Täytyy kyllä sanoa, että tykkäsin tästä kortista enemmän kuin monesta PPV-illasta. Osittain toki siitä syystä, että Cowboy ja Highlight kuuluvat kumpainenkin suosikkien joukkoon, mutta ilta oli myös yleisesti viihdyttävä.
Heti alkuun Cirkunovilta aivan käsittämättömän komea necktie. Vauhdikas ja viihdyttävä ottelu jo ennen tuota. Sitten näytti jo, että Misha on pienoisissa vaikeuksissa ja tuomari kävi vaatimassa jo aktiivisuutta tai lopettaa ottelun, kun Misha näytti oppikirjamaisen käännön: nilkasta kiinni, polvella vauhtia ja ukko päältä selälleen. Siihen perään sitten kravatti kaulaan, eikä päästänyt ennakkosuosikkia karkaamaan edes kuperkeikalla.
Uriah Hallin ottelut ovat usein täynnä sähköä, kun useimmiten ottelut päättyvät ennen aikojaan ja varmaan aika moni muistaa sen kierrepotkun TUF-kaudelta, kun vastustaja putosi yhdellä potkulla täysin tiedottomaksi. Hall on sympaattinen "nössö", jo sen vuoksi on hauskaa katsoa.
Entäpä sitten Michel Pereira? Kaikesta huokui jo ensimmäisen erän jälkeen, että Pereira ei jaksa otella loppuun asti. Jaksoi kuitenkin. Siinä oli taas niin paljon temppuja, joita 0,1% UFC-ottelijoista tekee, että katsoessa puolet ajasta pyörittelin silmiä samaan tahtiin volttien ja pyörähdysten tahtiin. Pikahälytyksellä kehään kutsuttu underdog Tristan Connelly kuitenkin vei kotiyleisönsä silmien edessä ottelun siihen tapaan, ettei varmasti jää viimeiseksi UFC-esiintymiseksi.
Duffee-Hughes ja Teixeira-Krylov ei herättänyt suuria tunteita. No, Duffeen ottelu nyt ei kestänytkään edes minuuttia, kun Hughes kaiveli Duffeen silmää ja ottelu jouduttiin keskeyttämään.
Itse pääottelu sujui juuri kuten odotin, Cerrone ei pärjää ottelijoille, jotka painostavat jatkuvasti. Tuo Gaethjen holtiton mäiskiminen on myrkkyä Cowboylle. Ottelun ja turpasaunan jälkeen 33 UFC-ottelun (jakaa muuten ennätyksen otteluiden määrässä Jim Millerin kanssa) veteraani vain hymyili ja kertoi rakastavansa työtään. Huikea ukko! Gaethjelle ottelu oli vasta kuudes UFC:ssa, mutta kohtalaisen kovaa track recordia ukko vetää, kun tilillä on jo neljä fight of the nightiä ja kolme performance of the nightiä. Nythän Highlight vietti kehässä aika pitkän tovin verrattuna pariin edellisotteluunsa, kun matsi katkesi vasta ensimmäisen erän viimeisellä minuutilla.
On muuten käsittämätöntä, että UFC-sivustolla rankingissa McGregor majailee edelleen lightweightin kolmantena. Miehen neljään edelliseen matsiin, kolmen vuoden aikana kun kuuluu mm. häviö Diazille, hajaäänivoitto Diazista, voitto Alvarezista ja häviö Khabibille. Ja Danakin on puhunut siihen malliin, että jos mies haluaa tulla takaisin, niin hirveästi ei tarvitse näyttöjä antaa, jotta titteliottelu toteutuu. Surullista miten hype ja markkina-arvo on isommassa roolissa kuin urheilulliset näytöt...
Juu, ei Conor kuuluisi enää listalle, saatika noin ylös. Kokonaisuutena tuo Conorin arvioiminen on kuitenkin jokseenkin vaikeaa. On niin epäaktiivinen, ettei kuuluisi listalle ollenkaan. Jos on listalla, millä kriteereillä arvioidaan? Kaksi ottelua LW:ssä takana, yksi (titteliottelun) voitto ja yksi tappio. Takana olevista Gaethje kuuluu edelle ja sinne nouseekin tämän jälkeen. Muuten takana olevista Cerrone, Iaquinta, Kevin Lee (nykyään welterweight) tai Edson Barboza nyt ei välttämättä kuulu McGregorin edelle nykynäytöillään, ellei ottelutahdista saa lisäpisteitä. Paul Felder (rankingin 7.) taas on jopa vähän turhan alas rankattu, kun viimeisen kuuden ottelun ainoa tappio tuli welterissä.
On ihan perusteltua sanoa, että Conor on yhden hyvän voiton päässä titteliottelusta, suoraan ei tule sinne todennäköisesti pääsemään, ainakaan niin pitkään kun Khabib pitää vyötä. Mutta sanotaan, että Gaethjen voittamalla on vaikea nähdä, että kukaan muu sen ansaitsisi enemmän (sillä olettamuksella, että pysyy aktiivisena, eikä comeback tapahdu vuoden päästä). Ja myös sillä olettamuksella, että Ferguson saa sen tilaisuutensa. Jos häviäisi Gaethjelle, ei kahta sanaa siitä, etteikö Conorin kuuluisi pudota top10 tuntumaan, jopa ulkopuolelle.
Noita Diaz -otteluiden tuloksia jonkun verran aliarvioidaan. Kommentointi on usein "tappio ja hajaäänivoitto jollekin Diazille". Reality checkinä sen verran, että kolme kuukautta ennen Diazin ensimmäistä kohtaamista McGregor otteli 145 paunaisena, Diazia vastaan painoraja oli 170 paunaa, johon Conorin ei tarvinnut vetää painoja yhtään. Tuossa matsissa ottelijoiden painoero oli oikeasti aika iso faktori, pelkästään siinä vaiheessa normaaleissa ottelupainoissa ero oli 25 paunaa.
Mittasuhteita vertailuun saa vaikkapa Max Hollowaysta. Blessed on totaalisesti dominoinut featheria, muttei ollut mitään jakoja LW:ssä Poirieria vastaan, joka on kyllä otellut myös featherissa, mutta on luontainen LW. Juuri tämä on yksi syy, miksi Conorin rankingia on niin vaikea arvioida, kun viidestä edellisestä matsista kolme on ollut eri painoluokissa. Dana @co nyt haluavat arvioida Conorin hyödyksi, se ei yllätä.
En ole (enää) mikään McGregorin fani, vaikka varmasti sellaiseksi leimataan, kun yritän nähdä toistakin puolta asiasta. Joillekin tuntuu olevan hankalaa erottaa Conoria ottelijana ja ihmisenä. Itse pidän esimerkiksi Tony Fergusonia oksettavana ihmisenä, mutten kyseenalaista hänen saavutuksiaan kehässä. Ihmisenä en pidä myöskään Conorista, ottelijana on viihdyttävä ja kyllähän ne näytöt ovat oikeasti aika kovaa luokkaa. Ei kovin monella muulla ole Hollowayn, Poirierin, Alvarezin, Diazin, Aldon ja Mendesin kaltaisia nimiä listalla voitettuna. Ei ole lähelläkään GOAT-keskustelua, mutta oikeasti ihan vakuuttava lista. Ja kyllä, tiedän kaikki ne kääntöpuolet kaikista listan nimistä, joilla voittoja väheksytään.