Eipähän tullut tänäänkään muutosta historiankirjoihin. Jääkotkat hävisi Mestiksen avausottelunsa Kouvolan KooKoo:ta vastaan maalein 3-6 (2-1, 0-2, 1-3). Sama kuvio on toistunut joka kausi sarja-avauksessa. Toivottavasti parin edellisen kauden huono alkukausi ei toistu tällä kaudella, vaan että voitosta saadaan kiinni jo ensi lauantaina Hyvinkään Ahmoja vastaan.
Joukkueessa esiintyi myös kaksi uutta pelaajaa. Skellefteå AIK:n Marko Kivenmäki ja ex-Ässä Timo Salonen. Kivenmäki pelaa Jääkotkien paidassa siihen asti kunnes sarjakausi Ruotsissa alkaa ja Salonen on ottelukohtaisella sopimuksella. Samassa ketjussa heidän kanssa pelasi Sami Häätylä. Jääkotkien maalissa aloitti Tomi Nyman.
Peli alkoi ikävästi Jääkotkien kannalta, sillä Mika Julkunen loukkaantui KooKoon maalinedusruuhkassa pahoin ja jouduttiin viemään paareilla pois kentältä. Julkusen kauden avaus kesti vain 1.55. Tärkeä pelaajamenetys heti alkuun joukkueelle. Vamma näytti aika pahalta, toivottavasti Julkunen toipuu nopeasti pelikuntoon. (Myöhemmin selvisi, että miehen sääriluu on murtunut. Pikaista parantumista hänelle!)
Itse ottelu oli kokonaisuudessaan KooKoon hallintaa. Ei kuitenkaan totaalisesti, mutta kouvolalaisten syöttöpeli ja liikkuvuus oli luokkaa parempaa kuin Jääkotkien. Avaukset olivat parempia ja etenkin KooKoon ykkösketju, jossa pelasivat Nurmberg ja Kattelus, oli vaikea pidettävä Kotkapakeille. Nurmberg sai tuoda välillä lähes esteettä kiekkoa Kotkapäätyyn asti. Yksi kausi Suomi-sarjassa ei ole miehen pelitaitoja minnekään hävittänyt, kuten ei myöskään hiusten pituutta.
Jääkotkien avausmaalit syntyivät pistohyökkäyksestä ja ylivoimalla. Toki kotijoukkuellakin paikkansa oli, mutta viimestelytaito jälleen kerran petti. Pirteintä otetta esitti ketju Vattukumpu, Ronkainen, Eloranta. Etenkin Eloranta oli pelipäällä ja toinen maali olikin hänen hyvän karvauksensa ansiota. Ottelun kulku olisi voinut muuttua merkittävästi mikäli Eloranta olisi saanut 2-1 tilanteessa kiekon maaliin Ronkaisen syöttämästä avopaikasta, mutta kiekko ponnahti tolppien kautta kentälle ja KooKoo sai huokaista helpotuksesta. Myöskin Kivenmäki ja Salonen väläyttelivät ajoittain ja kolmas maali oli Salosen yksilösuoritus, jossa hän kiersi vastustajan maalin ja sijoitti kiekon tyhjiin. Muutoin miesten esitykset jäivät ratkaisevassa kolmannessa erässä liiaksi yksityisyritteliäisyydeksi, Kivenmäki tuntui välillä rakastavan kiekkoa turhankin paljon. Häätylä tuntui olevan hieman ulkona ketjun kuvioista, lieneekö harjoituksen puutetta. Kolmas ketju jossa pelasivat Suominen, Pajunen ja Kaupinsalo osoitti hetkittäin olevan juonessa kiinni, mutta tulosta ei syntynyt. Puolustajista parhaiten esiintyivät Seikkula ja Tammelin. Seikkula yhdellä syötöllä ja Tammelin muuten hyvällä liikkeellä. Myöskin Pietsalo jaksoi raataa. Lehtisen otteista paistoi epävarmuus avausmaalista huolimatta. Hänninen ja Saarenheimo olivat välillä miehen pidossa vaikeuksissa. Lehtinen voisi myös koventaa otteittaan ja koettaa harrastaa enemmän taklauksia.
Yleisestikin ottaen aivan kuten viimekaudella voimanpuute haittasi vastustajan päädyssä etenkin hyökkääjiä. Heti kun pienikokoisten hyökkääjien liike loppui, KooKoon puolustus niittasi miehen laitaan ja kiekon muille maisemille. KooKoo ajoi pelin myös hyvin nurkkiin ja sieltä ukilaisten oli ajoittain vaikea nousta maalille. Salonen ja Eloranta onnistuivat muutaman kerran röyhkeydellään. Pienet Suominen ja Ronkainen olivat välillä vaikeuksissa. Mallia olisi voinut ottaa Nurmbergista, joka hyvin vartalollaan suojaten piti kiekkoa ja ohjasi hyvin ketjunsa peliä. Hänen ketjunsa saikin paljon peliaikaa ja välillä tuntui siltä, että mies on koko ajan kentällä. Kaverin hermot myös pitivät, mutta hän saikin aika rauhassa siirrellä kiekkoa. Olisi luullut että kolmannessa erässä mies olisi koetettu jotenkin eliminoida, sillä ylivoimapeli pyöri lähes täydellisesti hänen kauttansa. KooKoon avausmaali oli Nurmbergin kaunis ja harkittu veto tyhjään maalin reboud-kiekosta johon Nyman ei enää torjuntansa jälkeen yltänyt. Koko Jääkotkien puolustus oli maalin toisella nurkalla kasassa ja Nurmbergille jäi hyvin aikaa katsoa mihin kiekon laittoi. Toisen maalin teki Mattila ja KooKoo oli pelissä taas mukana. Joukkueen kolmas maali oli onnenkantamoinen, sillä Tatu Katteluksen tarkka ylänurkkaveto ponnahti maaliputkesta kentälle ja Häätylän jalasta maaliin. Nyman oli voimaton tilanteessa. Katteluksen laukaus oli erinomainen. Neljäs maali tuli kouvolalaisen päästessä jäähyltä ja kolme miestä oli vapaana Kotkien maalia kohti. Kotijoukkueen puolustajat seurasivat tilannetta taustalla. Varsin alokasmainen virhe kotkajoukkueelta. Viides KooKoon maali meni Nymanille längista. Puolustaja Holopainen sai laukoa vapaasti keskeltä maalin edestä Nurmbergin hyvästä syötöstä laatan verkon perille.
Viimeisen maalin KooKoo teki tyhjiin. Seitsemäs maalikin oli lähellä, mutta vapaasti läpi päässyt Luoma-Aho sai uusikaupunkilaiskatsomon iloksi kiekon tyhjästä maalista tolpaan. Hymyilytti se miestä itsekin.
Nähdyn perusteella Kukko-joukkue tulee olemaan paha pala muille vastustajille, kunhan vielä Antti Karhula tulee pelikuntoon. Toisaalta huonona puolena on se, että peli tuntui lepäävän liiaksi ykkösketjun harteilla. Taktisesti oikein joukkuettaan luotsaava valmentaja saattaa saada kouvolalaisten kuviot sekaisin eliminoimalla kyseisen ketjun pelin. Runsas peliaika käy varmasti myös kunnon päälle.
Koivisto ei tänään keksinyt lääkettä millä ykkösketju olisi saatu aisoihin. Hieman jäi kaipaamaan erästä tiettyä Jääkotkahahmoa kentälle. Hän ehkä olisi saanut omalla tavallaan Nurmbergin aisoihin. No, mennyt on mennyttä ja sitä ei takaisin saa. Salosesta ja Kivenmäestä ehkä odotettiin ratkaisijoita, mutta yhteispeli ketjulla ei vielä sujunut toivotulla tavalla. Kaiken kaikkiaan Jääkotkien hallitut hyökkäyskuviot olivat vähissä. Peli oli välillä ihmeellistä sohimista ja kiekon työntelyä. Valoa tunnelin päähän tuo se, että onnistuneet kiekonsiirrot olivat kauniita katsella ja kieltämättä ideaakin niissä oli. Lopullinen viimeistely ei vaan onnistunut. Myös röyhkeyttä maalinedustilantessa tarvitaan enemmän. Salosen otteet näyttivät, että hänen paitansa sisältä voisi tulevissa otteluissa purkautua aimo annos porilaista hulluutta auttamaan Ämpärporin miehiä. Missä oli muuten Jussi Viljanen? Maalivahtipeliin ei Jääkotkat kaatunut. Nyman otti kiinni ne kiekot jotka oli mahdollisuus saada. Ei voi tehdä enempää jos puolustus seilaa muilla vesillä. Nyman esitti myös muutaman myllysmäisen hyvän avauksenkin.
Ottelun palkitut pelaajat olivat Jääkotkista Tomi Nyman ja KooKoo:sta Timo Nurmberg. Palkinnot menivät aivan oikeille miehille. Kelpaa ainakin Nurmbergin nauttia siideristä matkalla kohti Kouvolaa.
Joukkueessa esiintyi myös kaksi uutta pelaajaa. Skellefteå AIK:n Marko Kivenmäki ja ex-Ässä Timo Salonen. Kivenmäki pelaa Jääkotkien paidassa siihen asti kunnes sarjakausi Ruotsissa alkaa ja Salonen on ottelukohtaisella sopimuksella. Samassa ketjussa heidän kanssa pelasi Sami Häätylä. Jääkotkien maalissa aloitti Tomi Nyman.
Peli alkoi ikävästi Jääkotkien kannalta, sillä Mika Julkunen loukkaantui KooKoon maalinedusruuhkassa pahoin ja jouduttiin viemään paareilla pois kentältä. Julkusen kauden avaus kesti vain 1.55. Tärkeä pelaajamenetys heti alkuun joukkueelle. Vamma näytti aika pahalta, toivottavasti Julkunen toipuu nopeasti pelikuntoon. (Myöhemmin selvisi, että miehen sääriluu on murtunut. Pikaista parantumista hänelle!)
Itse ottelu oli kokonaisuudessaan KooKoon hallintaa. Ei kuitenkaan totaalisesti, mutta kouvolalaisten syöttöpeli ja liikkuvuus oli luokkaa parempaa kuin Jääkotkien. Avaukset olivat parempia ja etenkin KooKoon ykkösketju, jossa pelasivat Nurmberg ja Kattelus, oli vaikea pidettävä Kotkapakeille. Nurmberg sai tuoda välillä lähes esteettä kiekkoa Kotkapäätyyn asti. Yksi kausi Suomi-sarjassa ei ole miehen pelitaitoja minnekään hävittänyt, kuten ei myöskään hiusten pituutta.
Jääkotkien avausmaalit syntyivät pistohyökkäyksestä ja ylivoimalla. Toki kotijoukkuellakin paikkansa oli, mutta viimestelytaito jälleen kerran petti. Pirteintä otetta esitti ketju Vattukumpu, Ronkainen, Eloranta. Etenkin Eloranta oli pelipäällä ja toinen maali olikin hänen hyvän karvauksensa ansiota. Ottelun kulku olisi voinut muuttua merkittävästi mikäli Eloranta olisi saanut 2-1 tilanteessa kiekon maaliin Ronkaisen syöttämästä avopaikasta, mutta kiekko ponnahti tolppien kautta kentälle ja KooKoo sai huokaista helpotuksesta. Myöskin Kivenmäki ja Salonen väläyttelivät ajoittain ja kolmas maali oli Salosen yksilösuoritus, jossa hän kiersi vastustajan maalin ja sijoitti kiekon tyhjiin. Muutoin miesten esitykset jäivät ratkaisevassa kolmannessa erässä liiaksi yksityisyritteliäisyydeksi, Kivenmäki tuntui välillä rakastavan kiekkoa turhankin paljon. Häätylä tuntui olevan hieman ulkona ketjun kuvioista, lieneekö harjoituksen puutetta. Kolmas ketju jossa pelasivat Suominen, Pajunen ja Kaupinsalo osoitti hetkittäin olevan juonessa kiinni, mutta tulosta ei syntynyt. Puolustajista parhaiten esiintyivät Seikkula ja Tammelin. Seikkula yhdellä syötöllä ja Tammelin muuten hyvällä liikkeellä. Myöskin Pietsalo jaksoi raataa. Lehtisen otteista paistoi epävarmuus avausmaalista huolimatta. Hänninen ja Saarenheimo olivat välillä miehen pidossa vaikeuksissa. Lehtinen voisi myös koventaa otteittaan ja koettaa harrastaa enemmän taklauksia.
Yleisestikin ottaen aivan kuten viimekaudella voimanpuute haittasi vastustajan päädyssä etenkin hyökkääjiä. Heti kun pienikokoisten hyökkääjien liike loppui, KooKoon puolustus niittasi miehen laitaan ja kiekon muille maisemille. KooKoo ajoi pelin myös hyvin nurkkiin ja sieltä ukilaisten oli ajoittain vaikea nousta maalille. Salonen ja Eloranta onnistuivat muutaman kerran röyhkeydellään. Pienet Suominen ja Ronkainen olivat välillä vaikeuksissa. Mallia olisi voinut ottaa Nurmbergista, joka hyvin vartalollaan suojaten piti kiekkoa ja ohjasi hyvin ketjunsa peliä. Hänen ketjunsa saikin paljon peliaikaa ja välillä tuntui siltä, että mies on koko ajan kentällä. Kaverin hermot myös pitivät, mutta hän saikin aika rauhassa siirrellä kiekkoa. Olisi luullut että kolmannessa erässä mies olisi koetettu jotenkin eliminoida, sillä ylivoimapeli pyöri lähes täydellisesti hänen kauttansa. KooKoon avausmaali oli Nurmbergin kaunis ja harkittu veto tyhjään maalin reboud-kiekosta johon Nyman ei enää torjuntansa jälkeen yltänyt. Koko Jääkotkien puolustus oli maalin toisella nurkalla kasassa ja Nurmbergille jäi hyvin aikaa katsoa mihin kiekon laittoi. Toisen maalin teki Mattila ja KooKoo oli pelissä taas mukana. Joukkueen kolmas maali oli onnenkantamoinen, sillä Tatu Katteluksen tarkka ylänurkkaveto ponnahti maaliputkesta kentälle ja Häätylän jalasta maaliin. Nyman oli voimaton tilanteessa. Katteluksen laukaus oli erinomainen. Neljäs maali tuli kouvolalaisen päästessä jäähyltä ja kolme miestä oli vapaana Kotkien maalia kohti. Kotijoukkueen puolustajat seurasivat tilannetta taustalla. Varsin alokasmainen virhe kotkajoukkueelta. Viides KooKoon maali meni Nymanille längista. Puolustaja Holopainen sai laukoa vapaasti keskeltä maalin edestä Nurmbergin hyvästä syötöstä laatan verkon perille.
Viimeisen maalin KooKoo teki tyhjiin. Seitsemäs maalikin oli lähellä, mutta vapaasti läpi päässyt Luoma-Aho sai uusikaupunkilaiskatsomon iloksi kiekon tyhjästä maalista tolpaan. Hymyilytti se miestä itsekin.
Nähdyn perusteella Kukko-joukkue tulee olemaan paha pala muille vastustajille, kunhan vielä Antti Karhula tulee pelikuntoon. Toisaalta huonona puolena on se, että peli tuntui lepäävän liiaksi ykkösketjun harteilla. Taktisesti oikein joukkuettaan luotsaava valmentaja saattaa saada kouvolalaisten kuviot sekaisin eliminoimalla kyseisen ketjun pelin. Runsas peliaika käy varmasti myös kunnon päälle.
Koivisto ei tänään keksinyt lääkettä millä ykkösketju olisi saatu aisoihin. Hieman jäi kaipaamaan erästä tiettyä Jääkotkahahmoa kentälle. Hän ehkä olisi saanut omalla tavallaan Nurmbergin aisoihin. No, mennyt on mennyttä ja sitä ei takaisin saa. Salosesta ja Kivenmäestä ehkä odotettiin ratkaisijoita, mutta yhteispeli ketjulla ei vielä sujunut toivotulla tavalla. Kaiken kaikkiaan Jääkotkien hallitut hyökkäyskuviot olivat vähissä. Peli oli välillä ihmeellistä sohimista ja kiekon työntelyä. Valoa tunnelin päähän tuo se, että onnistuneet kiekonsiirrot olivat kauniita katsella ja kieltämättä ideaakin niissä oli. Lopullinen viimeistely ei vaan onnistunut. Myös röyhkeyttä maalinedustilantessa tarvitaan enemmän. Salosen otteet näyttivät, että hänen paitansa sisältä voisi tulevissa otteluissa purkautua aimo annos porilaista hulluutta auttamaan Ämpärporin miehiä. Missä oli muuten Jussi Viljanen? Maalivahtipeliin ei Jääkotkat kaatunut. Nyman otti kiinni ne kiekot jotka oli mahdollisuus saada. Ei voi tehdä enempää jos puolustus seilaa muilla vesillä. Nyman esitti myös muutaman myllysmäisen hyvän avauksenkin.
Ottelun palkitut pelaajat olivat Jääkotkista Tomi Nyman ja KooKoo:sta Timo Nurmberg. Palkinnot menivät aivan oikeille miehille. Kelpaa ainakin Nurmbergin nauttia siideristä matkalla kohti Kouvolaa.