Muutama sananen pitkän vklopun Englannin reissusta. Oli niin loistava reissu, että voisi tarinoida pidempäänkin, mutta koitetaan pitää lyhyenä.
Pe-aamuna siis klo 06.20 Hki-Vantaalle, jossa aamuolut naamaan ja lentokoneella Manchesteriin, jossa edelleen välipalaolutta nauttien junalla Liverpooliin. Junassa sitten saatiin kuulla pubista, jossa näkyi Suomi-Ruotsi lätkämatsi, ja sinne ehdittiinkin kun 1.erä oli suht alussa. Sääli että turpaan tuli. Matsin jälkeen hotelliin (Atlantic Tower, ihan ok), pikkutirsojen jälkeen kylille (tuliaisia Liverpool-shopista) ja illalla vielä hotellin baarissa (+huoneessa) Rugbyä Wales-Ranska. Nukkumatti tuli iltakybältä nopeasti.
Lauantaina aamupalan jälkeen alkoikin sitten reissun odotetuimmat osuudet. Alkuun Anfieldille hakemaan SU-matsin liput, joka on kyllä aikamoinen pyhiinvaellusmesta. Ei ollut edes pelipäivä ja jengiä oli valtavasti. Ennen lippujen saantia ehdittiin käydä myös Anfieldin Boot Room Sport Cafessa ja palvelu pelasi...
Lippujen saannin jälkeen taksilla kohti Birkenheadia eli Merseyn toiselle puolelle. Siellä ohjelmassa Prenton Parkilla Tranmere-Coventry ja hintaa tuli matsilipuille 20 puntaa. Sitä ennen muutama Guinness viereisessä Clipper-baarissa Chelsea-Everton matsia katsellen. Ja ei kun stadikalle 50m päähän todistamaan kun Tranmere otti arvokkaan kotivoiton lukemin 3-1. Oli erittäin viihdyttävä alasarjapeli.
Matsin jälkeen hotellille josta kylille syömään jossa allekirjoittanut jäi ainoana seurueesta ilman safkaa, kun Bella Italiassa vähän ryssivät. No kaljat tuli ainakin ilmaiseksi ja saihan sitä seuraavasta baarista mahankin täytettyä. Nopeasti rupesi ryydyttämään myös lauantaina, joten hotellille elpymään, toki hotellin baarin kautta. Eihän nyt tällaisissa reissuissa krapulassa haluttu olla.
SU, Match Day. Meillä kuului ottelulippuihin Reds Bar lounge ja suosittelen kyllä ehdottomasti. Matsi alkoi klo 13.30 ja klo 11.00 oltiin jo Anfieldillä sisällä (ulkona tuli vettä) ja aika meni siivillä vieraanvaraisessa loungessa, jossa olut oli hyvää ja ruoka myös. Ohjelmassa oli livemusiikkia ja paikallinen Sami Hedberg kävi vähän heittämässä imitointia. Siinä sai melkein 10 tuttua kaveria (mm. Gerrard, Hodgson, Rooney, Beckham,,,) omansa. Ja itse peli, oli loistava. Tasainen matsi jossa 4-3 voitto Swanseasta. Siinä Kop-katsomon kupeessa oli aika mainio meininki seurata ottelua. Tunnelma oli tiivis, sillä katsomossa sopiva istua on varmaan n.160cm:llä. Mutta ei auta valittaa, joka matsista kuulema käännytetään 20-30t katsojaa.
Matsin jälkeen vielä tunti Reds Barissa ja siitä joku 5 pelaajaa käveli läpi ja saivat ansaitut aplodit. Ensimmäiset n.15min pelin jälkeen puku päällä, joka kyllä laittoi miettimään ettei vissiin hirveän isoja tarinoita jutella pelin jälkeen.
Su-iltana perussetti. Kylille ja ajoissa hotellille.
Ma-aamuna jälleen Anfieldille, tällä kertaa opastetulle stadionkierrokselle. Käytiin mm. mediahuone, pukukopit ja kentän laidalla kohtuu hyvän oppaan (tai kahden) kertoessa mielenkiintoista tarinaa. Ja vaikka itse en Liverpool-mies olekaan (kaverit ovat) niin kyllä täytyy hattua nostaa joukkueen perinteille ja historialle. Myös Liverpool-museo Anfieldillä on oikein mainio. Siellä sijaitsee mm. Champ Leaguen voittopokaali, kuulema ainoa laatuaan Englannissa. Sen kun saa omaksi, jos voittaa 3 Euroopan Mestaruutta putkeen tai sitten kun on niitä yhteensä 5. Näin ainakin opas kertoili.
Tuosta sitten vielä hotellin kautta junalle ja Manchesteriin ja lentäen Suomeen. Loistava reissu päättyi puolen yön aikaan kotona. Tuliaisetkin kelpasivat joten putkeen meni sekin puoli.
Pe-aamuna siis klo 06.20 Hki-Vantaalle, jossa aamuolut naamaan ja lentokoneella Manchesteriin, jossa edelleen välipalaolutta nauttien junalla Liverpooliin. Junassa sitten saatiin kuulla pubista, jossa näkyi Suomi-Ruotsi lätkämatsi, ja sinne ehdittiinkin kun 1.erä oli suht alussa. Sääli että turpaan tuli. Matsin jälkeen hotelliin (Atlantic Tower, ihan ok), pikkutirsojen jälkeen kylille (tuliaisia Liverpool-shopista) ja illalla vielä hotellin baarissa (+huoneessa) Rugbyä Wales-Ranska. Nukkumatti tuli iltakybältä nopeasti.
Lauantaina aamupalan jälkeen alkoikin sitten reissun odotetuimmat osuudet. Alkuun Anfieldille hakemaan SU-matsin liput, joka on kyllä aikamoinen pyhiinvaellusmesta. Ei ollut edes pelipäivä ja jengiä oli valtavasti. Ennen lippujen saantia ehdittiin käydä myös Anfieldin Boot Room Sport Cafessa ja palvelu pelasi...
Lippujen saannin jälkeen taksilla kohti Birkenheadia eli Merseyn toiselle puolelle. Siellä ohjelmassa Prenton Parkilla Tranmere-Coventry ja hintaa tuli matsilipuille 20 puntaa. Sitä ennen muutama Guinness viereisessä Clipper-baarissa Chelsea-Everton matsia katsellen. Ja ei kun stadikalle 50m päähän todistamaan kun Tranmere otti arvokkaan kotivoiton lukemin 3-1. Oli erittäin viihdyttävä alasarjapeli.
Matsin jälkeen hotellille josta kylille syömään jossa allekirjoittanut jäi ainoana seurueesta ilman safkaa, kun Bella Italiassa vähän ryssivät. No kaljat tuli ainakin ilmaiseksi ja saihan sitä seuraavasta baarista mahankin täytettyä. Nopeasti rupesi ryydyttämään myös lauantaina, joten hotellille elpymään, toki hotellin baarin kautta. Eihän nyt tällaisissa reissuissa krapulassa haluttu olla.
SU, Match Day. Meillä kuului ottelulippuihin Reds Bar lounge ja suosittelen kyllä ehdottomasti. Matsi alkoi klo 13.30 ja klo 11.00 oltiin jo Anfieldillä sisällä (ulkona tuli vettä) ja aika meni siivillä vieraanvaraisessa loungessa, jossa olut oli hyvää ja ruoka myös. Ohjelmassa oli livemusiikkia ja paikallinen Sami Hedberg kävi vähän heittämässä imitointia. Siinä sai melkein 10 tuttua kaveria (mm. Gerrard, Hodgson, Rooney, Beckham,,,) omansa. Ja itse peli, oli loistava. Tasainen matsi jossa 4-3 voitto Swanseasta. Siinä Kop-katsomon kupeessa oli aika mainio meininki seurata ottelua. Tunnelma oli tiivis, sillä katsomossa sopiva istua on varmaan n.160cm:llä. Mutta ei auta valittaa, joka matsista kuulema käännytetään 20-30t katsojaa.
Matsin jälkeen vielä tunti Reds Barissa ja siitä joku 5 pelaajaa käveli läpi ja saivat ansaitut aplodit. Ensimmäiset n.15min pelin jälkeen puku päällä, joka kyllä laittoi miettimään ettei vissiin hirveän isoja tarinoita jutella pelin jälkeen.
Su-iltana perussetti. Kylille ja ajoissa hotellille.
Ma-aamuna jälleen Anfieldille, tällä kertaa opastetulle stadionkierrokselle. Käytiin mm. mediahuone, pukukopit ja kentän laidalla kohtuu hyvän oppaan (tai kahden) kertoessa mielenkiintoista tarinaa. Ja vaikka itse en Liverpool-mies olekaan (kaverit ovat) niin kyllä täytyy hattua nostaa joukkueen perinteille ja historialle. Myös Liverpool-museo Anfieldillä on oikein mainio. Siellä sijaitsee mm. Champ Leaguen voittopokaali, kuulema ainoa laatuaan Englannissa. Sen kun saa omaksi, jos voittaa 3 Euroopan Mestaruutta putkeen tai sitten kun on niitä yhteensä 5. Näin ainakin opas kertoili.
Tuosta sitten vielä hotellin kautta junalle ja Manchesteriin ja lentäen Suomeen. Loistava reissu päättyi puolen yön aikaan kotona. Tuliaisetkin kelpasivat joten putkeen meni sekin puoli.