UFC 150 SPOILEREITA!!!
Lawrence – Holloway, hyvä aloitus
Ensimmäinen erä meni lähes kokonaan pystyssä, ja ihan viihdyttävää boxaamista pojat näyttivät. Lawrence oli erän aktiivisempi osapuoli. Toisessa erässä jatkettiin pystyssä, Lawrence sai enemmän iskuja sisälle, mutta jo erän puolenvälin tienoilla mietin että näinköhän Lawrencen lyönneissä on tarpeeksi potkua, kun ruipelompi Holloway ei niistä ollut moksiskaan. Holloway iski hyviä countereita, ja erän lopulla otti ottelun itselleen, hyvä polvi Lawrencen pakkiin vei selvästi ilmoja pihalle. Holloway huomasi myös tämän, ja niinpä nähtiin vähän harvinaisempi tiputus, kun Hollowayn tupla iskut Lawrencen vartaloon tiputtivat jälkimmäisen. Loppuun vielä kosmeettiset niittit maassa kunnes tuomari pisti pelin poikki. Hyvä matsi.
Okami – Roberts, ei yllätyksiä
Robertsin ensiesiintyminen pääkortilla Silvalle ja Boetschille hävinyttä Okamia vastaan. Asetelma oli aika selvä, kokenut kehäkettu Okamilla on kasvojen pesun paikka, ja isompiin ympyröihin tähtäävällä Robertsilla taas mahdollisuus näyttää onko miehessä contender ainesta. Aika perus ottelu, ensimmäinen erä mentiin puoleen väliin saakka pystyssä, sitten matossa Okamin hallinnassa. Kello pelasti Robertsin ensimmäisessä erässä, erän päättyessä mies kun oli selällään ja Okami takoi molmpiin poskiin punaisempaa sävyä. Samasta asennosta Roberts löysi itsensä toisen erän puolessa välissä, ja vaikka mies blokasikin iskut käsillään, näki tuomari parhaaksi viheltää pelin poikki. Tuliko tuomio hieman hätäisesti, mene ja tiesä, mutta eipä Roberts tuosta olisi enää voittoon noussut.
Shields – Herman, poikapainia
Tästä matsista ajattelin etukäteen että tulos on win by submission tai sitten mennään pisteille, tyrmäystä ei taatusti nähtäisi. Ja niinhän siinä kävi, lähes koko matsi painittiin pystyssä ja matossa Shieldsin komennossa. Toisen erän alussa Herman teki virheen hyökkäis iholle, ja antoi näin Shildsille heti parhaat aseet käyttöön. Tosin eipä Shildskään pystynyt lukottamaan, joten tylsästi pisteille mentiin.
Cerrone – Guillard, taivas täynnä nyrkkejä
Nämä kevyemmät kaveri vetävät yleensä energisiä otteluita, ja kun Guillard haluaa tyrmätä vastustajansa ensimmäisessä erässä, oli odotuksissa viihdyttävä ja nyrkkien täyttämä matsi. Guillard tuli päälle kuin pyrremysrky ja sai heti kovia niittejä sisälle, Cerronen silmät pyörivät päässä. Guillard painoi aikansa päälle, mutta rahoitti sitten tilanteen, veikkasin että kokeneena ottelija hän ei halunut kaasuttaa itseään ulos, vaikka Cerrone oli selvästi tiputettavissa. Sitten kuin salama kirkkaalta taivaalta osat vaihtuivat, Guillardin hyökätessä viimeistelemään Cerronea, sai Cerrone yläpotkunsa kohdalleen, ja hänen sääriluunsa ja Guillardin otsan kohtaaminen olivat totta. Pum, suora perään ja Guillard laskemaan tähtiä. Yllättävä loppu, ja niin siinä vaan kävi että Guillardin kärsivällisyys hieman petti, joko matsi olisi pitänyt lopettaa heti alussa kun paikka oli, tai sitten rauhassa jakaa iskuja jo heikentyneeseen vastustajaan. Hyvä matsi, vaikka odotetusti lyhyt.
Henderson – Edgar, uusinta tittelistä
Illan pääottelu oli jälleen kerran viihdyttävä taisto näiden herrojen välillä. Ensimmäisessä erässä Henderson veti kovia alapotkuja perille, tavoitteenaan hidastaa Edgarin hyvää jalkatyötä. Tasaisissa merkeissä erä mentiin. Erän lopulla Henderson sai giljotiinin, mutta ei pystynyt lopettamaan sitä. Toisessa erässä Edgar antoi näytteen sähäköistä iskuistaan tiputtamalla Hendersonin, ja heti perään pari giljotiini yristystä. Henderson pääsi kuitenkin näistä karkuun. Erän lopussa ihmettelin miksi Henderson lähti iskujen vaihtoon mukaan, olisi nuijinut niitä kovia alapotkuja lihaksikkailla jaloillaan. Noissa jaloissa on enemmän lihaa kuin Edgarin molemmissa kintuissa yhteensä. Kolmannessa erässä ei taphtunut kummmepia, pystyottelulla mentiin ja erän alussa Henderson sai kovan potkun perille Edgarin kupooliin, tosin ilman suurempaa vaikutusta. Erän lopussa Edgar alkoi puolestaan jakamaan alapotkuja. Neljäs ja viides erä jatketiin samalla tahdilla, ja pisteille siis mentiin. Voitto haja äänin Hendersonille, joka on mielestäni ihan oikein. Viihdyttävä matsi, tosin kumpikin näytti haluavan pisteille. Seuraavaksi sitten Hendersonia vastaan Diaz, joka todennäköisesti voittaa selvästi, ikävä kyllä.
Stone – Perez, illan nopein tyrmäys
Tämä ottelu ei ehtinyt edes alkaa, kun Perez tyrmäsi 20 sekunnissa Stonen.
Bermudez – Hayden, viimeinen hidas
Ensin mainittu teki vaikutuksen fyysisyydellään sekä voimallaan jota tuossa ruhossa on. Matsi oli koko ajan Bermudezin hanskassa, kunnes Hayden sai hyvän polvipotkun Bermudezin nuppiin. Tuossa oli Haydenin paikka voittaa matsi, mutta Bermudez selvisi siitä, eikä aikaa kun hän vastapalveluksena veti etupotkun Haydenin päähän, ja siihen pystygiljotiini perään ja ottelu ohi.
Ihan hyvä kortti, ainakin odotuksiin nähden.