Kun tuota sentteristöä katsoo, niin kyllähän tuo huutaa Aatu Rätyä. Mäenpää vaikuttaa nimettömimmältä ykkössentteriltä sitten Aleksi Mustosen (2015). Sentteripeli on harvemmin ollut Suomen vahvimpia osa-alueita viime turnauksissa, vaikkakin myös menestystä on tullut.
2014: Teuvo Teräväinen. Koko turnauksen herra ja hidalgo, Saku Mäenalasen ruokkija. Valtaosa mestaruusjoukkueen tulosvastuusta oli Teukan harteilla.
2015: Aleksi Mustonen. Kisat muistetaan ylivoimamaalien puuttumisesta. Mustonen epäonnistui kokonaan ykkösen keskellä (0+1=1, -2). Sen sijaan taustalla Roope Hintz opetteli sentterin tontille ja 17-vuotias Sebastian Aho pelasi vielä kolmosketjussa Antti Kalaputaan laidassa.
2016: Sebastian Aho. PuLa-Aho -ketju oli koko kisojen ajan suuressa tulosvastuussa ja Aho ketjun aivot. Ei lisättävää, vaikka Auston Matthews vei ansaitusti sentterin paikan kisojen tähtikentässä. Mestarijoukkueessa myös Hintz, Nättinen ja Siikonen hoitivat roolinsa erinomaisesti.
2017: Julius Nättinen. Katastrofikisat päättyivät karsintoihin ja Nättinen oli totaalinen floppi ykkössentterinä. Myös Henrik Borgström jäi kiikareille. Paras pistemies oli lopulta kakkossentteri Aapeli Räsänen. Kisoista kieltäytynyt Aleksi Saarela olisi mahdollisesti ollut vahvistus.
2018: Janne Kuokkanen. Kuokkanen lähti kisoihin ykkössentterinä, mutta pelityyli ei istunut Jussi Ahokkaan pelitapaan ja lopulta ykkösen keskelle vaihtui kamppailuvoimaisempi Aapeli Räsänen. Erityismainintana Joona Koppasen huippuonnistuminen nelossentterinä. Turnaus päättyi harmittavan epäonniseen Tshekki-tappioon. Jesperi Kotkaniemen jättäminen ulos jätti jossittelun varaa.
2019: Rasmus Kupari. Ei loistanut, mutta ei suuremmin pettänytkään. Mestarijoukkueen tulosvastuu jakautui hyvin tasaisesti ja mestaruutta voi pitää täydellisenä yhteispelin voittona. Myös kakkossentteri Anton Lundell onnistui roolissaan hyvin.
2020: Rasmus Kupari. Samankaltaiset lähtökohdat kuin edellisenä vuotena, mutta roolia korosti Anton Lundellin puuttuminen loukkaantumisen vuoksi. Myös Kupari loukkaantui heti avausottelussa. Kristian Tanus paikkasi vajaata hyökkäystä kelvollisesti ja Antti Saarelaa peluuttiin odotettua isommassa roolissa. Nelossijasta huolimatta pelaaminen oli yksilökeskeistä, punainen lanka oli kateissa ja sijoitus kiitos USA:n ohipelistä.
2021: Anton Lundell. Vahvin sentteristö viiteen vuoteen. Kapteeni Lundell oli Suomen tärkein hyökkääjä ja myös kakkossentteri Juuso Pärssinen pelasi erinomaisen turnauksen. Myös Nikkanen ja Helenius hoitivat tonttinsa hyvin alemmissa ketjuissa. Erinomaisesti taisteltu pronssi ja hieno turnaus kaikkinensa.
2022: Juuso Mäenpää? Seurajoukkue KalPassa pelannut ison osan peleistä myös laiturina. Paljon kysymysmerkkejä ilmassa. Puolustavat sentterit eivät tule olemaan ongelma, vaan jopa vahvuus.