Viestin lähetti varjo
Kun NL oli 50-luvulla voimissaan länsi ei vastustanut sitä sen takia että kommunismi oli paha ja hirveä tappokone vaan siksi että kommunismi oli(ja ehkä ideologisesti on) paras sosiaalijärjestelmä silloiseen aikaan. Länsijohtajat pelkäsivät että työläisväestö omaksuu sosialismin lupaukset liiankin helposti jos kapitalismin annetaan vaikuttaa ilman tukia.
Voihan tähän jotain laittaa: lännen ja Neuvostoliiton konfliktin syttyminen on kompleksinen kysymys. Väittäisin että tärkeimpänä syynä kylmän sodan syttymiseen lännen puolella olivat 30-luvun kokemukset. Joka kompromississa nähtiin München ja jokaisessa Neuvostoliiton etenemisessä Anschluss tai Reininmaa. Ei mikään ihme: uskomattoman hirvittävä maailmansota oli vasta päättynyt, ja Stalin käytti täsmälleen samanlaisia brutaalin väkivallan keinoja kuin Hitlerkin ja oli osoittautunut erittäin epäluotettavaksi neuvottelukumppaniksi aivan kuten Hitler. Ei tosiaan kummallista että lännessä oltiin käytännössä paniikin partaalla. Neuvosto-imperiumi oli hermeettisesti suljettu valtio, josta oli lähes mahdoton saada luotettavaa tietoa: se herätti aivan aidon pelon lännessä uudesta aggressiivisesta totalitaarisesta uhasta, joka tällä kertaa piti pysäyttää heti alkuunsa toisin kuin 30-luvulla oli kalliillla hinnalla jätetty tekemättä.
No, tilannehan oli itse asiassa paljon nyansoidumpi, Neuvostoliitto oli saanut sodassa hirvittäviä iskuja eikä Stalin halunnut sotaa tilanteessa jossa vain Amerikalla oli ydinaseita. Pitkälle hirmuteot ja valtaukset Itä-Euroopassa olivat siis stalinilaista vainoharhaista defensiiviä. Silti on omasta mielestäni erittäin hyvä että länsi ylireagoi: Stalin puhui vain voimapolitiikan kieltä ja olisi hyvin todennäköisesti tulkinnut ystävällisyyden heikkoudeksi ja hajanaisuudeksi ja pyrkinyt käyttämään sitä hyväkseen. Ja jos länsi oikeasti olisi ollut heikko ja hajanainen niin kuka uskoo että Neuvostoliitto olisi pysähtynyt Oder-Neisse -linjalle? Trumania, Kennania ja Beviniä on paljosta kiittäminen.
Neuvostohistoriaan puutun vain siltä osin että kuva 50-luvun Neuvostoliitosta ruotsalaisena kansankotina on hupaisa. Maassa vallitsi suuri aineellinen puute ja kurjuus ja valtiokoneisto kohteli ihmisiä karjana, jonka menetyksillä ja uhrauksilla ei ollut mitään väliä. Tämän en kuvittelisi olevan työväestön edun mukaista. Lännellä oli varmasti syytä pelätä propagandistista kuvaa neuvosto-todellisuudesta. Ei neuvostotodellisuutta. Tämän tuntuivat ihmiset rautaesiripun toisella puolella käsittäneen aivan hyvin. Miksiköhän muuten olisi aivan kirjaimellisesti hengen kaupalla paettu idästä länteen eikä siirrytty vapaasti lännestä itään? Väestö äänesti jaloillaan. Muullahan ei voinut äänestää.
