UMK ja Euroviisut 2025

  • 212 540
  • 3 016

Brooklyn

Jäsen
Suosikkijoukkue
Varsinais-Suomalainen juniorikiekko
Hienoa että KAJ saa tuota valtakuntaa sekaisin. Mutta edelleen Måns on ylivoimainen suosikki ja rationaalisin valinta lähettää viisuihin, ja myös viisuissa selkeä ennakkosuosikki voittamaan koko paskan.

Muovisuus, tekotaiteellisuus ja mitä näitä nyt oli. Kaikki negatiiviset heitot liittyen Revolutioniin tai Loreenin Tattoohon on tunnelatautunutta subjektiivista mielipidettä, makuasioita. Yhtä lailla Måns on viisuskenessä suosittu, arvostettu ja tunnustettu hahmo ja niin on musiikkinsakin. Joten hän kyllä saa myös riittävän määrän yleisöltä ääniä viisufinaalissa, tietenkin saa.

Vrt. esim. Ich Kommeen, niin onhan tuo Revolution kuitenkin miljoona kertaa tyylikkäämpi ja arvokkaampi veto. Ich Kommessa on hyviäkin puolia, mutta kokonaisuudessaan artisti, kappale, show satavat erittäin vahvasti ruotsalaisten laariin. Ja hyvä niin.

Mielestäni UMK:ssa oli kuitenkin tänä vuonna yritystä. Tunnettuja, arvostettuja artisteja sinne pitää saada jatkossakin. Tällä kertaa biisit olivat vähän kädenlämpöisiä pl. Ich Komme ja Aina, mutta juuri näitä kansallisen tason eturivin tyyppejä tuohon skabaan täytyisi jatkossakin saada.

Itselläni ei ole Erika Vikmania vastaan mitään. Ihan symppis tyyppi, vaikka taiteestaan olenkin vähän sitä mieltä että ehkei minun makuun, tuntuu halvalta. Mutta Chisun tuottamana tuo biisi on oikeasti parempi kuin mitä esim. tällä palstalla saanut arvostusta. Itse olisin ehkä rosoisuutta tuosta showsta eliminoinut hieman pois ja korvannut tyylikkäällä viekoittelulla ja kevyemmällä flirtillä, mutta se nyt on artistinsa näköinen ja mitä se on eikä sille mitään mahda. Erika on hyvä laulaja ja biisi on hyvä, noilla pääsee jo pitkälle ja top5-paikka lienee haarukassa.
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Vrt. esim. Ich Kommeen, niin onhan tuo Revolution kuitenkin miljoona kertaa tyylikkäämpi ja arvokkaampi veto. Ich Kommessa on hyviäkin puolia, mutta kokonaisuudessaan artisti, kappale, show satavat erittäin vahvasti ruotsalaisten laariin. Ja hyvä niin.

Lienee sitten täysin kuulijasta kiinni pitääkö mainittua tyylikkyyttä ja arvokkuutta sellaisina asioina mitä itse arvottaa tässä skabassa tai musiikissa ylipäätänsä. Itseäni tässä Ruotsin harrastamassa täsmäpommituksessa tökkii eniten se että kyse on niin yltiöpäisen laskelmoidusta ja äärikonservatiivisesta varman päälle pelaamisesta että musasta katoaa lopulta kaikki aito sielukkuus ja inhimillisyys, ja jäljellä jää vain tuota musiikillista Ikeaa joka näyttää ja kuulostaa mukavan harmittomalta ja pikkukivalta, mutta ei yhtään muulta. Musiikkia mainosten taustalle, jossa ne eivät ärsytä tai häiritse varmasti yhtään ketään.

Euphoria oli aikoinaan täysin briljantti pop-kappale, mutta jo Tattoon kohdalla tuli sellainen fiilis että nyt ei tehdä muuta kuin mallinnetaan täysin samaa kaavaa jokaista aistikasta hönkäystä ja teennäistä tunteenpurkausta myöten, ja täysin samat vibat tulevat tämän Månsin biisin kohdalla. Sitä samaa maailmojen syleilyä, isolla pensselillä maalailua ja hoilausta mitä Heroesin kohdallakin, eikä edes yritetä tehdä mitään muuta. Kaikkinensa ihan helvetin tylsää ja ankeuttavaa toimintaa sellaista kisaa ajatellen, jossa kuitenkin itse haluaisi nähdä kaavoja rikkovia, aidosti päräyttäviä ja mukava wtf-henkisiä esityksiä ja kappaleita tällaisen liukuhihnakaman sijaan, ja siksi arvotankin näitä Suomen viime vuosien valintoja huomattavasti korkeammalle, vaikka todennäköisyys voitolle onkin niiden kohdalla onkin mahdollisesti pienempi. Ainakin uskalletaan ottaa riskejä, ja saa nähdä onko ruotsalaisilla äänestäjillä pokkaa siihen tänä vuonna. Toivottavasti.

Viimevuotinen Sveitsin Nemon voittobiisi oli mielestäni täydellinen esimerkki siitä kuinka voidaan oikeasti musiikillisesti mielenkiintoinen, yllättävä ja silti tarttuva kappale, ja juuri tuollaisten soisi pärjäävä noissa kisoissa enemmänkin. Siinä oli pakattu kolmeen minuuttiin aika pirusti kaikenlaista lähtien poppikoukuista, räpäytyksestä ja jopa oopperaulvonnasta, ja kaikki tämä toteutettiin vielä upean draamankaaren myötä. Juuri tuollaiselle ennalta-arvaamattomuudelle ja rohkeudelle minä näissä kisoissa pisteeni annan, en millekään yltiösliipatulle ja laboratorio-olosuhteissa kasatulle kamalle joka voisi olla ihan hyvin AI:n luomaa.
 

se7en

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Newcastle United, Jalkapallomaajoukkue
Kuuntelin nyt (vasta) toisen kerran Revolutionin. Kuulostaa ihan siltä, että Måns on yrittänyt tällä kertaa tehdä itse hittibiisin, kun edellinen voitto tuli enemmän tai vähemmän lainatulla. En siis tiedä, kuka näitä tekee, enkä jaksa ottaa selvää.

Joka tapauksessa tosi sekainen tekele. Alku on vielä täyttä Heroesin tapaan melko ok ja tunnelmaa nostattava, mutta sitten alkaa revolutionin hokeminen ja jossain väleissä on jotain muuta, mutta perusrakenne puuttuu lähes kokonaan.

Sen sijaan Bada Bara Bastu on suorastaan loistava biisi. Jos ruotsalaisilla vain olisi pallit, niin ne lähettäisi KAJ:n kisaamaan voitosta. Enkä sano tätä vain siksi, että kyseessä on suomalainen bändi. Jos lukee ko. esityksen youtube-kommentteja ja katsoo taas niitä reaktioita, niin saunabiisistä tykätään ja se näyttäisi lyövän hyvin läpi.
 

disco-stu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JK Mylly
Ruotsi ja kansalliset asiantuntijaraadit nyt on ainoita, jotka tän kisan ottaa jotenkin tosissaan ja jäykistellä pönöttävät jonain "Ainoan Oikean Musiikin" airueina. Kaikki muut ovat ymmärtäneet, että tämä on viihdettä eikä mitään laboratoriotutkimusta.

Aivan saatanan tylsää muovista paskaa on koko Revoluutio, ei ihan yhtä törkeä plagiaatti kuin Heroes, mutta onhan tässä taas vedetty kaikki varman päälle ja kuultu miljoona kertaa ennenkin. Tosiaan AI:n tuottama tekele tulee päälimmäisenä mieleen. Eikä siinä, saahan tämmöisestä tykätä, musiikki on pitkälti makuasia.

Se on kyllä sanottava, että en mä myöskään välttämättä pelkästä pelleilystä perusta eli saa sitä musiikin osaamista, tyyliä ja esiintymistaitoakin olla mukana. Pera Kurikan ja Månsin/Loreenin väliin mahtuu ihan valtava kavalkadi erilaisia artisteja ja teoksia. Ja hyvä niin.
 

Gotterdam

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä, Leijonat, IPV, Roihuttaret, PuMu
KAJ. Jos valitsevat kisoihin, niin äänestän. Eikä hävetä. Silloin heja Sverige, Muutoin nej. Erika voittoon!
 

Brooklyn

Jäsen
Suosikkijoukkue
Varsinais-Suomalainen juniorikiekko
Lienee sitten täysin kuulijasta kiinni pitääkö mainittua tyylikkyyttä ja arvokkuutta sellaisina asioina mitä itse arvottaa tässä skabassa tai musiikissa ylipäätänsä. Itseäni tässä Ruotsin harrastamassa täsmäpommituksessa tökkii eniten se että kyse on niin yltiöpäisen laskelmoidusta ja äärikonservatiivisesta varman päälle pelaamisesta että musasta katoaa lopulta kaikki aito sielukkuus ja inhimillisyys, ja jäljellä jää vain tuota musiikillista Ikeaa joka näyttää ja kuulostaa mukavan harmittomalta ja pikkukivalta, mutta ei yhtään muulta. Musiikkia mainosten taustalle, jossa ne eivät ärsytä tai häiritse varmasti yhtään ketään.

Hyvä viesti, ja kiitos vastauksesta. Ymmärrän sinun ja monen muun tulokulman hyvin, no problem.

Musa ja sen eheys on se merkittävin, show ja sen tyylikkyys ja jopa hioutuneisuus on sekä raadeille että yleisölle molemmille varmasti kaikki jonkinmoisia kriteerejä. Ja sitten on se äänestäjäkunta, joka syttyy erilaisuudelle ja yllätys-/ tai showmomentille. Nyt omassa tekstissäni lähinnä peilasin Revolutionia Ich Kommeen, ja edelleen seison sen takana vahvasti. Ich Komme on kaikessa likaisuudessaan ehkä vähän liian likainen, vaikka pohjimmiltaan itse kappale, Erikan laulusuoritus ja moni muukin asia on ihan kunnossa. Omasta mielestäni, ja pomminvarmasti myös monen muun mielestä (niin raadeissa kuin yleisössäkin) liian paljon seksiä ja tissiä omaan makuun. Revolution on tyylikkäämpi paketti, vaikka kuinka se olisi ennalta-arvattava ja siksi tylsä, että näitä samanlaisia tykityksiä on Ruotsilta nähty ennenkin. Ja juuri siitä syystä sitä arvostetaan vedonlyöntibuukkereiden sekä yleisön ja raatilaisten toimesta.

Jokainen biisi tulisi kuulla yksittäisenä biisinä. Ja mikäli tuohon pääsee niin sekä Tattoo että Revolution ovat olleet kaikessa laskelmoinnissaankin hyviä vetoja, hyviä tuotantoja ja järkeviä lähetettäviä panoksia kisaan, jossa kuitenkin pohjimmiltaan mitataan myös musiikin ja yksittäisen kappaleen osalta suoritusta. Ei sillä ole lopulta väliä, tai sanotaan että siitä ei välttämättä ole haittaa niin paljon, vaikka olisi AI-tuotettu sanasto tai muutamia lainattuja elementtejä. Omaperäisyyskilpailu Mellot tai viisut ei ole, eivätkä ole koskaan olleet.
 

axe

Jäsen
Oishan se nyt en katastrof, jos Ruotsi laittais huumoripiisin visoihin ja voittais silläkin. No, tuskin siellä luovutaan tästä geneerisestä monistuskonepopista.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Oles

Brooklyn

Jäsen
Suosikkijoukkue
Varsinais-Suomalainen juniorikiekko
Se unohtui aiemmin lisätä, että ainahan se niin on ollut että viisuihin lähetettävät kisavedot sisältävät jotain tuttua, useasti lainattua, ja muutenkin tuntuvat siltä samma gamla vanligalta. Näin se on aina ollut, ja sitten vuosi vuodelta on tätä show-/huumori-/tavan linjasta irtautumispuolta tullut mukaan. Mielestäni jälkimmäinen on vain ja ainoastaan hienoa asia monimuotoisuuden ja kilpailun kannalta, mutta jotenkin silti ihmetyttää miten se muka tulee yllätyksenä yhtään kenellekään että edelleen pärjää tutulla reseptillä. Sinällään Tattoo ja Revolution, jotka nyt ovat olleet tässä monen tikunnokassa, eivät missään nimessä ole ainoita tällaisia vaan ilmiö on itse asiassa aivan tuikitavallinen ja osa koko viisuperintöäkin.

Oliko viime vuonna vai edellisvuonna kun Maria Sur, ukrainalaissyntyinen mimmi, pyrki Melodifestivalenista läpi ja pääsi finaaliin saakka. Vetokin oli oikein hyvä (When I'm Gone). Oli hyvin tehty biisi, koreografia ja lavashow oli tyylikäs ja artistin suoritus teknisesti hyvä. Kauneudesta vielä Brooklynin olohuoneesta lisäpinnat. Noniin, ei tullut valituksi, mutta jotain tuttua tuossa laulussa oli ja itse asiassa allekirjoittaneelta kesti 5 sek jotta muistin toisen aika samanlaisen biisin. Sellainen on esim. Ivi Adamoun La La Love vuodelta 2011. Sekin muuten hyvä biisi ja taisi pärjätäkin hyvin. Mutta mitä väliä sillä on että esim. nuo kaksi ovat hyvin lähellä toisiaan? Ei omasta mielestäni mitään. Ja sitten se on vielä niin saakelin subjektiivista, että jonkun mielestä tuo biisi muistuttaa tätä, mun mielestä tota, kolmannen mielestä jotain muuta, ja niin edelleen. Näin se on aina ollut ja hyvin, hyvin monen laulun kohdalla.

Fuego oli muutama vuosi sitten ihan killeri. Tai niin mä luulin. Raadit tykkäsi, yleisö tykkäsi, mutta ainakin omassa tuttavapiirissä aivan helkkarin moni ihminen oli silleen että "ähhh, tollanen poppiralli ja jotain etnisiä viboja kertsin jälkeen, on kuultu ennenkin...". Jep, niin varmaan ollaankin mutta mitä sillä on väliä?

Näitä esimerkkejä olisi aivan helkkaristi enemmänkin.
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Oishan se nyt en katastrof, jos Ruotsi laittais huumoripiisin visoihin ja voittais silläkin. No, tuskin siellä luovutaan tästä geneerisestä monistuskonepopista.
Huomautan kuitenkin että myös KAJ:n biisi edustaa sellaista bilemusatyyliä, vaikkei missään nimessä Månsin tai muuten tyypillisen ruotsalaisen tuotannon siloitellulla ja äärimmäisen tuotetulla tavalla. Mutta pelkästä huumoribiisistä puhuminen ei ole ihan todellisuutta. Selkeää kesähittiä Vöyrin pojat tuossa kuitenkin tekevät.
 

Delter

Jäsen
Suosikkijoukkue
Harkimoista vapaa Jokerit
Fuego oli muutama vuosi sitten ihan killeri. Tai niin mä luulin. Raadit tykkäsi, yleisö tykkäsi, mutta ainakin omassa tuttavapiirissä aivan helkkarin moni ihminen oli silleen että "ähhh, tollanen poppiralli ja jotain etnisiä viboja kertsin jälkeen, on kuultu ennenkin...". Jep, niin varmaan ollaankin mutta mitä sillä on väliä?

Näitä esimerkkejä olisi aivan helkkaristi enemmänkin.
Fuegohan ei ollut studioversion julkaisun yhteydessä edes mikään suosikki, vaan tuo Eleni Foureiran huikea live nosti Kyproksen vedonlyöntitilastojen ja tietysti viisuyleisön suosikkien kärkeen. Itse kappale on tosiaan melko perushuttua eikä varmasti viisukuplan ulkopuolella kutkuttele samalla tavalla kuin niille, jotka ovat "kokeneet" Fuegon viisujen kautta.

Tämä ilmiö leimaa varsin montaa viisumenetystä saavuttanutta kappaletta. Live on aina oma juttunsa, jonka mukana kolmessa minuutissa syntyy legendoja skaalan kummastakin päästä. Vastaavana esimerkkinä vaikka Espanjan SloMo parin vuoden takaa, joka on studiovetona mielestäni hirveä, mutta liven kautta ymmärrän tuon kappaleen ja esityksen maineen viisuyleisön keskuudessa.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Oishan se nyt en katastrof, jos Ruotsi laittais huumoripiisin visoihin ja voittais silläkin. No, tuskin siellä luovutaan tästä geneerisestä monistuskonepopista.

Ja vielä suomalaisen huumoripiisin..

No, Ruotsi nyt varmaankin taistelisi voitosta, vaikka lähettäisivät nuotin vierestä vetävän paikoillaan seisovan viheltäjän Euroviisuihin. Joku ihme erityisasema ruotsalaisilla näissä on.

On kyllä tarttuva korvamato tuo Bara Bada Bastu ja hyvällä itsevarmuudella KAJ esiintyy, vaikka bändi ei vastaavaa pyöritystä ole ennen kokenut. Sauna teema tietysti puree Rutsissakin, mutta Euroopan laajuisen suosion turvatakseen Måns lienee kuitenkin turvallisempi veto voittomahdollisuuksien kannalta. En toki panisi pahakseni, jos KAJ lähtisi yrittämään. Olisi kyllä katkeran suloista, jos KAJ voittaisi Euroviisut ja Erika olisi kakkonen.
 
Suosikkijoukkue
KeuPa HT
No, Ruotsi nyt varmaankin taistelisi voitosta, vaikka lähettäisivät nuotin vierestä vetävän paikoillaan seisovan viheltäjän Euroviisuihin. Joku ihme erityisasema ruotsalaisilla näissä on.
Jujuhan on nimenomaan siinä, että Ruotsi ei lähetä näitä paikoillaan seisovia viheltäjiä, vaan joka vuosi sen saman "kliinisen tylsän" ja hiotun, sinällään hyvin tuotetun asiansa osaavan laulajan. Tällaiset nyt vain tuppaavat menestymään formaatissa nimeltä Euroviisut.

Tuollaisella reseptillä kerää takuuvarmoja korkeita sijoituksia (finaalin parempi puolisko), voitosta kamppailevat kaiken osuessa nappiin. Esimerkiksi viime vuonna Ruotsia edustaneet Marcus ja Martinus sijoittuivat yhdeksänsiksi. Suomi voi hakata päätään seinään jollain Windows-miehillään, mutta se oli tiedossa jo etukäteen, etteivät raadit tule tuollaisia "hassutteluja" arvostamaan, eikä viime vuonna toki yleisökään.

En ainakaan itse näe tässä mitään Euroopan laajuista salaliittoa, ihan korkeita teleääniäkin nuo yleensä tuppaavat saamaan ja raadeissa tuollaiset "ruotsalaistyyliset" biisit nyt vain keräävät korkeita pisteitä. Kaiken takana on nainen. Ja sen takana Melodifestivalen.

Toki tässä formaatissa on pitkälti kyse mielipiteestä (teleäänestäjät), mutta siinä missä joku toinen tykkää biisistä X, niin varmaan kannattaa myös hyväksyä, että joku toinen jossain muualla Euroopan laidalla saattaa tykätä myös vaikkapa Tattoosta. Koska Suomi on viimeksi tuonne lähettänyt edes vaikka jonkun Cornelia Jakobsin tasoisen esityksen?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös