Viestin lähetti Jii
Mitäköhän Baltimoren uinti-ihme on popsinut?
Ennätysten rikkomisen ymmärrän, mutta ennätysten murskaaminen 200 m sekarin tyyliin on eri juttu. Jos ennätys paranee yli kaksi sekuntia kuukaudessa (Sievisen vanha enkka 1:58,16 -> Phelpsin 1:57,52 (kesäkuun lopussa) ->1:56,04 (tänään)) ei kaikki voi olla ihan normaalia.
Tuskin päivän vire voi vaikuttaa noin paljon aikaan?
Vaikka uinnin valmennusmenetelmät ovat muuttuneet melkoisesti viimeisen vuosikymmenen kuluessa pidän itsekin tällaiseen tuloskehitykseen pääsemistä melkoisena ihmeenä. En haluaisi sanoa, että keinot ovat Phelpsin tapauksessa epärehelliset mutta varsin usein vastaavissa tapauksissa taustalta paljastuu runsasta kiellettyjenaineiden käyttöä, aivan kuten kävi kiinalaisten naisuimareiden kohdalla useita vuosia sitten ja samoja epäilyjä esitettiin silloin kun aussit rynnivät todella leveällä rintamalla uinnin terävimpään kärkeen, (en muista jäikö yksikään aussi kiinni dopingista mutta muistelen muutamia epäilyjä esitetyn). Puhumattakaan DDR'n huikeasta menestyksestä, (entiset ddr'läis valmentajathan olivat nostamassa Kiinaa huipulle).
Uinti on myös siinä suhteessa muuttunut melkoisesti, että ns. "lapsitähdet" pysyvät pinnalla kauemminkin kuin pari vuotta. Kaikki taisi oikeistaan muuttua juuri Sievisen rynniessä terävimpään kärkeen, sitä ennen valtaosa nuorista tähdistä kesti rääkkiä vain muutaman vuoden ajan, sen sijaan sellaiset uimarit jotka eivät olleet rynnineet maailmankärkeen nuorina saattoivat pysytellä huipulla huomattavasti useampia vuosia.
Uinti on valmennusmenetelmien osalta muuttunut todella radikaalisti. Omana aikanani harjoiteltiin jo huomattavan paljon, treenasin 16-vuotiaana parhaimmillaan kymmenisen kertaa viikossa nyt samanikäiset huiput treenaavat kaksi jopa kolme kertaa päivässä, viikossa on vain yksi kevyempi päivä. Uimari joutuu jo todella nuorena, mikäli tähtää huipulle aikaisin, panemaan kaiken likoon. Käytännössä juuri millekään muulle kuin uinnille ei jää aikaa.
Eräs merkityksellisistä muutoksista verrattuna omaan aikaani on uimareiden astman huomattavan suuri lisääntyminen. Minulla oli aina talvella nuhaa ja köhää mutta astmasta ei ollut puhettakaan, nyt samaisissa ongelmissa painivilla uimareilla on käytössä astmapiiput sun muut mikä entisestään helpottaa treenaamista. On huomioitava, että monet astmaan hoitoon tarkoitetut lääkeaineet on kiellettyjenaineidenlistalla, mutta jos uimarilla (urheilijalla) on lääkärintodistus astmasta hän voi käyttää lääkkeitä jotka muuten kuuluvat kiellettyjenaineiden listalle.
On valmennuksen & sun muiden keinojen ohella kehitystä on myös tapahtunut välineissä. Monet miesuimaritkin ovat ryhtyneet käyttämään kokovartalouimapukua, tai ainakin sellaista jossa normaalin reiteen ylettyvän housuosan ohella yläkroppa on suojattu. Tämä nk. "hainiho-puku" (nimi johtuu siitä, että puvun suunnittelussa on tutkittu hain ihokerroksen rakennetta) vähentää vastusta ja sen myötä nopeuttaa uintia jopa useilla kymmenyksillä/ sata metriä.
Valmennuksen ja välineiden kehittymisestä huolimatta minulla on melkoisen vahvoja epäilyjä muidenkin keinojen käytön, jopa huomattavan laajan, suhteen. Ihmelapsiahan aina silloin tällöin syntyy mutta uinnissa niitä tuntuu syntyvän melkoisella vauhdilla nykyään, lähes joka vuosi tuntuu pinnalle nousevan uusi muihinnähden suorastaan ylivoimainen huippu-uimari.
Vaikka uintimatkoja ja lajeja on paljon siitä huolimatta epäilykselle jää oma sijansa.
vlad#16.