Täyttä paskaa jauhatte kyllä tuosta metallin suosiosta. Joo, enää ei mummot fanita Lordia, eikä Ari Koivunen roiku Seiskan sivuilla, mutta ollaan kyllä vielä helvetin kaukana 90-luvun totaalilamasta. Ysärillä bändit eivät enää kehdanneet kutsua musiikkiaan metalliksi, niin epäseksikästä jä "niin kasaria" se oli silloin.
Tällä hetkellä metalli on mielestäni yleismaailmallisella tasolla aivan yhtä suosittua, kuin esim. viisi vuotta sitten, ellei jopa suositumpaa. Suomessa on luojan kiitos (vaikka en uskova ihminen olekaan) pahin metallibuumi mennyt ohitse, ja tämä ilmiselvästi nyt on sokaissut ihmisiä. Musiikkiteollisuus on kusessa levymyyntien yms. kanssa, mutta juuri hetki sitten kuuntelin haastattelua, jossa Jeff Waters totesi Annihilatorin levymyyntikäyrän osoittavan vakaasti pohjoiseen viimeisempien albumien kohdalta. Myöskään mitään viitteitä 90-luvun kaltaisesta uuden yleisön kosiskelusta ei ole ilmassa, kuten Musta Nuoli totesi. Vai kuulostiko viimeisin Slayerin levy Killswitch Engagelta?
Minä olen itseasiassa sitä mieltä, että metalcore on pikkuhiljaa alkanut kuolla pois. Se on täällä yhä, mutta ennustaisin että viiden vuoden päästä kyse ei ole enää yhtään niin suuresta mittakaavasta kuin viime vuosina. Metalcore oli suoraa jatkumoa nu-metallista, ja itse ennustaisin, että tulevaisuudessa se muovautuu enemmän Amaranthe tyyliseen popheviin. Ko. genrestä muuten Deadlock julkaisi helvetin hyvän levyn pari kuukautta takaperin. Mikäli ei ole puristi sydämmeltään, kannattaa ehdottomasti tsekata.
Tuskasta sen verran, että pitää kyllä helvetin kova line up olla, että enää siihen Eraserhead tunnelmaiseen betonihelvettiin ostaisin liput. Kaisariin bileet ja meitsi on mukana. Uusimmista kiinnityksistä ehkä Tankard osuu lähimmäs omaa makuhermoa. Dimmu oli kova sana ylä-asteella, mutta jo aikaisemmin livenä todettu melko kehnoksi, eikä kyllä nostalgia-arvoltakaan ole vielä sitä luokkaa, että se paikalle vartavasten houkuttaisi.
Sori muuten mahdollisesti sekava kieliasu, mulla on hieman verta alkoholissa.