Urheilun nostalgiaviikonloppu YLE:llä 21.–22.3.2020

[Lert]

ON se kumma ettei Iivon ja Mustin hiihtoa näytetä..

Ei varmaan ollu oikeuksia olympialaisia näyttää viime vuosilta

 

[peruspata]

Olli Lindholmin Kiitos ja kunnia sopi kohtalaisen hyvin tuohon lähetyksen päätöstunnelmiin.

 

[Individual]

Oli mahtava kaksipäiväinen Yleltä! Sai hetkeksi ajatukset muualle.

 

[benicio]

Ei varmaan ollu oikeuksia olympialaisia näyttää viime vuosilta

Olisi ollut liian kallista, mainitsivat jossain kohtaa. @Baloun

 

[Also Starring]

Missä väräjää morsmaikulla, ihan kiltisti ajatellen... Kysyi toimittaja Iivon Saana-emännältä voittohiihdon jälkeen:)

 

[knttrtknkn1]

Olisi ollut liian kallista, mainitsivat jossain kohtaa. @Baloun

On kyllä ihan hanurista miten voi olla liian kallista näyttää jotain menneitä kisoja. Iso lepakonperse, kiinalaisen syömä, rahastajalle. Kv olympiakomitealle? Vai kuka niillä rahastaa.

 

[Barnes]

Toki, varsinkin jos arvokisamenestystä katsotaan. Toisaalta Kaisalla on kolme MC:n kokonaiskilpailuvoittoa joille itse lasken paljon painoarvoa.

Iivo ei toki ole tähdännyt MC:hen kuin ainoastaan päättyneellä kaudella. On hyvin mahdollista ettei tähtää enää koskaan, kun seuraava arvokisaton talvi on 2024, jolloin Niskanen saattaa olla jo lopettanut. Kaisa taas tavoitteli ensisijaisesti MC:tä ja siinä hienosti onnistuikin.

 

[Also Starring]

Oli Ylellä varaa sentään näyttää Iivon ja Mustin hiihdosta (olympiavoitosta) muutaman minuutin kooste, tuli Mäkäräisen pätkien jäkeen.

 

[Huppu]

Iivo ei toki ole tähdännyt MC:hen kuin ainoastaan päättyneellä kaudella. On hyvin mahdollista ettei tähtää enää koskaan, kun seuraava arvokisaton talvi on 2024, jolloin Niskanen saattaa olla jo lopettanut. Kaisa taas tavoitteli ensisijaisesti MC:tä ja siinä hienosti onnistuikin.

Toki näissä myös on se ero että Niskanen voi valita kisan jonka aikoo voittaa ja hyvällä prosentilla on voittanut mutta loppupeleissä eväät ei riitä maailmancupin voittoon. Mäkäräinen on ollut sen verran epätasainen ampuja ja ampumahiihto lajinakin selainen että yhden kisan valinta on vaikeaa mutta Mäkäräinen kykeni kuitenkin olemaan riittävän kova jatkuvalla suoritustasollaan jotta maailmancuppeja kykeni voittamaan.

 

[Beltran]

On kyllä ihan hanurista miten voi olla liian kallista näyttää jotain menneitä kisoja. Iso lepakonperse, kiinalaisen syömä, rahastajalle. Kv olympiakomitealle? Vai kuka niillä rahastaa.

Joo todella ihmeellistä. Tällaisessa toteutuksessa olisi jonkinlaista järkeä jos vanhoja olympialähetyksiä voisi ostaa jostakin nauhoitteina mutta eipä voi.

Ja jos kesälajeille tulee nostalgialähetyksiä niin omana toiveena Göteborg 1995, 50 km kävely. Kilpailu kokonaisuudessaan eikä vain makupaloja siitä kuinka Kononen tuijottaa vieressä kävelevää kiinalaista.

 

[Hagi]

Ja jos kesälajeille tulee nostalgialähetyksiä niin omana toiveena Göteborg 1995, 50 km kävely. Kilpailu kokonaisuudessaan eikä vain makupaloja siitä kuinka Kononen tuijottaa vieressä kävelevää kiinalaista.

Tässä voisi olla omasta mielestä ensi vkl kattausta. Lajina perinteikäs yleisurheilu, muut lajit vuoroon siitä seuraavana viikonloppuna.

Yleisurheilu MM-kisat
1983: naisten keihäänheitto – Tiina Lillak

1987: miesten keihäänheitto – Seppo Räty

1991: miesten keihäänheitto – Kimmo Kinnunen (Seppo Räty)

1993: naisten 10 kilometrin kävely – Sari Essayah

1995: miesten 50 kilometrin kävely – Valentin Kononen

1999: miesten keihäänheitto – Aki Parviainen

2007: miesten keihäänheitto – Tero Pitkämäki

Lisäksi bonuksena: 1997 Ateena miesten 10-ottelu, 1995 miesten kuulantyöntö ja 2005 miesten pituushyppy, Martti Vainio ja talonmies, Tiisanoja+Tompuri Ranskan tulliviranomaisten hampaissa.


Yleisurheilu EM-kisat:
Pidempi kooste 1974 kisoista (Suomi rohmusi peräti 10 mitalia). Helmenä Riitta Salinin uskomaton kehitys vuoden aikana ja 400 m voitto ME-ajalla 50,14.

 

[Barnes]

Jos ja kun näitä tulee lisää, niin toivoisin että arkistoista kaivettaisiin vähän harvinaisempia pätkiä, samanlaisia kuin vaikka Poutiaisen ja kumparelaskun kolmoisvoitot olivat. Katsojat kyllä tietävät, kuka on Tanja Poutiainen, mutta Bormion huippumenestys ei ole osa urheilun kaanonia toisin kuin puhkikulutetut Calgaryn suurmäet ja Kalle Palanderin Vailin kultatunnelmat.

Ehdoton ei myös iivoniskasille ja pikkuleijonille 2016, mitä nostalgiaa nuo ovat? Amanda kävi Pikkuleijonien kopissa kolme viikkoa sitten ja Iivo hiihtää edelleen korkealla tasolla.

 

[Cloaca Maxima]

TV2:n katsojaluvut hätkähdyttävät – nostalgiaviikonloppu oli jättimenestys, näin Ylen pomo pohtii jatkoa

Ylen urheilun nostalgiaviikonloppu oli suuri hitti. Pomo kertoi jatkosuunnitelmista.

www.is.fi

Tuolla tarinaa menneen viikonlopun toteutuksesta / menestyksestä sekä mahdollisista tulevista vastaavista lähetyksistä ja siihen vielä päälle muutama sananen mm. noista olympiakisojen oikeuksista.

 

[El Gordo]

Ja jos kesälajeille tulee nostalgialähetyksiä niin omana toiveena Göteborg 1995, 50 km kävely. Kilpailu kokonaisuudessaan eikä vain makupaloja siitä kuinka Kononen tuijottaa vieressä kävelevää kiinalaista.

Joo tämä olisi hyvä. Jäi kisa aikoinaan näkemättä kun Suomen valtio tarvitsi minua samaan aikaan syöttämään kaminaan puita.

 

[El Gordo]

Kaisa taas tavoitteli ensisijaisesti MC:tä ja siinä hienosti onnistuikin.

Enpä tiedä, tavoitteliko ensisijaisesti. Vaikuttaa erittäin kunnianhimoiselta urheilijalta, jota maailmanmestaruuksien jääminen yhteen, ja myös tykkänään ilman olympiamitaleja jääminen, tuntui satuttaneen syvästi. Vain minun aavistukseni toki.

Uran loppuvaiheissa puhui kyllä, että maailmancup on tärkeämpi, mutta ehkäpä se oli yritys työntää arvokisapettymykset mielessä taka-alalle.

 

[asyouwere]

Enpä tiedä, tavoitteliko ensisijaisesti. Vaikuttaa erittäin kunnianhimoiselta urheilijalta, jota maailmanmestaruuksien jääminen yhteen, ja myös tykkänään ilman olympiamitaleja jääminen, tuntui satuttaneen syvästi. Vain minun aavistukseni toki.

Uran loppuvaiheissa puhui kyllä, että maailmancup on tärkeämpi, mutta ehkäpä se oli yritys työntää arvokisapettymykset mielessä taka-alalle.

Olen joskus pohtinut samaa, mutta lopulta tullut siihen tulokseen että taitaa se oikeastikin maailmancupia arvostaa enemmän. Eikös Kaisa sanonut jo 2011 maailmancupin voittaessaan, että arvostaa sitä enemmän kuin maailmanmestaruutta? Siinä vaiheessa ei kuitenkaan tiedetty, että se jäisi ainoaksi täysosumaksi arvokisoissa.

Eikä sen puoleen, kyllä minäkin kolmea maailmancupin voittoa kovempana saavutuksena kuin kolmea maailmanmestaruutta. Etenkin siksi, että Suomessa ei ihan liikaa noita maailmancupin voittajia ole varsinkaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kolme olympiavoittoa vs. kolme maailmancupin voittoa onkin sitten hankalampi vertailu.

Joka tapauksessa pidän Mäkäräisen rekordia (MM 1-1-4, OK 0-0-0, 3 kristallipalloa) kovempana kuin Niskasen (MM 1-0-2, OK 2-0-0, 0 kristallipalloa) vaikka molemmat kovia onkin, suomalaisella mittapuulla varsinkin. Tietysti Niskasen kohdalla voidaan myös miettiä, voidaanko parisprintistä tulleet kaksi mitalia laskea mukaan tähän vertailuun, itse nyt kuitenkin laskin.

 

[Barnes]

Enpä tiedä, tavoitteliko ensisijaisesti.

Mäkäräisen painotuksista kertoo nähdäkseni se, että hän kilpaili puolikuntoisenakin maailmancupissa, kun moni muu olisi suosiolla jättänyt kisoja väliin. Henkilökohtaisista kisoista Mäkäräisellä taisi viime vuosikymmenellä jäädä yksi väliin siinä missä esimerkiksi Dahlmeier ei kilpaillut (osin toki sairastelujen vuoksi) koskaan täyttä kautta.

Arvokisoissa huomattavaa oli myös Kaisan hiihtoedun suhteellinen heikkeneminen. Toki hiihtoerot ylipäätään tasaantuvat kuntohuippujen myötä, mutta näin näppituntumalla väittäisin että juuri Mäkäräisen kohdalla hiihtoetu laski poikkeuksellisen paljon.

Mitään en Mäkäräiseltä pois yritä ottaa, vaan enemmänkin sotkeudun pohtimaan menneitä. Kaisan kohdalla kun menestys oli monessakin suhteessa hyvin poikkeuksellista.

 

[El Gordo]

Olen joskus pohtinut samaa, mutta lopulta tullut siihen tulokseen että taitaa se oikeastikin maailmancupia arvostaa enemmän. Eikös Kaisa sanonut jo 2011 maailmancupin voittaessaan, että arvostaa sitä enemmän kuin maailmanmestaruutta? Siinä vaiheessa ei kuitenkaan tiedetty, että se jäisi ainoaksi täysosumaksi arvokisoissa.

Niin, noita maailmanmestaruuksia 4 kpl vuodessa ampumahiihdossa jaetaan, ja viestit päälle. Sikäli mc-kokonaisvoitto on tietysti huomattavasti arvokkaampi.

Olympiakisat on sitten ehkä eri asia, se olympiakulta taitaa kuitenkin olla vähän urheilijan kuin urheilijan toivelistalla ykkösenä.

Kyllä minäkin näillä näytöillä Mäkäräisen Niskasen edellä pitäisin rankingissa, Iivolla toki ura jatkuu vielä, ja ovat myös siinä määrin erityylisiä menestyjiä että vertailu on vaikeaa. Niskanen on perinteisen tyylin spesialisti, joten maailmancupin kokonaiskisan voittoon tuskin on mahdollisuuksia. Tuskin se Iivoa paljon harmittaa, jos tulevat arvokisat vielä tuo kultaa ja kunniaa plakkariin. Mäkäräisen urasta jäi ehkä enemmän jossiteltavaa, koska arvokisamenestys jäi maailmancup-voittojen määrään nähden kuitenkin aika vähäiseksi.

 

[N^Miksu]

Hieman harmittaa, että nostalgialähetykset keskitettiin yhteen viikonloppuun. Etenkin tähän pitkään pääsiäisviikonloppuun olisi urheilulähetykset sopinut hyvin.

Onko missään uutisoitu, että olisiko nostalgialähetyksiä tulossa jatkossa viikonloppuja piristämään?

 

[Barnes]

Onko missään uutisoitu, että olisiko nostalgialähetyksiä tulossa jatkossa viikonloppuja piristämään?

Ensi viikon lauantaina on luvassa "unohdettujen urheiluhetkien" ilta. Hieno idea niiden iänikuisten Globenin valssien, Ramsaun viisikymppisten ja Virenin kaatumisten vastapainoksi.

Lätkän puolelta kovaa valuuttaa voisi olla esimerkiksi 1991 Canada Cupin tasuri Kanadaa vastaan. Yleisurheilusta Pentti Kahman EM-kiekkokulta 1974, futiksesta jotain Cup-sensaatioita kuten HJK:n voitto Liverpoolista 1982, hiihtolajeista Anssi Koivurannan MM-pronssi 2007 tai naisten parisprintin MM-hopea 2005, mikä viimeistään aloitti Suomen naishiihdon uuden menestyskauden.

Nyt etsitään kadonneita urheiluhetkiä – kerro minkä unohdetun suorituksen haluaisit kokea uudelleen ja Yle Olohuone saattaa toteuttaa toiveesi! (Linkki Ylen uutiseen tulevasta lähetyksestä)

 

[Beltran]

Lätkän puolelta kovaa valuuttaa voisi olla esimerkiksi 1991 Canada Cupin tasuri Kanadaa vastaan. Yleisurheilusta Pentti Kahman EM-kiekkokulta 1974, futiksesta jotain Cup-sensaatioita kuten HJK:n voitto Liverpoolista 1982, hiihtolajeista Anssi Koivurannan MM-pronssi 2007 tai naisten parisprintin MM-hopea 2005, mikä viimeistään aloitti Suomen naishiihdon uuden menestyskauden.

Ihan hyviä poimintoja. Laitan muutaman noston minäkin. Naisten parisprintin MM-kulta Sapporossa 2007, aika vähän muisteltu sekin.

Yleisurheilusta voisi mainita Tapio Korjuksen kullan Seoulissa 1988. Taisi ratketa vasta viimeisellä heitolla. Yleisurheilusta edelleen, EM-kisoista Rauli Pudas "hienolla" ylityksellään 1978 joka toi pronssia, Antti Kalliomäki sijoittui muistaakseni hopealle. Muita pronssimuisteloita voisivat olla vaikkapa Jorma Härkönen 800 metrillä 1982 ja Ismo Toukonen esteissä 1978.

Löytyyköhän arkistoista yleisurheilun halli EM-kisoja? Noissa koitoksissa suomalaisista kultaa ovat saavuttaneet Kalliomäki, Arto Bryggare, Antti Loikkanen, Reijo Ståhlberg, Ari Suhonen, Markku Taskinen sekä Timo Aaltonen. Naisemme ovat saaneet vain pronssimitaleita, tälläiseen suoritukseen ovat päätyneet Sisko Hanhijoki 60 metrillä sekä Ringa Ropo pituushypyssä, molemmat vuonna 1989. Näistä kun saisi vähän ennakkoa mukaan myös niin että kuulisi ovatko olleet odotettuja saavutuksia vai ovatko tulleet ihan puskista.

 

[Espen]

Joko nyt saa eetteriin olympialähetyksiä?

Suomi-Norja 16-2 Sarajevosta 1984 olisi kovaa valuuttaa.

Jalkapallon puolelta hyvät esitykset MM 1986 karsinnoissa.

Yleisurheilussa ajalta ennen MM-kisoja: EM-kisat 1978 ja 1982.