Aika harvalle ammattipelaajalle joku seuratausta on 'hirveän iso juttu'; itse asiassa se on ammattilaiselle melko irrelevantti seikka. Pisteet Bergenheimille sekä rehellisyydestä että pelisilmästä. Ammattilaiset osaavat lisäksi puhua julkisuuteen sitä mitä omat fanit haluavat kuulla, eli tässä tapauksessa ifk-fanit. Tuolla lausunnolla Bergenheim vältti siellä leirissä palkkasoturina pelaavan jokerin leiman.
En voisi olla enemmän samaa mieltä. Lätkä ei ole enää puulaakitason neppailua ja yksi osa ammattipelaajan duunista on ottaa kulloinenkin seuransa tosissaan. Ihan samoinhan J.Ruutu on katkonut siteensä HIFK:hon ja ilmoittanut antavansa kaikkensa Jokereille eli edustamalleen seuralle. Mitä pahaa tässä on? Näinhän sen pitääkin mennä. Vain amatööri vinkuu ulospäin, että en saanut diiliä sinne minne halusin, joten tulin tähän seuraan. Sellaisella asenteella olevia pelaajia ei ylipäätäänkään palkata ammattimaisiin organisaatioihin, kuten HIFK:hon ja narreihin.
Sanoin jo omassa osiossa, että kiihkeimmät seurauskollisuustapaukset ovat äärifaneja, joiden osuus koko lätkäscenestä (pelaajat, valmentajat, agentit, yleisö kokonaisuudessaan) on minimaalinen. Tämä koskee kaikkia Jatkoajan aktiivikirjoittajia, myös meikäläistä. Meidän tarve neuvoa pelaajia on välillä todella liikuttavaa. Samaa tasoa kuin katsomosta huutelu seiväshyppääjälle aiheesta "mä tiedän kuinka ylität 6 metriä". Täydellisen tietämättömyyden antava selkänoja on hyvin tukeva. Näin muuten jokunen päivä sitten Semir Ben-Amorin safkaamassa seurueessa, johon kuului mm. Ilari Melart. Mitä helvettiä, eikös näiden pitäisi olla ylimpiä vihamiehiä??? Missä on kaverien Jatkoaika-tietämys?
Vahvistuksista: Jos Karlssonin saatte, niin siinä on ilman mitään laseja liigan paras ulkomaalaisvahvistus. Mukaanlukien T.Selännekin. Härreguud, pakkien pistepörssin voittaja!