Vähän vastinetta.
Opi tunnistamaan ryhäset !
Stadin asukkaista on noin puolet landeja. Eli kun stadilainen lähtee kaupungille dallaamaan, on hänellä osapuilleen fifty-fifty mahdollisuudet väistellä lantatatteja. (Landelaisen laskuopin mukaan voimasuhteet ovat vihti-vihti.)
Monen stadilaisen mielestä pääkaupunki on jo lopullisesti savolaisten ja muiden mongertavien junttien saastuttama. Vielä on kuitenkin saumat klaarata: vältä landelaisten seuraa aina ja iankaikkisesti. Opi tsennaamaan vihollisesi ystävien joukosta. Tässä jutussa ohjeet!
Dunkkis täytyy aina tsekata. Landelaisten elämän perusaine on lanta ja se on tuhtia kamaa döllikseltään. Paraskaan parfyymi ei peippaa skarppia klyyvaria. Kun sköndä alkaa duftata, ole tarkkana: lähistöllä smyygailee jurvatappi.
Usein lande dunkkaa myös svettikselle. Niillä on karvabresa kaalissa kesät talvet ja se hautoo kyllä knuburan siihen pisteeseen, että fledan alla syntyy uusia alkuaineita.
Landejen kainalot eivät juuri saippuaa ja dödöä ole nähneet, kalakukko on ainoa asia, joka tsittaa siihen mestaan luonnostaan.
Kledjut paljastavat monen landelaisen. Hagiksen torilla näkee gamloja starbuja, joilla on huterat pussibyysat. Käsittämätöntä, että sellaiset releet ovat yleensä ehjät. Niiden gubbejen faijanfaijat ovat nimittäin ridanneet tasan samoissa bralloissa Laatokan yli jäitä myöden kesällä 1886.
Keski-ikäinen juntti erottuu Stadilla todella iisisti. Myrkynvihreää strigaasia ja violettia skragaa kun ei käytä kukaan muu kuin navetan kunkku ja ometan keisari. Lisäksi niillä on remmipläägät, joissa on korkea puubottne.
Nuoremman polven nurmivasarat luulevat, että ne näyttävät stadilaisilta kalliissa kledjuissaan. Lacoste-skjordalla ne eivät kuitenkaan pysty hämäämään skarpilla ögöllä siunattua havannoitsijaa. Juniorijuntti kärähtää snadista ja hikisestä skeggestä sekä ilmeestä, josta lyysaa turpeen pohjimmainen olemus.
Tsekkaa murre
Öörat höröllä on hyvä olla. Lande paljastuu usein bamlausvaiheessa. Miumau-kieltä myllertävä rasvanaama on taatusti bunkannut ikänsä talikon varressa.
Landelaiset yrittävät usein flöitata olevansa stadilaisia solkottamalla slangia. "mie oon tatilainen" ei kuitenkaan pysty vakuuttamaan paljasklabbista.
Osa landeista höpisee omaa Riihimäki-slangia ja luulee, että se menee täydestä. Jos kuulet jonkun kutsuvan spåraa raitsikaksi, dösää limpuksi, Stadia Hesaksi, snagaria nakkariksi tai Sörkkaa Sörkäksi, smiitaa oitis: jossain on navetan ylisiltä pääkaupunkiin dyykannut tahnapää.
Skönellä huimaa
Skönestä heinäpläägät ei snaijaa mitään. Finnjetillä ne spyttaavat parijonossa heti kun botski snadisti gungaa. Kaiken lisäksi ne studaavat, että tappi on irti ja voda luudaa ineen.
Varmimmin landelainen paljastuu skiglarissa. Kun eka floogu iskee, juntti vekslaa väriä ja spuglaa. Toka floogu tuo tortun galsariin ja vie tajun mennessään. Sen jälkeen syntyperänsä paljastanut on skuffattava bärtsille huilaamaan ja blosiksen tyyntymistä venttailemaan, muuten se golaa handuihin.
Kaikissa asioissa savihatut eivät ole toivottomia. Jos epäilet jonkun kundin olevan bastussa syntynyt, iske sille kirves ja koivupölli handuun.
Aito lande hakkaa veduja kuin heikkomielinen.
Tai ojenna kundille kippo multaa, se hitta sieltä tuhat daggaria. tai käske karjun heittää metski jonkkaan. Jos se on jauhonaama, se jallittaa viidessä minuutissa sata skitaria.
Tai lyö HK:n sininen tsiegura sen hudan eteen. Jos se skruudaa sen kuorineen, se on Kihniöltä. Jos se dokaa huikalla koko flindan shivaa päälle, se on vielä syvemmältä.
Ja vielä yksi saletti konsti: Pane epäilyksenalainen pluggaamaan tämä juttu. Aito ryynipora ei bonjaa sanaakaan.
Juhannusterveisin Snadi.
P.S. Juttu ei ole kirjoittamani, vaan olen saanut sen sähköpostina. Kirjoittajasta ei ole tietoa, mutta allekirjoitan ns. kybällä.