Tuukka Rask – maailman paras maalivahti

[Hejony]

Täällä on paljon henkilökohtaisia ketjuja varsinkin nuorille suomalaispelureille, lienee ihan kohtuullista että Suomen valtavan maalivahtituotannon tämän hetken kirkkain helmi saa niin ikään omansa.

Savonlinnan kasvatti nousi Ilveksessä liigaeliittiin, ja lähti jo nuorena Pohjois-Amerikkaan. Bostonissa hänet ajettiin rauhallisesti sisään Tim Thomasin varjossa. Ensimmäinen kausi ykkösvahtina päättyi karmeaan pettymykseen, kun finaaleihin matkalla ollut Philadelphia nousi 0-3 tappioasemasta ottelusarjan voittoon. Romahdus ei Raskin piikkiin mennyt, mutta siitä huolimatta Thomas kantoi päävastuun jälleen kaksi seuraavaa kautta. Uran ensimmäinen Stanley Cup napsahti Tuukan tilille kakkosvahdin roolissa keväällä 2011.

Viime kaudella Rask sai sitten viimein todella tilaisuutensa. Hieno kausi huipentui kerrassaan ilmiömäisiin pudotuspeleihin, joissa Boston eteni lopulta kahden voiton päähän mestaruudesta. Loisto-otteet poikivat kymmeniä miljoonia tuottavan sopimuksen ja itseoikeutetun ykkösvahdin tontin Bostonissa oletettavasti vuosiksi eteen päin.

Tällä kaudella Tuukka on vain kiihdyttänyt vauhtiaan niin liigassa kuin kansainvälisilläkin kentillä, ja ylihuomenna perjantaina hänet julistetaan Vezina-ehdokkaaksi, kesäkuun 24. päivä kaiken järjen mukaan myös virallisesti NHL:n parhaaksi maalivahdiksi. Sitä ennen miehen kontolla on johdattaa Bruins vielä sen kaksi voittoa viime vuotta pidemmälle. Matka kohti 16:sta voittoa on alkanut maineen edellyttämällä tavalla, kolmessa ottelussa kaksi voittoa, naurettavat kaksi päästettyä maalia (0,67 GAA) ja torjuntaprosentti 97,6.

That's what Tuukka Time is all about. Dominance.

 

[Grainger]

Harva maalivahti, joka vetää noin kovilla tilastoilla runkosarjaa, kykenee pelaamaan tilastollisesti vielä paremmin pudotuspeleissä. Tuukka Rask kykenee siihen. Ei ole Bruinsia tulevinakaan vuosina helppo kaataa, kun maalilla on tuollainen kaveri.

Käsittämätön mies ja kuten avauksessa todetaan, selkeästi maailman paras tontillaan.

 

[Tim Callahan]

Aivan ilmiömäinen maalivahti ja aivan ylivoimaisesti paras maalivahti koko maailmassa. Olympiakisat todistivat tämän vielä kansainvälisessä kaukalossa ja nyt tämä dominanssi NHL:n puolella pienemmässä rinkulassa. Ei mitään palaa kenelläkään muulla. Vezina on jo käytännössä taskussa ja nyt ollaan lähellä Conn Smythea.

Tähän on turha tulla fanipoikien tai muiden "olen kannustanut Nashville Predatorsia läpi elämäni, tunneside syntyi kun koulussa minulla oli penaali seuran logolla"-miesten selittämään mitään diipadaapaa.

 

[jukero]

Mulla nousivat odotukset herran suhteen pilviin tuon Ruotsia vastaan pelatun nuorten MM-puolivälierän nollapelin jälkeen, kun Rask nappasi 53 torjuntaa Suomen voittaessa 1-0. Sen jälkeen vain odoteltiin. Jo jonkin aikaan odotus on ollut ohi, ja nyt on vain katsottu ja nautittu. Erityinen maalivahti. Itseäni miellyttävät kovasti myös ajoittaiset voimakkaat tunteenpurkaukset: kaveri pelaa suurella sydämellä ja vihaa häviämistä enemmän kuin mitään muuta.

 

[Defensefirst]

Aivan ilmiömäinen maalivahti ja aivan ylivoimaisesti paras maalivahti koko maailmassa.

Tyypillistä Jatkoajan suomifanien ylihypetystä.

Toki samanikäiset Carey Price ja Tuukka Rask ovat kaksi maailman parasta maalivahtia ja tulevat tittelistä varmaan seuraavat kymmenen vuotta taistelemaan. Se on hankalaa sanoa kumpi on parempi, ainoa varma asia on että Raskilla sattuu olemaan ylivoimaisesti parempi joukkue edessä.

 

[Blackie]

Olen ihan aidosti myös sitä mieltä, että Rask on maailman paras maalivahti ja yritän katsoa tätä täysin objektiivisesti. Miehen yläpuolella on sellainen voittajan aura, jota on vaikea selittää. Ei toki tarkoita sitä, että joka vuosi voittaa joukkueelleen yksin Stanley Cupin tai arvokisoissa kultaa, mutta paineensietokyky tuntuisi olevan kova ja häviämistä vaikuttaisi suorastaan vihaavan.

 

[Frostburn]

Kylläpäs täällä on kieltämättä hienon kauden myötä lähtenyt mopo muutamilla keulimaan Raskin suhteen. Tuukka on toki ehdottomasti top3-kassari maailmassa tällä hetkellä ja ehkä jopa paraskin, muttei mitenkään ylivoimaisesti. Veikkaan, että Pricellä, Lundqvistillä ja ehkä jopa Bobrovskyllä olisi vähintään yhtä hyvät tilastot Bruinsin tolppien välissä - sen verran ylivertainen joukkue on kyseessä. Jopa Chad "kukasihmeseon" Johnsonin tilastot olivat runkosarjassa ihan verrannolliset Raskin vastaaviin Bostonin maalilla. Toki Johnson on saanut pelata ns. helppoja vastustajia vastaan, mutta kun katselee esim. Budaj'n tilastoja Montrealissa vs. Price niin onhan niissä ihan järkyttävä ero.

 

[Blackie]

Kylläpäs täällä on kieltämättä hienon kauden myötä lähtenyt mopo muutamilla keulimaan Raskin suhteen. Tuukka on toki ehdottomasti top3-kassari maailmassa tällä hetkellä ja ehkä jopa paraskin, muttei mitenkään ylivoimaisesti. Veikkaan, että Pricellä, Lundqvistillä ja ehkä jopa Bobrovskyllä olisi vähintään yhtä hyvät tilastot Bruinsin tolppien välissä - sen verran ylivertainen joukkue on kyseessä. Jopa Chad "kukasihmeseon" Johnsonin tilastot olivat runkosarjassa ihan verrannolliset Raskin vastaaviin Bostonin maalilla. Toki Johnson on saanut pelata ns. helppoja vastustajia vastaan, mutta kun katselee esim. Budaj'n tilastoja Montrealissa vs. Price niin onhan niissä ihan järkyttävä ero.

Ei se ole todellakaan näin yksinkertaista. Ryan Millerin statsit runkosarjassa lähti laskuun tämän siirryttyä Buffalosta St. Louisiin. Boston on huippujoukkue, mutta samalla se on myös niin, että Bostonin kaltaisessa jengissä niitä menestyspaineita on myös ihan eri tavalla kuin monessa muussa joukkueessa.

Hfboardsin maalivahtirankkauksessa Rask rankattiin muuten ykköseksi. Keräsi yli puolet äänistä.

E: Minulle Rask ja Lundqvist kaksi parasta. Price ainakin tulee sitten seuraavassa ryhmässä siinä takana. Quick onkin sitten varmaan yliarvostetuin.

 

[TweetyLeaf]

En ota kantaa tähän "maailman paras" keskusteluun, koska itse koen sen sellaiseksi "mun isi on parempi jätkä kun teidän isi" tyyliseksi.

Sen sijaan Raskista on hieno päästä sanomaan, että Bostonin toimet miehen kehityksen suhteen ovat olleet kaikinpuolin valtavan upeita. Voiko yksikään muu maalivahti maailmassa sanoa, että on saanut paremmat lähtökohdat uralleen kun mitä Rask saanut Bostonissa ?

Kaveria ei pistetty ykkösveskariksi liian nuorena ja muutenkin kehityksestä pidettiin erittäin hienosti huolta. Pikkuhiljaa monen vuoden aikana on Raskin itseluottamus ja peli onnistuttu rakentamaan ilman suurempia paineita, ottaen toki huomioon, että kaveri pelaa O6 joukkueessa. Tälläkin hetkellä Boston on huolehtinut siitä, että kakkosmaalivahtina on sellainen kaveri, kehen varmasti Rask pystyy myös luottamaan niiden paskojen pelien sattuessa kohdalle.
Niitä meinaan tulee joka ikiselle maalivahdille joka pelaa paljon.

Toki Raskille itselleen pitää antaa se suurin tunnustus, ettei ole ruvennut kitisemään silloin kun Boston hitaasti uitti miehen ykkösmaalivahdiksi, Rask on tämän ajan käyttänyt hienosti hyödykseen treenaamalla kovaa ja tulokset näkyvät nyt. Ovat näkyneet jo pari kautta.

 

[Dissonanssi]

Ei se ole todellakaan näin yksinkertaista. Ryan Millerin statsit runkosarjassa lähti laskuun tämän siirryttyä Buffalosta St. Louisiin. Boston on huippujoukkue, mutta samalla se on myös niin, että Bostonin kaltaisessa jengissä niitä menestyspaineita on myös ihan eri tavalla kuin monessa muussa joukkueessa.

Hfboardsin maalivahtirankkauksessa Rask rankattiin muuten ykköseksi. Keräsi yli puolet äänistä.

E: Minulle Rask ja Lundqvist kaksi parasta. Price ainakin tulee sitten seuraavassa ryhmässä siinä takana. Quick onkin sitten varmaan yliarvostetuin.

Näissä on syytä huomioida se, että puolustuksen pelaamisella maalivahdin heikkouksia ja vahvuuksia hyödyntäen on jumalaton merkitys. Jostain syystä tätä asiaa ei oikein tunnuta ymmärtävän. Kyse ei ole pelkästään puolustuksen materiaalisesta tasosta.

Katsokaapa nyt vaikka Quickia. Mies on ihan saatanan reikäjuustoa, kun puolustus ei pysty pelaamaan sillä tavalla, joka miehen tyylille parhaiten toimii. Kun puolustus pelaa tällä tavalla, on Quick maailman parhaita maalivahteja.

Millerin osalta kyse on osittain samanlaisesta tilanteesta. Buffalossa on ymmärretty pitkään rakentaa puolustustapa Millerin vahvuuksia hyödyntäen eli pelaten miehelle mahdollisimman selkeä näkölinja laukauksille ja pyrkiä päästämään vastustaja ampumaan mahdollisimman paljon. St.Louisssa puolustus taas pyrkii blokkaamaan joka laukauksen, jolloin maskilaukausten sekä poikittaissyöttöjen, ohjureiden yms. määrä kasvaa hurjasti eikä niitä suoria laukauksia paljon tule. Tällaisissa tilanteissa, joissa maalivahti tuntee olonsa epävarmaksi, myös maalivahdin itseluottamus on väkisin horjuvalla alustalla.

Rask hyötyy todella paljon Bostonin selkeästä ja toimivasta puolustuspelaamisesta, jossa irtokiekkojen suhteen ei tarvitse olla ihan niin justiinsa, ja vastaan voi tulla huoletta, jos laukaus ei lähde parhaimmasta kulmasta. Tässä suhteessa Raskin pelinlukutaito on tosin mielestäni Quickin vastaavaa huomattavasti edellä, koska Rask tuntuu ymmärtävän paremmin, milloin on syytä haastaa hyökkääjä ja milloin ei. Quickin atleettisuus ja sivuttaisliike on huikeaa, mutta se ei paljon pelasta, kun mies tuntuu pelaavan itsensä ulos tilanteissa todella helposti

 

[Hejony]

Erityinen maalivahti. Itseäni miellyttävät kovasti myös ajoittaiset voimakkaat tunteenpurkaukset: kaveri pelaa suurella sydämellä ja vihaa häviämistä enemmän kuin mitään muuta.

Tämä on totta. Mulla tietysti syntyi tunneside Raskiin jo Ilveksen kautta, ja sen jälkeen häntä on seurannut niillä Ilves-kasvatin silmälaseilla vaikkei oikeasti alunperin Tampereelta olekaan. Mutta vaikkei Ipassa olisikaan koskaan pelannut, niin epäilisin että Tuukka olisi silti suosikkini näistä suomalaisveskoista juuri tuon persoonallisuuden vuoksi. Tykkään siitä kun urheilija näyttää tunteensa, ja Rask todella tekee sen, varsinkin hävitessään. Muutenkin viileän oloinen veikko, hiukan tuollainen räväkämpi (ja supliikimpi) versio Kimi Räikkösestä. Cool as a cucumber kuten Mike Milbury eilen kliseisesti totesi.

Tietenkään Rask ei voi saada täyttä tunnustusta niin kauan kuin Boston on muutenkin hyvä joukkue. Olisin kuvitellut, että esimerkiksi otteet Sochissa olisivat vähän tuota myyttiä murtaneet, mutta ei näköjään. Siellähän mies pelasi materiaaliltaan umpisurkean Suomen takana Kanadaa, Venäjää ja USA:ta vastaan päästäen, niin, yhden maalin per peli.

EDIT: Enkä missään vaiheessa aio itse lähteä mihinkään "ylivoimaisesti maailman paras" -huumaan, koska nykyjääkiekossa on aika helvetin vaikeaa ja harvinaista olla yhtään missään ylivoimaisesti parempi kuin kukaan toinen. Mutta se on mun mielestä näyttöjen ja faktojen valossa ihan perusteltu väite, että Rask on tällä hetkellä se maailman paras. Joku voi olla eri mieltä, ja mikäs siinä.

 

[Grainger]

TEDIT: Enkä missään vaiheessa aio itse lähteä mihinkään "ylivoimaisesti maailman paras" -huumaan, koska nykyjääkiekossa on aika helvetin vaikeaa ja harvinaista olla yhtään missään ylivoimaisesti parempi kuin kukaan toinen.

Totta, lisäksi nuo "suhdanteet" vaihtelevat niin radikaalisti lyhyehkönkin ajan sisällä. Raskin taso tosin on pysynyt kohta kaksi kautta putkeen hirvittävän korkealla, vaikka pieniä notkahduksia on Tuukallakin ollut. NHL-kausi on kuitenkin niin pitkä, että syksyn maailman paras voi olla keväällä luukkuvahti, eikä ota kiinni norsuakaan.

En muista, että Tim Thomas olisi kärsinyt näin kovin Bruinsin kivikovasta alakerrasta, vaan Timppa-Tomppa sai tunnustusta aika paljon. Ilmeisesti Raskin pitäisi olla ruotsalainen, että miestä voisi hyvällä omatunnolla sanoa maailman parhaaksi veskariksi. Minä en lukeudu varsinaisesti Raskin fanipoikiin, vaan olen Carey Pricen kelkassa. Silti pidän Raskia tällä hetkellä parhaana, oli tukena Boston Bruinsin viisikkopuolustus tai ei.

 

[Jyyd]

Rask hyötyy todella paljon Bostonin selkeästä ja toimivasta puolustuspelaamisesta, jossa irtokiekkojen suhteen ei tarvitse olla ihan niin justiinsa, ja vastaan voi tulla huoletta, jos laukaus ei lähde parhaimmasta kulmasta. Tässä suhteessa Raskin pelinlukutaito on tosin mielestäni Quickin vastaavaa huomattavasti edellä, koska Rask tuntuu ymmärtävän paremmin, milloin on syytä haastaa hyökkääjä ja milloin ei. Quickin atleettisuus ja sivuttaisliike on huikeaa, mutta se ei paljon pelasta, kun mies tuntuu pelaavan itsensä ulos tilanteissa todella helposti

Juuri näin, on tosiaan tyhmä vertailla eri maalivahtejen todellista tasoa näiden pelatessa niin erilaisissa joukkueissa ja pelisysteemeissä. Rask voi olla se maailman paras, mutta ei todellakaan ylivoimaisesti. Kovina haastajina tulevat Price, Lundqvist,Bobrovski ja miksei myös Lehtonen.

Tuota Quickin puutteellista pelinlukutaitoa oli nähtävissä Kings - Sharks -sarjan ekassa tai toisessa matsissa. Taisi olla Logan Couture joka jatkoi jonkun haipelaajan syötön maaliin, kun Quick sillä välin seikkaili pari metriä maaliltaan vastassa, näin ollen voimattomana. Tuossa tilanteessa Quick teki pahan virheen ollessaan aivan liikaa vastassa, kun ei ollut Kings-puolustajaa vartioimassa Couturea.

 

[Kirjoittelija]

Erityinen maalivahti. Itseäni miellyttävät kovasti myös ajoittaiset voimakkaat tunteenpurkaukset: kaveri pelaa suurella sydämellä ja vihaa häviämistä enemmän kuin mitään muuta.

Ne yritykset pistää mailaa päreiksi tosin ovat aika huvittavia, kun niissä yleensä maila vie miestä eikä päinvastoin. Noin samaan teemaan liittyen hauskaa oli myös kolme vuotta sitten Bostonissa runkosarjan päätöspelissä, kun pelaajat heittelivät matsin jälkeen katsomoon fanikrääsää (muistaakseni paitoja). Muiden pelaajien heittämät paidat lensivät jonnekin 15:nnen ja 20:nnen rivin välimaastoon, Rask sai nakattua juuri ja juuri pleksin yli.

 

[Blackie]

Niin, ehkä liioittelua sanoa, että Rask olisi ylivoimaisesti paras. Uskoisin kuitenkin Vezinan irtoavan vähemmän tiukasti. Varlamov on periaatteessa se tiukin haastaja, mutta tässä uskon Raskin näyttöjen pidemmältä ajalta tuovan selvemmän voiton kuin tämän kauden peliesityksissä on ollut eroa miesten välillä. Joku sanoo tietenkin, ettei pitäisi olla merkitystä, mutta väitän sillä olevan merkitystä. Vielä ei voi sanoa varmaksi Varlamovin kohdalla onko kyseessä uusi Jim Carey vai ei.

 

[Ni$pekt15]

Ihan samanlailla se Bostonin puolustus hyötyy siitä että sielllä on luukulla veska johon voi luottaa, ihan rauhassa voi pelata omaa peliä eikä tarvi liikoja yrittää. Olympialaisissa ei ollut Bostonin pakistoa luutimassa maalin edustaa, mutta kohtalaisen hyvin meni pelit sielläkin.

Raskille on kyllä välillä menny suhteellisen helposti suoria vetoja, oli se sitten rannari ilman maskia tai muuten vaan toivotaan toivotaan veto, mutta pieni kiukuttelu itselle ja tilanteen paikkaus tulee myöhemmin muutaman hyvän seivin turvin. Itselle jäänyt sellainen kuva että rankuissakin noi suorat rannarit tuntuu menevän, mutta kaffittelut poimii paremmin.

Mestaruuskaudella Tim Thomas tuntui ottavan kaiken mahollisen ja mahottoman, ainaskin omaan silmään oli dominoivin esitys maalin suulla mitä nähnyt. Viime vuonna oli itselleni hieman kysymysmerkki miten Rask pelaa hyvän runkosarjan jälkeen pleijareissa. Ekalla kierroksella Torontoa vastaan tuntui olevan suuria vaikeuksia viivalta lähetetyissä maski-rupeli kiekoissa,
mutta vastaavasti otti lukuisia todella loistavia seivejä ja sarjojen edetessä luotto mieheen senkuin kasvoi vain.

Eikös viime kauden alussa Boston ollut valmis nostamaan sitä Raskin 2,5m dollarin sopimusta 1 veskan tasolle sopivaksi, mutta Rask sanoi että pelataan kausi ensin ja maksatte sen jälkeen sitten peliesityksien mukaan arvolle sopivan määrän;D Muutenkin tullut sellainen kuva ettei se liikoja ressaa pelien suhteen ja tiedostaa itsekkin että joskus tulee heikompia kausia ja aina silloin tällöin ei voi maaleille mitään.Varmaan toi terveellisellä tavalla itselleen rehellinen suhtautuminen oman roolin hoitamiseen on osaltaan ruokkinut menestystä.

Pricehän suli viime kaudella pleijareissa täydellisesti, Lunqvist ollut monta kautta jos ei pyramidin huipulla niin top veskoja kuitenkin, lisäksi on noita muita kovalla tasolla jo pitempään pelanneita kavereita kuten Quick,Crawford ja uusin tulokas top veskojen joukkoon Ben Bishop.

 

[larzzon]

En muista, että Tim Thomas olisi kärsinyt näin kovin Bruinsin kivikovasta alakerrasta, vaan Timppa-Tomppa sai tunnustusta aika paljon.

Kyllä Thomaskin kärsi, vaikka pystejä keräsikin. Ei häntä kukaan asioista perillä oleva taho tainnut missään vaiheessa pitää top3-kassarina liigassa, ei oma työnantajakaan. Fanit tietysti tykkäsivät, kun eivät tajunneet, että Thomasin huippupelastuksista suuri osa oli oman ylipelaamisen paikkailua.

Jos Raskista pitää sanoa että paras, niin puhutaan riparikontrollista. Se lienee NHL:n paras. Se on myös merkittävä syy sille, miksi Bruins on pystynyt muuttamaan pelityyliään kiekollisempaan suuntaan ja ajamaan nuoria kiekollisia puolustajia kovalla tahdilla sisään joukkueeseen ilman ongelmia. Maalinedustan siivoaminen ei ole enää yhtä työlästä kuin Thomasin aikakaudella. Silloin puolustus olikin täynnä vähän toisentyylisiä pakkeja.

 

[Shard]

Kuten todettu, todella vaikea sanoa kuka on paras. Toisella kierroksella saatetaan nähdä mahtava kaksinkamppailu Raskin ja Pricen välillä (toivon että ei). Tässä kun on noita Detroit-Boston-pelejä katsellut niin huikea joukkuepuolustus on kyllä Bruinsilla. Ei se silti väärin ole sanoa Raskia parhaaksi, toisaalta ei ole Varlamovia tai Priceäkään. Mennyt vähän yli täällä tuo "maailman paras"-juttu...

Eniten arvostan veskareista ehkä Hasekia ja Luongoa (pleijarivahdeista Roy ja Osgood). Ensimmäisella Florida-aikakaudellaan Luongo torjui todella kovalla prosentilla kiekkoja ottaen huomioon puolustuksen tason ja laukaisumäärät. edit. vaikka monesti paljon laukauksia -> parempi prosentti.

 

[Ni$pekt15]

Ettei vähäteltäisi Tim Thomasia niin taisi muistaakseni 2011 rikkoa runkosarjassa parhaan torjuntaprossan ennätyksen ja pleijareissa otti historian eniten torjuntoja plus finaalisarjassa eniten koko historiassa.

 

[Dissonanssi]

Ettei vähäteltäisi Tim Thomasia niin taisi muistaakseni 2011 rikkoa runkosarjassa parhaan torjuntaprossan ennätyksen ja pleijareissa otti historian eniten torjuntoja plus finaalisarjassa eniten koko historiassa.

Näin teki. Hän nokitti Hasekin ilmiöimäisen kauden seurauksena tulleet torjuntaprosenttilukemat yhdellä kymmenyksellä runkosarjassa sekä playoffeissa. En tiedä, onko kukaan playoffeissa ikinä korkeampaa lukemaa saanut (eli yli 94%)? GAA lukema jäikin sitten tosin selkeämmin Hasekin varjoon.

 

[Deko]

En tiedä, onko kukaan playoffeissa ikinä korkeampaa lukemaa saanut (eli yli 94%)?

Vuotta myöhemmin Quickin torjuntaprosentti playoffeissa oli 94,6. Gigueren torjuntaprosentti oli keväällä 2003 94,5.

 

[Koikkaaja]

Tuukasta on tullut sunnuntaina isä.

Onnittelut Tuukalla ja hänen tyttöystävälleen tyttövauvasta!

 

[Rixa88]

Minä olen pitkään pitänyt Miikka Kiprusoffia kaikkien aikojen suomalaismaalivahtina. Nyt kun kuitenkin vertaa Kipperin ja Tuukka Raskin saavutuksia niin en pidäkään Kipperiä enää niin itsestäänselvänä nimenä kaikkien aikojen suomalaisveskarina.

Molemmilla on yksi Vezina Trophy voitettuna
Kipper on voittanut William M. Jennings Trophyn, Rask Roger Crozier Saving Grace Awardin
Molemmat on kertaalleen valittu NHL:n ykköstähdistöön
Kipper on valittu NHL:n tähdistöotteluun
Rask on voittanut Stanley Cupin kakkosmaalivahtina, Kipper on päässyt finaaleihin ykkösmaalivahtina
Kipper oli ykkösmaalivahtina kun Suomi saavutti World Cupin toisen sijan, Rask oli Suomen ykkösmaalivahti kun saavutettiin olympiapronssia Sotshissa.

Raskilla tosin on vielä noin 10 kautta peliuraa jäljellä, joten potentiaali kaikkien aikojen parhaaksi suomalaisveskariksi on ilmeinen. Eniten askarruttaakin, että mikä on tilanne tällä hetkellä...

 

[FiFi93]

Rask on voittanut Stanley Cupin kakkosmaalivahtina, Kipper on päässyt finaaleihin ykkösmaalivahtina

Onhan Raskkin päässyt finaaleihin ykkösmaalivahtina. Joten kova on savonlinnalaisen ansioluettelo

 

[tsajari]

Vaikka miten ikävää se onkin sanoa, niin silti täytyy myös todeta, että herrojen joukkueilla on merkitystä näitä saavutuksia vertailtaessa. Flames oli aikoinaan paljon nykyistä kovempi joukkue, mutta siitäkin huolimatta viimeaikainen Bruins on todennäköisesti joukkueena vielä sitäkin kovempi. Helpottaa kummasti esimerkiksi noiden Stanley Cupien hankkimista kun joka kausi lähdetään yhtenä suosikeista matkaan. Ei sillä etteikö Bruins olisi yksi suosikeista Tuukankin ansiosta, mutta muukin joukkue on timanttia lähestulkoon alusta loppuun. Tuukalla on nyt 27-vuotiaana lähes yhtä paljon playoff-otteluita jo vyöllään kun Kiprusoff sai alleen koko urallaan. Ei kaikki ole maalivahdista ollut aina kiinni. Lukemat nopeilla tutkimuksilla 53-47 Kiprusoffin hyväksi, joten hyvin todennäköistä on, että Rask tänä vuonna tuossa playoff-otteluiden määrässä nousisi Kipperin ohitse. Tämän tarkoitus on siis edelleenkin kuvastaa vain sitä, että miten paljon paremmassa ympäristössä Tuukka on ollut Stanley Cup -sormuksia jahtaamassa. Ottamatta mitään häneltä pois, erinomainen maalivahti kun on kyseessä.

Kysymykseen siitä kumpi on kaikkien aikojen suomalaismaalivahti täytyy todeta, että vaikea sitä on kyllä vielä arvioida. Meriitit ovat toistaiseksi aika tasaiset, mutta yllä mainitsemani perustelut tasoittavat puntteja. Toisaalta Tuukalla on niin paljon pelivuosia jäljellä, että todennäköisesti tulee saavuttamaan palkintoja sen verran ettei sitä mikään joukkueiden tasoero enää kompensoi.