on vältytty, vaikka laidat ovatkin ryskyneet Upshallin pommittaessa. Pisteitä sen sijaan ei ole oikein tullut, mutta Upshallin rooli onkin pisteiden teon sijasta karvaamiseen ja vastustajan ärsyttämiseen kohdentuvaa.
Arvosana 8

RW Arron Asham # 45 Metron ohella se toinen joka-paikan-höylä. Normipeli paikka löytyy nelosesta, mutta Asham on päässyt stunttaamaan myös korkeampiin ketjuihinkin. Suoritukset ovat olleet aika peruspelaamista. Hoitanut roolinsa tyydyttävästi, mutta parempaakin voisi pyrkiä.
Arvosana 7

RW Andreas Nödl # 14 Kauden alun yllättäjä. Onnistui murtautumaan NHL-joukkueeseen hyvällä pelaamisellaan. Pistelingoksi Nödlistä ei ollut, mutta kuitenkin hän pelasi hyvää kahden suunnan peliä NHL:ssä ollessaan. Ei ollut joukkueelle haitaksi. Mutta ei ollut myöskään suureksi hyödyksikään, vaan oikeastaan voisi sanoa hänen vain täyttäneen yhden paikan rosterissa kun siihen ei ketään muutakaan löytynyt. Siksipä lopulta tuli passitus takaisin Phantomsiin. Kuitenkin ihan hyvä suoritus noinkin nuorelta pelaajalta ja lupausta löytyy tulevaisuuden varalle.
Arvosana 8-

RW Claude Giroux # 28 Ennen harjoitusleirien alkua Giroux'lle oltiin petaamassa varmaa paikkaa NHL:stä, mutta otteet olivat leirillä huonot ja farmi kutsui. Eivätkä pelit AHL:ssäkään oikein tahtoneet ensin sujua. Sitten tuli herääminen ja Claude alkoi paiskoa pisteitä. Lopulta vuoden vaihteessa tuli kutsu ylös loukkaantumisten täyttämään Flyersiin ja siellä pelit sujuivatkin sitten ihan hyvin. Sitten taklattiin päähän ja siirryttiin lasaretin puolelle.
Arvosana 7-

RW Nate Raduns # 60 Pelasi yhden pelin nelosessa. Eipä jäänyt mitään mieleen.
Arvosana 6

 

[Hyttynen]

Philadelphia Flyers 2: puolustajat, maalivahdit, joukkueenjohto

Puolustajat

D Kimmo Timonen # 44 Puolustuksen johtaja ja mielestäni joukkueen tärkein pelaaja. Tasapainottavana tekijänä aivan ylivoimainen pelaaja Flyersissä. Paras hyökkäävä puolustaja joukkueessa ja myös paras puolustava puolustaja joukkueessa. Otteet onneksi myös olleet vaadittavaa luokkaa.
Arvosana 9 MVP

D Braydon Coburn # 5 Coburn ei ole oikein päässyt viime kauden tasolleen. Puolustuspelaaminen erityisesti ei ole ollut aivan yhtä varmaa kuin viime kaudella. Varsinkin aivan kauden alussa Coburn oli todella pahasti hukassa. Sittemmin esitykset ovat parantuneet, mutta vielä on varaa parantaa. Fyysisyyttä saisi olla enemmän. Kiekonkuljetus kuitenkin yhä sujuu.
Arvosana 7-

D Matt Carle # 25 Carlen otteet ovat myös vaihdelleet aika paljon. Välillä ollut todella hyvä, välillä todella huono. Lupausta kuitenkin riittäisi ottamaan sen kaivatun #3 puolustajan paikan. Puolustuspelaamisessa olisi parannettavaa ja fyysisyyttä ei löydy juuri lainkaan. Avauspeli sen sijaan sujuu erinomaisesti ja Carle onkin Timosen ohella ainoita Flyers-pakkeja jotka osaavat avata peliä hyvin omalta alueelta. Timonen olisi muutenkin hyvä malli Carlelle, samanlaiseksi pelaajaksi hänellä olisi hyvät saumat kehittyä.
Arvosana 7+

D Ossi Väänänen # 23 Omat odotukseni Ossin suhteen olivat alhaiset. Mutta väärässäpä olin. Ossi on ollut Flyersin parhaimmistoa omalla alueella. Hän on pitänyt pelinsä yksinkertaisena ja pelannut vaan varmaa puolustusta. Ossin erikoinen on varman maalin pelastaminen maaliviivalta Bironin pistettyä itsensä ulos pelistä. Kaikin puolin hyviä otteita omassa päässä ja palkkaansa nähden todella arvokas pelaaja Flyersille. Miinuksia olemattomasta hyökkäyspelistä (ei tosin tarvetta) ja fyysisyyden puutteesta. Aggressiivisuutta saisi olla enemmän. Tosin vaikuttaisiko tämä negatiivisesti hyvään puolustuspelaamiseen on hyvä kysymys.
Arvosana 8½

D Andrew Alberts # 41 Vaihtelevasti sujuneen alun jälkeen Alberts on noussut ihan varteensa otettavaksi puolustajaksi Flyersissä. Suurimpana etuna se, että Alberts on oikeastaan ainut fyysinen puolustaja kun Väänänenkin on keskittynyt pelaamiseen ajelujen sijaan. Viime aikoina varsinkin Alberts on ollut ihan hyvä omassa päässä. Hyökkäykseen hänen ei voi edes odottaa panostavan.
Arvosana 8½

D Luca Sbisa # 47 Kauden suurin yllättäjä. NHL:ään murtautuminen 18-vuotiaana on kova juttu kenelle tahansa ja varsinkin kun kyseessä on vielä sveitsiläisitalialainen niin onhan se erikoista, että tällaiseen pystyy. Sbisa on todella kylmähermoinen ja varma kaveri näin nuoreksi. Alkukaudesta vire oli todella hyvä, mutta nyttemmin se on jo laantunut, mutta silti peliesitykset ovat pysyneet vähintään tyydyttävinä. Jännä nähdä pysyykö loppukauden joukkueessa vai lähetetäänkö takaisin junnuihin. Sbisa on pelannut hyökkääjänä parissa viimeisimmässä ottelussa, kiitos loukkaantumisten.
Arvosana 8+

D Lasse Kukkonen # 3 Aivan kauden alussa Kukkonen oli aivan sukka. Itseluottamus oli nollilla ja se näkyi. Koirankopissa oli vaikeaa. Waiverseihinkin jouduttiin. Mutta farmiin sen sijaan ei, sillä loukkaantumiset alkoivat iskeä ja Kukkonen oli pidettävä ylhäällä. Samalla peliotteetkin paranivat. Ei Kukkonen vieläkään mitenkään erityisen hyvin ole pelannut, mutta ainakin omalla tasollaan. Silti hän on puolustuksessa se ensimmäinen tippuja ja taitaa viimeisin uutinen olla se, että Lasse on taas waiverseilla.
Arvosana 7-

D Randy Jones # 6 Loukkaantumiset ovat pilanneet Jonesinkin alkukauden. Jones oli pitkään poissa ja on vasta ehtinyt pelata 9 peliä kauden aikana. Ja tämä näkyy otteissa, jotka ovat olleet aika ruosteisia. Välillä tulee hyviä tilanteita Jonesille, mutta sitten aina iskee kunnon aivokramppi ja omissa meinaa soida. Flyersin pitäisi saada tehtyä jostain pari miljoonaa cappitilaa ja minun listoillani Jones olisi ensimmäinen lähtijä. Carle ja Sbisa ovat paikanneet Jonesin puuttumisen rosterista enemmän kuin hyvin ja siksi Jonesia ei oikeastaan enää tarvita.
Arvosana 6


Maalivahdit

G Martin Biron #43 Kausi on ollut Bironille aika epävakaa. Otteet ovat olleet suurimmaksi osaksi huonohkoja, mutta välillä on tullut pari hyvääkin peliä. Oma puolustus on onneksi pelastanut paljon ja hyökkääjät ovat saaneet iskettyä maaleja. Bironin olisi kuitenkin pelattava paljon paremmin, jos joukkue haluaa menestyä. Varsinkin ne "Martyn Erikoiset" eli melkein joka ottelussa päästettävät ilmaiset maalit pitäsisi saada kitkettyä pois.
Arvosana 7-

G Antero Niittymäki # 30 Niittymäki on ollut pelaamissaan peleissään Bironia parempi. Suurimmassa osassa peleistä hän on ollut vähintään kohtuullinen, mutta häneltäkin löytyy pari todella huonoa suoritusta. Se Niittymäen puolesta on sanottava, että ainakaan hän ei päästä niitä ilmaisia maaleja kuten Biron tekee. Siltikin Niityn hyvistä otteista huolimatta on selvää, että Biron on ailahtelevaisuudestaan huolimatta parempi maalivahti. Ja siksi Bironilla mennään, eikä Niittymäelle anneta kunnollista näytön paikkaa. Juuri nyt olisi voinut olla tilaisuus, mutta...loukkaantuminen iski...
Arvosana 8


Joukkueenjohto

Valmennus: John Stevens, Craig Berube, Jack McIlhargey, Joe Mullen Stevensille kenkää! No okei, valmennus on tehnyt ihan hyvää työtä. Joukkueella on selviä ongelmia pitää päällä hyvää virettä täyden 60 minuutin ajan, mutta kuitenkin voittoja on tullut. Erikoistilannepelaaminen toimii erinomaisesti ja alivoima varsinkin on loistavaa ja vastustajalle vaarallista. Viime kaudella vaivannutta passiivisuutta ei ole ollut ongelmana läheskään samassa mitassa mikä on hyvää kehitystä. Ei auta kuin kehua...
Arvosana 9-

GM Paul Holmgren Joukkue on voittanut enemmän kuin on hävinnyt ja on Idän kärjessä. Ei tämä tarkoita muuta kuin sitä, että GM on tehnyt hyvää työtä. Varsinkin kun ajattelee näitä loukkaantumisten määrää. Homerilla on ollut siirtorintamalla joitain hölmöjä tempauksia (Eminger) ja hyviä hankintoja (Carle, Alberts). Tietenkin joukkueen runko on rakennettu jo aiemmin, joten kehuja pitääkin antaa hyvästä työstä pitkällä aikavälillä.
Arvosana 8+


editlisäys:

Keskuudesta poistuneet

D Steve Eminger
Se, että Emingeriin hukattiin ensimmäisen kierroksen varausvuoro ihmetyttää vieläkin. Kyllähän hänessä on lupausta ties mihin, mutta ainakaan Flyersissä ei peli sujunut odotetusti. Se, että Homer sai hänet vaihdettua Carleen oli kyllä suuri parannus. Eminger ei ollut mitenkään erityisen huono, mutta kun ei ollut mitenkään kovin hyväkään.
Arvosana 6½

RW Steve Downie
Downie joutui pahasti Stevensin koirankoppiin. Silti kuitenkin häntä yritettiin peluuttaa vähän väliä sekä ylhäällä Flyersissä, että alhalla Phantomsissa ja tämä edestakaisin sahaus ei ollut kovin hyvä asia. Otteet peleissä olivat vähän mitään saamattomia huonon luottamuksen ja jatkuvan roolin epävarmuuden takia. Vaihdettiin Carleen, mikä oli kuitenkin joukkueelle suuri vahvistus.
Arvosana 6+

Lähtiköhän muita? En nyt millään muista...