Työ jota et mielelläsi tekisi?

[dana77]

Päällimmäisinä mieleen tulevat hoitotyö ja siivoustyö. Kumpaakin olen jopa tehnytkin mutta eivät kyllä olleet minun töitäni. Hoitotyössä siis nimenomaan vanhusten hoito, lapsia nyt voisin vielä hoitaakin. Ei vain iske hoitotyössä esimerkiksi paskavaippojen vaihto.

Pakko pilata tämä väärinkäsitys ja paljastaa, että lapset aina silloin paskantavat vaippoihin, joten paskavaippojen vaihto on lastenhoitajille hyvin tuttua.

 

[ms.qvist]

Onhan noita töitä joita en tekisi mistään (tai melkein) mistään hinnasta.

Siivoojana olen ollut yläasteaikoina parina kesänä eikä todellakaan ole minun juttuni. Ei enää koskaan moppia käteen (hyvä, että viitsin kotona siivota).

Myyntityö ei kiinnosta minua laisinkaan, ei etenkään kaupan kassa tms. Ehkäpä hätätilassa jokin erikoistavaraliikkeen myyntityö menettelisi.

Eritellään vielä myyntityöstä puhelinmyynti. Kerran meinasin ryhtyä siihen hommaan mutta onnekseni en ryhtynyt koska en usko, että olisin näillä lahjoilla selvinnyt duunissa kahta tuntia kauempaa.

Tietyt liukuhihnatyöt eivät kiinnosta, vaikkapa esim. kännyköiden kokoaminen.

Eipä minua saisi ihan helpolla varastoonkaan töihin. Erilaisia logistiikka sekä postialan töitä tullut tehtyä riittämiin joten vastaavat hommat eivät enää kiinnosta. Mielummin vaikkapa teurastamolle töihin.

Enkä usko, että minusta olisi sossuunkaan töihin tai työvoimatoimistoon tai Kelaan. Eivät tunnu minun hommilta ja liian paljon turhauttavaa paperinpyörittelyä jota voisi järkeistää huomattavasti.

Tässäpä nyt alkuun jokunen ei-kiintoisa ammatti.

vlad.

 

[RockTheRink]

Mä olen nyt pari viikkoa maistellut sairaalan huoltomiehen hommia. Tai logistiikkaahan tämä on, pihahommat sun muut tekee eri porukka. Huoltomiehen hommiin kuuluu mm. ruoan jako osastoille 2 x päivässä, lääkkeiden jako, steriliivälineiden jako, keskusvarastokamojen roudaaminen osastoille ja jätteiden kuljettaminen osastoilta pois. Ihan kivaa hommaa, ajella päältäajettavalla trukilla pitkin sairaalan käytäviä. Jätteet on silloin vittumaisia jos ne haisee, etenkin leikkurin jätteistä saattaa joskus pussista vuotaa verta ja säkin muoto muistuttaa erehdyttävästi ihmisjalkaa. Lajittelu onkin syystä tarkkaa. Punaisille säkeille on oma Molokkinsa pihamaalla. Mutta muuten tuo pyykki -ja jätesäkkien lemppailu käy hyvästä lihastreenistä.

Bonuksena huoltomiehen hommiin kuuluu vielä vainajiin liittyvät hommat. Ei joka päivä, mutta ehkä kerran viikossa. Hoitajat tuo kuolleen 0-kerrokseen, jossa ruumis pussitetaan ja laitetaan kylmään odottelemaan avausta. Kaikenlaisia vainajia siellä toki on, niinkuin kuvitella saattaa. Vanhoja, nuoria, vastasyntyneitä ja kaikin eri tavoin kuolleita. Lisäksi myös hautaustoimistosta käy kuski tuomassa arkun, silloin pitää ottaa vainaja kaapista ja laittaa se arkkuun. Vainaja on alaston, ja se pitää siistiä. Hiukset kammata, pyyhkiä ylimääräiset smäidät naamalta ja laittaa nätti ns.paidantapainen päälle. Tai kaulushan se lähinnä on. Joskus letkut on jätetty suuhun, ja ne pitää ottaa pois. Tämän jälkeen arkku siirretään viereiseen kappeliin, sytytetään kynttilät ja laitetaan musiikki soimaan. Ja ei muuta kuin omaisia odottelemaan vainajannäyttöä varten. Omaisten kohtaaminen on kuulemma ehkä rankinta, varsinkin kun huoltomiehillä ei ole siihen mitään psykologista koulutusta. Onneksi hoitaja on siinä mukana. Toistaiseksi tämä työvaihe on vielä kokematta, koska viimeksi jouduin kesken kaiken lähtemään ruoan jakoon ja kokeneempi kaveri tuli tilalle.

Obduktio on viereisessä huoneessa, ja patologi saattaa välillä läväyttää oven auki kun kroppa on avattuna pöydällä. Tästä syystä eka työpäivä jättikin lähtemättömän vaikutuksen. Avauksesta syntyvien kaasujen hajua ei voi sanoin kuvailla - se pitää kokea itse. Heti ekalla viikolla meinasin joutua nakitetuksi "mielenkiintoiseen" hommaan - n.15 vainajaa olisi pitänyt siirtää kaapista A kaappiin B, ja siivota kaikki mähnä mitä kaapin pohjalle on valunut. Onneksi oli lääkkeiden jako kesken, mutta eiköhän tuokin vielä vastaan tule.

Tälläistä siis sairalaan huoltomiehen hommiin kuuluu.

Mutta; meillä on hemmetin hyvä porukka. Huuli lentää, ja työkaverit on hauskoja. Ei todellakaan mitään natsimeininkiä, taukotiloissa on taulu-tv:t ja netit ja sohvat (joskus saattaa mennä tuntikin ettei yksinkertaisesti ole mitään hommia). Viihdyn sairaalassa noin muuten, pidän siitä että näkee kaiken aikaa ihmisiä ja saa palvella toisia. En ikimaailmassa vaihtaisi edelliseen duuniin, jossa rakentelin erilaisia kalusteita julkisiin tiloihin. Ei siinä työssä mitään vikaa ollut, mutta työilmapiiri oli jotain aivan käsittämättömän huonoa. Koko ajan joku kulki perässä, ja merkkasi muistikirjaan jos mokasit jotain. Jokaikinen päivä vitutti mennä töihin. Omanarvontunto tapettiin lähes täysin. Se merkkaa minulle enemmän kuin mikään muu, tietää tekevänsä tärkeää työtä ja työkaverit arvostavat korkealle. Ei kukaan jaksa vittuilua ja arvostelua kuunnella joka päivä, tai olla sellaisessa paikassa jossa kaikkein naamat on norsunvitulla ja kaikki haluaa lyödä vaan kapuloita rattaisiin.

Palkkahan nyt on aina paska paikassa kuin paikassa, ja riittämätön ;)

 

[Pavlikovsky]

Löytyyhän noita. Lähinnä tuonne terveyspuolen duuneihin nämäkin liittyvät eli sairaanhoitaja, kirurgi, patologi jne. ovat sellaisia joita en tosiaan mielelläni tekisi, vaikka palkka ei mikään huono varsinkaan kirurgilla/patologilla tunnu olevan.

 

[-OO-]

Kyllähän niitä on enemmän kuin sellaisia mitä tekisin... Ihan mikä tahansa hoitoalan työ tuntuu niin vastenmieliseltä että sellaiseen en kykenisi mitenkään, ei vaan ole meikäläisestä perseitä pesemään ja vaippoja vaihtelemaan. Myös kaikenlainen esiintymistä vaativa työ (juontaja, näyttelijä jne.) jäisi minulta tekemättä, esiintymiskammo on liian suuri. Ja sellaiseen myynti/markkinointityöhän, jossa joutuu nuoleskelemaan asiakkaita, harrastamaan small-talkia ja käymään lounailla tms., ei minusta myöskään olisi. Yleensä ottaen olen sen verran epäsosiaalinen ihminen että olen parhaimmillani työssä jossa ei tarvitse olla kovin paljoa ihmisten kanssa tekemisissä ja saa aika pitkälti puurtaa yksin jossain omassa nurkassaan, eli juuri sellainen työ mitä minä tällä hetkellä teen.

 

[pettter]

Ohjelmoija nyt ensimmäisenä tulee mieleen ja myös muutkin vastaavat noin yleisesti ottaen nolot ja nörttimäiset hommat. Sairaalaankaan ei musta olis työskentelemään kun jo pelkkä ajatuskin saa heikottamaan. Päiväkotiinkaan ei, kun en itkeviä pikkulapsia kestä, mutta ei kait ne nyt mua muutenkaan sellaisiin hommiin ottais. Ja hmm, ulkonakaan en kesäisin koko työpäivää haluaisi olla kun en aurinkoa kovinkaan hyvin kestä. Monissa kauppakeskuksissa kun näkee niitä pleikkarikauppoja, niin niiden ohi kävellessä tulee monesti mietittyä että se vasta olisi nörttimäistä hommaa, ja kännykkäliittymien myynti marketeissa on toinen lähes vastaava. Kyllähän näitä keksisi paljonkin lisää jos vaan tarkemmin miettisi.

 

[vilperi]

Pakko pilata tämä väärinkäsitys ja paljastaa, että lapset aina silloin paskantavat vaippoihin, joten paskavaippojen vaihto on lastenhoitajille hyvin tuttua.

Tiesin kyllä mutta tykkään viettää aikaa lasten kanssa jolloin tästä ikävästä seikasta huolimatta voisin kuvitella työskenteleväni lasten hoitajana.

 

[puuha-pete]

Kyllä ne on nuo sairaalassa työskentelyt ja lähihoitajan kaltaisia hommia muistuttavat duunit. Kaikki kunnia tätä mielestäni ainakin henkisesti raskasta hommaa tekeville, itse en tähän pystyisi.

Toisena on sitten varmaan työt, jossa joutuu kohtaamaan ihmisiä, jotka vaativat "huoltamista", eli siis holhoojan hommia. Ja ei, ei ole mitään lapsia vastaan vaan haen tässä tavallaan invalidien vahtimista. Kuulostipa pahalta mutta varmasti ymmärrätte pointin. Kunhan itsensä toistaikseksi pystyy huolehtimaan.

Siivoojan duunia voisin varmasti tehdä jos tiukka paikka tulee, ihan jees.

Johonkin Onnelaan en mielellään lähtisi blokkariksi, voi olla puolensakin, mutta vituttaahan tuollainen.

 

[masaman]

Kyllä ne on nuo sairaalassa työskentelyt ja lähihoitajan kaltaisia hommia muistuttavat duunit. Kaikki kunnia tätä mielestäni ainakin henkisesti raskasta hommaa tekeville, itse en tähän pystyisi.

Mainettaan helpompaa hommaa. Kyllä tohonkin varmasti tottuu. Jokainen sitä tekevä on aikanaan ollut varmasti sitä mieltä, ettei koskaan halua toimia kyseisessä työssä.

 

[sampio]

Mainettaan helpompaa hommaa. Kyllä tohonkin varmasti tottuu. Jokainen sitä tekevä on aikanaan ollut varmasti sitä mieltä, ettei koskaan halua toimia kyseisessä työssä.

Riippuu varmasti toimenkuvasta. Kai sairaaloista löytyy helpohkojakin hommia, vaikka olisi hoitoalan koulutus, paperin pyöritystä yms. Saa korjata vapaasti, jos olen aivan metsässä.

Sitten on niitä duuneja, joita moni ajattelee suurin piirtein vasemmalla kädellä hoidettaviksi, kuten jotain varhaiskasvatusta. Itse en ole työskennellyt alalla, mutta sen verran läheltä sitä seurannut ja nykyään erinäisissä lastenpuuhasteluissa olen mukana, että kunnioitan todella paljon alan keskimääräistä ammattitaitoa ja jengin asennetta. Yhteiskunnan tärkeimpiä duuneja helposti, vaikka palkkaus ei päätä huimaa.

 

[cosmic_rodeo]

Kommariksi leimaantumisenkin uhalla sanon, että mainostoimistossa minun olisi melkein mahdotonta kuvitella työskenteleväni.

Joo-o, hienot on tittelit näilläkin jampoilla ja liksa on varmasti valtava, mutta oikeastihan heidän hommansa on siis keksiä nerokkaita sloganeita ("Mistä näitä senttejä oikein tulee?", "Elämä on!" ja joka kerta ilon kyyneleitä aiheuttava radiomainos "Bigmacbigmacbigmacbigmacbigmacbigmacbigmac..."), joita lapset ja idiootit voivat sitten huudella toisilleen humoristisina hetkinään.

Toisaalta on ihan hienoa, että joskus sitä huomaa ilmaisjakelulehden kannessa paikallismarketin mainoksesta saatavilla olevan poikkeuksellisen halpoja pottuja. Sellaisesta mainonnasta minäkin tykkään.

Paimenen homminkaan ei olisi meikäläisestä. Jostain oudosta syystä en luota lampaisiin ollenkaan. Voisinpa sanoa jopa hieman pelkääväni näitä lempeästi tuijottavia sorkkaeläimiä. Sama pätee myös lehmiin, joten maatalousalallekaan en voisi kuvitella siirtyväni. Lammas on parhaimmillaan kebabin muodossa rullattuna littanaan leipään kera raikkaan salaatin ja tulisen kastikkeen.

Onko muuten totta, että lampaalla ei ole lainkaan sulkijalihasta ja se tämän vuoksi hukkuu veden varaan joutuessaan?

Mehiläistarhauskin on ehdoton ei. Pelkään mehiläisiä vielä enemmän kuin lampaita. Olen nössö.

En myöskään työskentelisi mielelläni joukkoliikenteessä, koska en osaa ajaa autoa.

Noh, oikeasti tekisin varmaankin ihan mitä hommia tahansa, sillä pidän työnteosta ja siitä, että kaikki laskut ynnä vuokrat saa maksettua eräpäivään mennessä.

Hienoja ja antoisia hetkiä itse kullekin oman työnsä parissa toivotellen. Ja toki työtä vailla oleville työn täytteistä tulevaisuutta myös toivotellen.

 

[ms.qvist]

Onko muuten totta, että lampaalla ei ole lainkaan sulkijalihasta ja se tämän vuoksi hukkuu veden varaan joutuessaan?

Sitä en tiedä onko lampaalla sulkijalihasta vai ei mutta uintikykyinen lammas kuitenkin on. Se ei vaan kovinkaan mielellään ui koska sorkat soveltuvat huonosti uintiin ja lisäksi villa on kastuessaan kovin painavaa, mikä sitten vaikeuttaa uimista.

vlad.

 

[Barcelona]

Kommariksi leimaantumisenkin uhalla sanon, että mainostoimistossa minun olisi melkein mahdotonta kuvitella työskenteleväni.

Älä ny. Tietenkin jokaisessa duunissa on varjopuolensa, mutta mainostoimistoissa työskenteleminen on ihan hauskaa ja rentoa. Paljon luovia ihmisiä ympärillä ja yleensä huumorinkukka kukkii mukavasti. :)

Ei ehkä kaikkein vastenmielisin homma, mutta en kyllä ikinä haluaisi olla formulatoimittaja. Joutus reissaa ympäri maailmaa kattomaan kun 20 autoo vetää ympyrää pari tuntia. Sitten sen jälkeen vielä pitäs haastatella 20 kuljettajaa josta muutama vaan osaa puhua kunnolla englantia (taikka suomea). Sen lisäksi että ne ei osaa sanoa mitään fiksua vaan latelee samoja jargon lauseita, niin sä tiedät että ne on ylipalkattuja paskoja ja naureskelee selän takana sun duunilles. Ja jos oot onnekas niin kisan jälkeen saatat päästä kirjoittelemaan 3-5 artikkelia siitä kuinka talli Ö saattaa menettää ne pisteensä kun niillä on vääränlainen pakoputki. Mutta muuten sitten väänteletkin juttuja jostain renkaista. Vittu, ei oo mun juttu...

 

[alwahla]

Työ, jota en mielelläni tee, mutta josta en tunnu pääsevän eroon eli ilmoitusmyynti. Kokemusta alalta vuodesta 2003 lähtien ja jokainen sekunti on täyttä paskaa. Vittuiluun on tottunut ja se ilmoitusten anelu on täyttä tuskaa. Hoen itselleni joka päivä, että joku kaunis päivä tätä paskaa ei tarvitse enää tehdä.