Unettomuus

[tiipii]

Alkaa olla pikkuhiljaa veto aivan pois. Viimeisen reilun kuukauden on ollut suunnattomia vaikeuksia nukkua. Ennen pystyi nukkumaan ihan hyvin ja uni tuli hyvin illalla mihin aikaan vaan.
Viime aikoina on ollut suunnattomia vaikeusia saada unta. Pyörii sängyssä sen ainakin yli tunnin ja ei tuli uni. Sitten se tulee jossain vaiheessa ja aamulla kun kello soi ei herää sitten millään. Viikonloppuisin pystyy kyllä heräämään hyvin jo seitsemältä ja ihan pirteänä pystyy olemaan koko päivän, mutta auta armias kun työviikko tulee niin ei ylös sitten millään. Töissäkin on ihan poikki ja mikään ei oikein onnistu. Viimeisen vuoden aikana olen pitänyt jopa viikon verran lomaa ja seuraavat olisi tiedossa vasta ensi kesänä. Töissäkin on työtehtävät on aika minimissä joten täälläkin vaan surffailee netissä.
Hoitokeinoina olen koittanut olla juomatta kahvia illalla. Ennen kyllä join eikä vaikuttanut yöuniin mitenkään.Olen myös koittanut olla nukkumatta päiväunia, muttei siitäkään ole apua. Alan olla ihan loppu tän asian kanssa ja viimeisen viikon aikana on vielä tullut pieniä henkilökohtaisia ongelmia ihmissuhteissa.
Pitääkö tästä nyt sitten lääkäriin vaivautua. Onko muilla ollut vastavia ongelmia ja miten siitä on päässyt yli.

 

[Eino_Mies]

Tässä hieman taustaa tähän aiheeseen.

 

[Snakster]

Itsekin kärsin jaksottaisesta unettomuudesta. Yleensä kun tuollainen pätkä iskee, niin sellainen pari viikkoa menee todella vähällä nukkumisella. Olen koittanut miettiä, että onko silloin elämässä menossa jotain sellaista, joka alitajuisesti painaisi mieltä, mutta mitään yhteyttä tai syytä en ole löytänyt. Noita pätkiä sattuu aina jokusen kuukauden välein, eli todellakaan mistään yhtäjaksoisesta riesasta ei ole kyse.

Lääkkeeksi kohtalaisesti toimii minulla tiukka säännöllisyys heräämisten, syömisten ja muiden elintapojen suhteen. Myös liikunnan, varsinkin ulkosellaisen, harrastaminen auttaa tässä varsin ikävässä itsensä väsytystaistelussa. Myös makuuhuoneen lämpötilan laskeminen johonkin 18 asteen tietämiin auttaa minua nukkumaan.

Kaiken kaikkiaan unettomuus on eräs vittumaisimmista kirouksista, ja ennen pitkää alkaa homma syödä todella pahasti. Olenkin päättänyt, että paria viikkoa pidempään en touhua katsele, vaan käännyn reippaasti lääkärin puoleen. Vielä ei ole onneksi tarvinnut.

 

[tiipii]

Sehän tässä onkin kun kaikki rutiinit on pysynyt samana jo monena vuonna ja mikään ei ole muuttunut. Mutta nyt vaan on viime kuukausien aikana tuo unettomuus alkanut vaivata. Varasinpa sitten ajan lääkäriin, jos vaikka jotain osaisi sanoa.
Olisiko tässä taustalla tuo työtehtävien väheneminen ja alitajuisesti sitä koko ajan miettisin. Työsuhteen päättymisestäkään ei ole pelkoa. Viime syksynä edellisen työn päätyttyäkään ei ollut mitään univaikeuksia eikä mitään masennukseen viittaavaa. Ottaa vaan päähän suunnattomasti.
Minkähänlainen burbout syntyy kun ei ole tarpeeksi työtehtäviä.
Parin tunnin päästä tämä sitten kyllä selviää, toivottavasti.

 

[King]

Itsellenikin tulee välillä näitä unettomuuskohtauksia. Kestoltaan ne eivät onneksi ole kuin yön tai kaksi luokkaa. Esim. Intissä aina kun sunnuntaina tuli aika mennä takaisin, niin seuraava yö oltiin melkein poikkeuksetta hereillä. Stressitilastahan tuo ainakin itselläni johtuu. Joskus sitä vain stressaa aivan turhia asioita, niin se vaikuttaa sitten uniinkin. Muuten olen kyllä ihan suht. hyväuninen.

Joskus myös kun herään yöllä, niin ei tahdo sen jälkeen oikein päästä kunnon uneen takaisin, vaan sitä joko heräilee kokoajan uudestaan, tai sitten ollaan vaan hereillä siihen vittumaiseen kännykän herätykseen asti.

 

[tuuski]

Intissä tosiaan sunnuntain ja maanantain välinen yö meni usein valvomiseksi, tosin silloin syynä usein liskot sun muut erinäiset tekijät.

Pari kesää olen tehnyt 5-vuoro työtä, jossa pitkän vapaan jälkeen aamuvuoroihin herääminen on täyttä helvettiä.

Rauhallinen hölkkälenkki riittävän aikaisin illalla, (väh. 2h ennen nukkumaanmenoa) siihen päälle lämmin suihku ja kevyt iltapala, sillä reseptillä nukkumatti kutsuu varmimmin.

 

[Eino_Mies]

Viestin lähetti mafioso
Olisiko tässä taustalla tuo työtehtävien väheneminen ja alitajuisesti sitä koko ajan miettisin. Työsuhteen päättymisestäkään ei ole pelkoa. Viime syksynä edellisen työn päätyttyäkään ei ollut mitään univaikeuksia eikä mitään masennukseen viittaavaa. Ottaa vaan päähän suunnattomasti.
Minkähänlainen burbout syntyy kun ei ole tarpeeksi työtehtäviä.

Tuo työn haasteellisuuden väheneminen ja joutenolo työpaikalla on kyllä turhauttavaa. Mieluummin sitä on varmaan työttömänä kotona kuin työttämän töissä. Työ tarjoaa parhaimillaan ns positiivista stressiä joka vie eteenpäin ja kannustaa hyviin suorituksiin. Mutta kun töitä on liikaa tai liian vähän, haitallinen stressi lisääntyy ja univaikeudet mahdollisesti sen myötä.

Itselläni oli edellisessä työsuhteessa hieman vastaava tilanne. Aamulla aikaisin piti raahautua työpaikalle, mutta oli todella puuduttavaa notkua tyhjänpanttina lähes puolille päivin, kun mitään järkevää tekemistä ei yleensä aamupäivisin ollut. Raha motivoi tiettyyn pisteeseen asti, mutta ei sentään oman terveyden menettämisen uhalla.

 

[peruspata]

Oikeastaan vain kerran elämässäni minulla on ollut univaikeuksia. Se aika pois lukien olen saanut unen päästä kiinni lähes olosuhteista riippumatta, ja herääminen ns. kesken unien on ollut harvinaista.

Kun muutenkin oli elämäni tähän asti ainoa selkeä masennuskausi, heräilin aamuyön varhaisina tunteina mietiskelemään asioita, jotka painoivat. Pahempaa kuin unen menettäminen, oli se ahdistus, joka vaivasi. Tämä on meillä päin hieman ehkä perinnöllistäkin, ja Jumalan, perheen sekä ystävien avulla selvisin siitä.

Ja samalla kertaa, kun masennuksesta pääsin ylös, palautui taas se, että nukahdan vaikeuksitta ja enkä enää heräile siinä neljän viiden maissa. Ei minusta ole tullut mitään puolille päivin nukkujaa tämän jälkeenkään, mutta on se nyt ihan eri asia heräillä vaikkapa kahdeksalta, vaikka koulu alkaisikin kymmeneltä, kuin neljän-viiden maissa.

 

[er_bai_wu]

Unettomuus on kerrassaan ikävä ongelma, itselläni jaksottainen imsomnia kesti lähes kahdeksan kuukautta. Voin nyt ongelman poistuttua sanoa, että ei ollut hääviä ko. ajanjakso. Kaikista hankalinta unettomuudessa oman kokemuksen mukaan on yritys pakottaa itseään uneen; myös pakonomainen kellon kyttääminen (nyt nukahdin, kauankohan nukuin?) vaikuttaa ongelman kannalta negatiivisesti. Mikäli jollain samanlaisia kokemuksia juuri paraikaa on, niin toivon kaikesta sydämestäni pikaista paranemista. Jos silloin tällöin ei nukuta, niin enpä vielä huolestuisi. Jos sen sijaan ongelma on akuutti ja peräkkäisten (jopa viikkoja, kuukausia) kestävien öiden jalkeenkään ei unta kuulu muutoin kuin viinan tai lääkkeiden avulla, niin lienee syytä hakeutua lääkäriin. Omat 'lääkkeeni' olivat nämä:

1) Viina. Oikein huono vaihtoehto, jätin pois, koska ei ratkaissut ongelmaa kuin muutamaksi tunniksi. Saattaa sitä paitsi aiheuttaa masennusta.
2) Ruokavalio. Saattaa auttaa.
3) Urheilu. Auttaa, varsinkin pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.
4) Kun yrität nukkua ja uni ei tule, älä nouse sängystä. Päinvastoin, pidä joku tietty aika jolloin makaat sängyssä, tuli uni tai ei.
5) Hyvä sänky ja tyyny. Rakastava sänkykaveri ehdotonta plussaa.

Tsemppiä vaan kaikille unettomille, ymmärrän tuskanne.

 

[Ruutiveijari]

Ajattelu vie unen. Oma ratkaisuni aikanaan oli hokea päänsisäisesti mantraa "Älä ajattele mitään...". Nähdä ne kirjaimet, ajatella vain ja pelkästään niitä. Ja heti jos joku muu ajatus änkee mukaan niin vahvistaa vain tuon yhden asian ajattelua.

Ajan myötä oppi nukahtamaan parissa minuutissa kun jokunen vuosi sitten siihen meni tunteja.

 

[pernaveikko]

Viestin lähetti er_bai_wu
4) Kun yrität nukkua ja uni ei tule, älä nouse sängystä. Päinvastoin, pidä joku tietty aika jolloin makaat sängyssä, tuli uni tai ei.

Itse en ole moisesta kärsinyt, mutta olen kuullut tämmöistä.

Jos uni ei tule kahdessakymmenessä minuutissa, niin pitäisi nimenomaan nousta sängystä ja tehdä jotain muuta kuin lukea eikä varsinkaan katsoa telkkaria.

Yhdessä artikkelissa neuvottiin tekemään jotain käsillään. Tähän voi sitten joku vääntää jotain vitsikästä vakavasta aiheesta. Käsillä kun voi muutakin tehdä.

Tiedä sitten kuka on oikeassa ja tuskinpa kaikki menetelmät edes soveltuvat kaikille

 

[er_bai_wu]

Viestin lähetti pernaveikko
Itse en ole moisesta kärsinyt, mutta olen kuullut tämmöistä.
os uni ei tule kahdessakymmenessä minuutissa, niin pitäisi nimenomaan nousta sängystä ja tehdä jotain muuta kuin lukea eikä varsinkaan katsoa telkkaria.

Omat kokemukseni ovat pitkäaikaisesta unettomuudesta, joten sängystä nouseminen joka ilta tuon kahdenkymmenen minuutin jälkeen ei toimi. Kokeilin toki sitäkin, kävelin ympyrää ja tein mitä nyt sattui jaksamaan, huonoin tuloksin. Aamukuudelta edelleen ylhäällä, sängyssä aina välillä käyneenä ja useaan otteeseen ylösnousseena tulee hulluksi. Ja muutoinkin, harvoin nukahdan nykyäänkään tuossa aikaframissa, vaikka muutoin nykyään melko sikeästi nukunkin. Mutta varmasti kovasti yksilöllistä.

 

[taisto-74]

Nämä auttavat

Sama ongelma on täälläkin. Yksi vaihtoehto on pyytää lääkettä lääkäriltä. Hyväksi havaittu lääke on Tenox, joka tosin aiheuttaa riippuvuutta jo viikossa. Levozinillä saa nukkumaan vaikka maanisen piripään, tosin olo on zombie koko seuraavan päivän.

 

[Gentleman]

Viestin lähetti er_bai_wu
Omat kokemukseni ovat pitkäaikaisesta unettomuudesta, joten sängystä nouseminen joka ilta tuon kahdenkymmenen minuutin jälkeen ei toimi. Kokeilin toki sitäkin, kävelin ympyrää ja tein mitä nyt sattui jaksamaan, huonoin tuloksin. Aamukuudelta edelleen ylhäällä, sängyssä aina välillä käyneenä ja useaan otteeseen ylösnousseena tulee hulluksi.

Yep, mulla on toinen syksy menossa kun tämä kausi taas alkoi. Nyt menossa koko lailla kuudes tai seitsemäs viikko, ja lienee helppo uskoa että mielenterveys alkaa järkkyä. Hetkittäin helpottaa mutta raskasta on.

Mikään poppakonsti ei ole auttanut, itsellä aiheuttaja löytynee henkiseltä puolelta ja kirjoittaminen on auttanut. Toisaalta sekin turhauttaa kun itsekritiikki on armoton.

No, eiköhän sitä ensi yönä taas löydä itsensä keittiön pöydän äärestä. Ellei etsintöjä ole lopetettu turhana vaivana :-D!

 

[tiipii]

noniin

No nyt tuli sitten käytyä lääkärissä ja saikkua napsahti ens maanantaihin asti. Kahvia ei klo 12 jälkeen, hikoilua aiheuttavaa liikuntaa ei klo 18 jälkeen ei illalla tietokoneella pelailua tms. Ens maanantaina katsotaan tehoaako tällainen kuuri, jos ei edessä on sitten pillerihoitoa.
Viime yökin oli kyllä tuskaa kun aatteli että aamulla on herättävä ja uni vaan ei tule kahden tunnin yrittämisen jälkeen. Kävelin vaan ympäri kämppää ja mietin kaikkia asioita, tuntui vaan että sitä siinä vaan piristyi. Mutta sitten huomasin yhtäkkiä aamulla että se kello soi, eli olin sammunut kuin saunalyhty. Pitkästä aikaa oli kumminkin katkoton yö ettei herännyt keskellä yötä.
Toivotaan että tästä vielä noustaan tuonne nukkumattien kunigaskuntaan.

 

[Tinke-80]

Itsellä on päällä jonkinlainen unettomuus ja syön tähän Melatoniinia ja nukahtamislääkkeitä. Melatoniinista en ole huomannut olevan mitään apua, ikävä kyllä. Nukahtamislääkkeillä sitten saa nukahdettua varmasti kun tulee tiukka paikka. Uniongelmat ovat varsin vittumaisia sillä ne helposti lyövät ihmisen matalaksi. Onneksi nämä ongelmat minulla rupeavat vähän hellittämään ja on pakko toivoa että pääsisi nopeasti nukahtamislääkkeistä, sillä mielestäni normaalilla tavalla saavutettu uni on paljon parempaa ja yleensä on parempi ja levänneempi oli normaalin unen jälkeen.

- Tinke-80

 

[Tinke-80]

Re: Nämä auttavat

Viestin lähetti taisto-74
Sama ongelma on täälläkin. Yksi vaihtoehto on pyytää lääkettä lääkäriltä. Hyväksi havaittu lääke on Tenox, joka tosin aiheuttaa riippuvuutta jo viikossa. Levozinillä saa nukkumaan vaikka maanisen piripään, tosin olo on zombie koko seuraavan päivän.

Leviziniä en suosittele kenellekkään. Pari tuttua joutuivat syömään tätä lääkettä uniongelmiinsa ja olo oli kuulemma kuin zombiella. Levozin taitaa olla niitä viimeisiä oljenkorsia jota ennen käytetään paljon miedompia lääkkeitä. Itsellä on kokeiltu vuoden aikana 5 eri nukahtamislääkettä ja nyt on käytössä varsin hyvä joka auttaa ainakin minua.

- Tinke-80

 

[bozik]

Hieno ketju ja takuulla tärkeä aihe. Itseäni kuvailisin lähinnä huonoksi nukkujaksi eli saan kyllä unta, mutta heräilen vähän väliä. Sinänsä en ole kokenut tätä ainakaan vielä miksikään ongelmaksi, mutta kieltämättä laittaahan se ajattelemaan, jos tunnin välein heräilee. Voiko tuollainen olla pitkän päälle hyväksi ja saako sillä tavalla riittävästi lepoa.

Helpotusta ja ennen kaikkea paremmat yöunet itselleni tuo seuraavat asiat;

- työtilanne sopiva. Liikaa töitä tai liian vähän töitä on ongelma, joka laittaa miettimään näitä asioita sängyssä. Työ on kuitenkin meille kaikille niin iso osa elämää, että sen on oltava motivoivaa ja sopivan haastavaa. Jos näin ei ole, turhautuu ja asiat jäävät kaivelemaan. Koeta siinä sitten nukkua.

- alkoholin vähentäminen. Jos joka viikonloppu tulee juhlittua/juotua ankarasti, menee rytmi helposti sekaisin. Peruskaava voi olla vaikka sellainen, että rankat juhlat lauantaina ja aamuyöstä nukkumaan johtaa siihen, että sunnuntai-iltana on vaikea saada unta ja kun unta saa, se on katkonaista. Totta se siis on, että vanhemmiten juhlista palautumiseen menee enemmän aikaa ja tämä vaikuttaa myös uneen ja sen laatuun. Kaksi-kolme viikkoa tipatonta ja nukun huomattavasti paremmin.

- lämpötila. Tarvitsen ehdottomasti viileän paikan nukkua. Jos on liian kuuma mikään ei auta, nukkuminen on mahdotonta. En tiedä perustuuko tähän vai raittiiseen ilmaan, mutta kesämökillä nukun huomattavasti paremmin kuin kotona. Ja tämä siis työtilanteesta, alkoholista tms. riippumatta.

 

[Jason26]

Itselläni on myös monesti vaikeuksia saada kunnolla unta. Todella moni Suomalainen kärsii unettomuudesta.

Reilu vuosi sitten minulla todettiin olevan lievä uniapnea eli jonkinlaisia hengistyskatjoja nukkuessani. Ja silloinhan kun on pieniä hengityskatkoja niin ei tule nukuttua ns. syvää unta, joka olisi ertittäin tärkeää.

Viime keväänä minulta poistettiin nielurisat ja laajennettiin samalla nieluaukkoa, ja tämä operaatio on kyllä auttanut.

Välillä tuntuu vieläkin olevän päivisin vähän väsyneen oloinen.
No siihen saattaa vaikuttaa kylläkin vuorotyöt ja erilaiset riennot.

Etenkin kun yövuorojen jälkeen on kuusi päivää vapaata ja silloinkin tulee aina valvottua myöhään ja sitten kun pitäisi mennä seuraavan kerran aamuvuoroon niin kyllä on pata jumissa.
Eli pitkien vapaiden jälkeen kun pitää mennä aamuksi duuniin, niin edellisenä yönä ei saa nukuttua korkeintaan kuin pari tuntia yleensä ei ees sitäkään. Tulee vain pyörittyä sängyssä.

Nyt olisi tarkoitus hankkia sellainen sänky joka on räätälöity itseäni varten. Tämän jälkeen huonot yöunet eivät ainakaan ole sängystä kiinni.

 

[ms.qvist]

Unettomuus...

Tuttua minullekin, eräässä vaiheessa kärsin pitkästä huonon nukkumisen jaksosta, tähän jaksoon sisältyi myös täysiä unettomuuden jaksoja tai aikoja jolloin nukuin vain tunnin tahi pari yössä - päivät menivät sitten yhdessä horteessa.

Kohdallani syy oli monitahoisempi, joten ratkaisu ongelmaankaan ei ollut yksiselitteinen - vaati kokonaisvaltaisen muutoksen, oikean lääkekombinaation tietylle ajalle etc.

Lyhyttä unettomuutta kestää jokainen terve aikuinen, painotus sanalla terve. Mutta jos uniongelmat kestävät pidempään on viisainta ottaa yhteyttä lääkäriin, hän sitten ohjaa tarvittaessa spesialisteille mikäli tavanomaiset keinot eivät riitä. Unettomuuden taustalta voi löytyä melkein mitä tahansa stressistä alkaen ja päättyen psyykkisiin ongelmiin - mitkä voivat myös olla stressin synnyttämiä (oivallinen oravanpyörä siis), on myös huomioitava, että pitkään jatkunut unettomuus voi johtaa myös masennukseen - joten tämänkin tähden ongelma olisi parempi hoitaa pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman pian, liian pitkään ei kannata kärsiä.

vlad.

 

[obi-wan]

Itse en ole nukkunut kunnolla pitkään aikaan.Syitä siihen on monia,suurin niistä erittäin tasapainoton tilanne.

Yöt menee pyöriessä.Unen voi kyllä saada,mutta noin kahden tunnin päästä pomppaan ylös ja sen jälkeen valvotaan loppuyö.Liikaa ajatuksia päässä jolloin uni kiertää kaukaa.

Alkaa olla veto pois kun nukuttua saa kerran viikossa kunnolla.

 

[heikkik]

Unettomuus on oikeastaan ainoa isompi vaiva, mikä elämää tällä hetkellä vaivaa. Onneksi tilanne ei ole niin paha kuin vuosi sitten, jolloin huonosti nukutut yöt yhdistettynä muuhun hermoiluun aiheuttivat pari kertaa kahden päivän saikkujakin.

Viime talvena hain itselleni työpaikkalääkäriltä nukahtamislääkettä (Stella), joita olen käyttänyt muutamaan otteeseen. En kuitenkaan ota niitä mielelläni, sillä ainakin minulle ne aiheuttavat päivällä huonoa oloa (lievää pahoinvointia) ja aamulla on normaaliakin tokkuraisempi olo. Tosin päivällä olo paranee ja on muuten parempi, terävämpi tila kuin huonosti nukutun yön jälkeen.

Omaa oloani helpotti sen tajuaminen, että unettomuus on todella yleistä ja ihmiset - ainakin minun työkaverini - ymmärtävät kun niille sanoo että nukuin viime yönä tosi huonosti enkä ole tänään parhaimmillani.

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti heikkik

Viime talvena hain itselleni työpaikkalääkäriltä nukahtamislääkettä (Stella), joita olen käyttänyt muutamaan otteeseen. En kuitenkaan ota niitä mielelläni, sillä ainakin minulle ne aiheuttavat päivällä huonoa oloa (lievää pahoinvointia) ja aamulla on normaaliakin tokkuraisempi olo. Tosin päivällä olo paranee ja on muuten parempi, terävämpi tila kuin huonosti nukutun yön jälkeen.

Nukahtamislääkkeitä ei pitäisikään käyttää kuin poikkeustapauksissa (ts. lääkärin kanssa asiasta neuvoteltua) pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti, ne kun voivat omalta osaltaan synnyttää riippuvuutta.

Nukahtamislääkkeiden sivuoireet (tokkuraisuus, pahoinvointi, metallinen maku suussa tms.) ovat yksilöllisiä, usein jopa lääkkeen vaihtoi toiseen auttaa.

Itse käytän kombinaatiota jossa tarvittaessa nukahtamislääkkeenä on Zopinox - sopii minulle hyvin, joskin pitkäkestoisen käytön jälkeen ilmenee tehottomuutta. Senpä tähden en käytäkään sitä kuin tarvittaessa, korkeintaan parina yönä peräkkäin.

vlad.

 

[Noose]

Ylöstetäänpäs.

Kello on vissiin puoli kymmenen ja vielä ei ole tarvinnut silmällistäkään nukkua.

Unirytmistä ei ole ollut kohta noin vuoteen puhettakaan, koska duuni pitää hereillä vaihtelevasta aamun pikkutunneille. Joskus voi lopettaa jo neljältä, mutta yleensä menee sinne viiden-kuuden kieppeille ja unta saa sitten toivottavasti puolen tunnin sisään töiden lopettamisesta. Paitsi että ei saa aina, kuten tänään. Ja vituttaa. Töiden luonne on sellainen, että se laittaa välillä pumpun hakkaamaan niin se ei ole ihan omiaan nukkumista ajatellen. Pyrin tekemään noin puolisen tuntia jotain ihan muuta ennen kuin koitan nukkumista.

Mä olen ollut aina yöeläjä sikäli, että kun ei ole koulu- tai muuta ohjelmaa ollut, niin rytmi on ollut sellainen "kolmelta nukkumaan, puolilta päivin ylös". Nyt kuitenkin kun duuni on tullut kuvaan mukaan, niin rytmille on saanut sanoa morjens ja samalla uni ei ole läheskään yhtä hyvää kuin jos sitä nukkuisi varsinaisesti yöllä. Joka "aamu" (siellä kolmen korvilla) kun herää, niin ainakin päivän pari ensimmäistä tuntia menee kuin krapulassa olisi. Siinä sitten keräillään vähän aikaa, ehkä käydään katsomassa kiekkoa ja sitten palataan sorvin ääreen.

En nyt ihan tähän hätään muista, että koska olisin nukkunut ihan oikeasti yöllä. Kunnon unet tulee nukuttua ehkä kahdesti kuukaudessa, kun on pikkaisen univelkaa takana ja sitten tulee levytettyä kymmenisen tuntia. Ne ovat oikeastaan ne ainoat aamut, kun aamulla ei ole darran tuntua. Pahin ongelma on se, että kun menee nukkumaan niin oikeastaan koskaan ei väsytä. Pitää nukkua väkisin, eikä se tietenkään aina onnistu. Niinpä tulee pyörittyä punkassa tunti tai kaksi, joka on taas pois tehokkaasta uniajasta which isn't nice.

Mitäpä lääkkeeksi? Tabuja? Tähän mennessä olen käyttänyt rauhoittavaa lonkeroa, mutta aina sekään ei futaa. Ja tietysti tehokin vähenee sattuneesta syystä... mutta kun teho vähenee niin annos lisääntyy, vai miten se menee :)

 

[JWill]

Noose, jos työsi on se jonka uskon sen olevan, niin ehkä muutto sopivammalle aikavyöhykkeelle olisi oikea ratkaisu kohdallasi. :) Näin äkkiä ajateltuna ei välttämättä hullumpi vaihtoehto?