Paleface/Wentus Blues Band - Kuoleman kauppiaat
Hieno käännös ja tyylipuhtaan retro sovitus Dylanin kappaleesta. Sanoitus kertoo osuvasti sotien ainoista todellisista voittajista - ja siitä, että kaikki muut ovat uhreja ja kärsijöitä. Musiikillisesti ei kuitenkaan ollenkaan omaan makuuni. Viitosen ja kutosen välillä arvon, mutta kai nuo videon luurankoanimaatiot puolikkaan pisteen tuovat.
6
Sirrah - Passover 1944
Puolan "sotiminen" toisessa maailmansodassa ja etenkin sen lopussa oli aika surullista. Natsit ja neukuthan ne tuon maan jyräsivät vuoronperää. Sotilaat olivat vankina tai mullan alla. Siitä tämä kappale varmaan kertookin, tietynlaisesta toivottomuudesta. Jos Euroopan historiasta pitäisi tehdä kaikkien aikojen listaa eniten kärsimyksiä kohdanneesta kansakunnasta, niin puolalaiset olisivat kärkisijoilla. Ei ihan minun musaani tämäkään, mutta ei ollenkaan ärsyttävä, vaan jopa pikkaisen mielenkiintoinen.
7
Edwin Starr - War
Klassikko. Funkkaa siihen malliin, että moni saattaa esim. leffassa taustamusana kuullessaan erehtyä luulemaan railakaksi bilebiisiksi. Mutta kyllä veli tässä todistaa tiukkaa sanomaa Vietnamin sotaa vastaan. Tärkeä kappale kulttuurihistoriallisestikin, harmi vaan että olen funkille allerginen. Sanoman ansiosta kuitenkin
6.
Crown the Empire - The Phoenix Reborn
Tässä on nyt satsin eka biisi, jonka sanomasta en oikein ota tolkkua. Tämä ei ole ainakaan samalla lailla sodanvastainen kappale kuin kolme aiempaa, vaan ennemmin tässä maalaillaan vastarintaa ja vallankumousta jotain kuvitteellista ja tarkemmin yksilöimätöntä kohdetta vastaan. Emoa kuin viiden markan 30 Seconds to Marsilla ja välillä rähistään, koska se on "rankkaa". Sorry, mutta mun mielestä hyvin turha ja tylsä tekele. Feeniks-lintu on aika kulunut metafora, eikä lopun helikopteri- ja taisteluäänetkään nyt kovin omaperäinen idea ole.
2
Slayer - Ghosts of War
Ottaisitte jonnet tästä oppia! Slayer tulee taloon, nakuttaa tiukasti ja vinguttaa soolon. Bändihän on siitä harvinainen, että sen voi sanoa pitäneen tasonsa vuosikymmenestä toiseen, vaikkei se nyt ehkä mikään uusiutuja ole ollutkaan. Tämä on joka tapauksessa kultakautensa kamaa. Biisi olisi kyllä parempi, jos se kestäisi alle kolme minuuttia. Näin pitkinä annoksina Slayer alkaa jo puuduttaa minua. Kappale kertoo tulkintani mukaan sankarivainajista ja muista sodan uhreista, eli jatkaa hienosti raatilaisten valitsemaa teemaa.
7
System of a Down - Soldier Side
Jos Slayer on sellainen bändi, minkä tunnistaa välittömästi, niin samat sanat pätevät kyllä SOAD:iinkin. Myös tässä lauletaan nimeämättömän sodan uhreista. Yhtyeen jäsenten tunnettu historia sekä musiikkityyli vievät kyllä tässä ajatukset automaattisesti Armeniaan.
7
Korsuorkesteri - Raatteentie
Laulu soi ja hanuri laulaa. Ei kai tässä oikein muuta voi sanoa. Hämmentävintä on, että tätä on luultavasti soiteltu ahkerasti keikoilla tanssilavoilla ja siellä on sitten herrasväki valssannut hymy huulilla ja lähtenyt iltamien jälkeen Ladalla kohti kohti.
3
Bad Religion - Heaven is Falling
Oma biisi, hieno biisi. Erityisesti sanoitukset.
Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus - Lumessakahlaajat
Ehdin nähdä alkuperäisen ehdotuksesi. Kova biisi olisi ollut, mutta onhan tämä vielä kovempi. Hyvässä biisissä ja tekstissä on se, että jokainen voi tehdä niistä oman tulkintansa. Tässähän ajatukset vievät helposti Karjalaan ja evakkoretkeen. Niin minullakin. Puolison sukua kun olen tutkinut, niin hänen vaarinsa joutui Suojärvellä kirjaimellisesti tuikkaamaan talonsa tuleen ennen pikaista vetäytymistä. Mutta varsinaisestihan tämä kappale ei käsittääkseni kerro mistään konkreettisesta tapahtumasta tai ajasta. Tästähän olisi muuten ollut tarjolla Tuukka Temosen ohjaama
Kosovossa kuvattu musavideokin, mikä tuo mielestäni vielä lisää ajattelemisenaihetta kappaleeseen. Jarkko Martikainen on parhaita suomalaissanoittajia, mutta minulle "oikeinta" Niskalaukausta on ensimmäisten levyjen materiaali. Tomi Tuomaalan tyyli sopii nimen omaan tämän yhtyeen musiikkiin paremmin ja jotenkin minua on tässä aina häirinnyt tuo takana/lakana-riimi. Saman teeman biiseistä
Kuusikymmentäkaksi on vielä vakuuttavampi veto. Mutta pienestä kriittisyydestäni huolimatta: onhan tämä yksi suomirockin hienoista kappaleista.
9
Helvetti on alkanut jo maan päällä - R3:3
Mikon realistinen tavoite on luultavasti hyvinkin realistinen. Veikkaan, että muutkin raatilaiset odottivat jännityksellä, että milloin kappale mahtaa alkaa... Ei tälle numerollista arvosanaa voi oikein antaa. Audiovisuaalisena installaationa esimerkiksi Kiasmassa toimisi - etenkin jos seinällä olisi infolappu, missä tyhmälle vieraalle kerrottaisiin mitä taitelija on halunnut teoksellaan kertoa ja kuvastaa. Sen sijaan levyraadissa musiikkiesitykseltä vaadittaneen edes jonkinlaista tunnistettavuutta kappaleeksi. Tässä kontekstissa joudun siis antamaan arvosanan
1.