Voitto sieltä kuitenkin kaivettiin. Ei esitys häikäisevä ollut, mutta se nyt kuitenkin riitti tällä kertaa.
Mäkelä kyllä tumpeloi parikin maalia, mutta toisaalta otti muutaman tosi hienon torjunnankin. Puolustus on varmaan TuTon historian kookkain ja se selvisi tehtävästään kohtuullisesti. Hietalan pommi KeuPan Curryyn oli ehkä kauden hienon avojään taklaus.
Hyökkäys tuotti tarvittavat maalit. Pennanen on parantanut selvästi, kuten Koponenkin. Verraten hitaita joukkueita vastaan Ronkainen on elementissään, eilenkin hienoa pyöritystä.
Ensi viikonloppuna Joensuu ja Kajaani. Pisteitä tarvitaan.
Pudotuspeleissä (jos sinne edes päästään) tuo iso puolustus on sinänsä aika timanttinen, jos vain osaavat käyttää fyysisyyttään. Ainoa murhe on tosin se, että se ei tarvitse muuta kuin vastustajan neloskentän laiturin ja kiekon, niin nuo tottumuksestaan päästävät sen hitaimmankin ukon läpiajoon, aina...
Jos puolustus ryhdistäytyisi ja maalinteko alkaisi rullaamaan, niin ei tässä mitään hätää olisi. Toki sinänsä ironista, että tuo on toimivan joukkueen peruste muutenkin, ja sen pitäisi olla ihan arkea.
Hauskaa on myös se, että olen nähnyt Vuorelaa kaikki nämä ajat katsomosta tai TVstä, mutta nyt vasta alkaa realisoitumaan itselle, että kuinka hyvä pelaaja kyseessä on. Haastaa rohkeasti, hyvä luistelemaan ja erittäin hyvä laukaus. Tulee hieman nuori Valtola mieleen takavuosilta.