Kolmen ottelun voittoputkessa on mukava heittää muutamia ajatuksia kymmenen kierroksen jälkeisestä Ilveksestä, pelaajistosta ja Tuokolan pelitavasta.
- Ensinnäkin Ilveksen pelaajiston peliajoista saa tasasen väliajoin lukea ihmetyksiä "miksi pelaaja x, saa peliaikaa enemmän kuin huippuvireinen pelaaja y". Harmi että liigan tilastoista ei enään löydy aikaisempien kausien tilastoja, mutta jo viimme kaudella oli vahva trendi että Tuokalan joukkueen 12:sta ja eniten peliaikaa saavan ero yritetään pitää minimissä. Viimmekaudella muistaakseni ero oli 12:sta ja toisen välillä oli jotain 3 minuutin luokkaa, Keränen oli ainut pelaaja jota kuormitettiin selvästi eniten.
Tällähetkellä 10 kierroksen jälkeen Välimaa on pelannut Ilveksen hyökkääjistä 12:sta eniten keskiarvolla 13:04 ja kolmanneksi eniten kellottava Polak 16:38 min/ottelu, näiden kahden pelaajan väliin mahtuu siis kahdeksan pelaajaa. Ainoastaan Riekkinen ja Laakso ovat pelanneet selvästi enemmän kuin muut.
Jo viimmeistään tässä vaiheessa pitäisi olla sanomatta selvää, vaan kuin ei ole, että peliaikoja ja ketjuja Tuokola ei rakenna sen perusteella että absoluuttisesti parhaat pelaavat eniten. Se on jäänyt kiekkokansan perimään, jostain vuosien takaa kun viisikkopelaaminen oli mitä oli ja niin edelleen.
- Ilveksen suurin heikkous on tällähetkellä ylivoima pelotteiden puute tai ylivoiman moottoreiden vielä heräämättömyys. Itse kaipaan sitä rightin pakkia, mutta kirjotan siitä myöhemmin. Liigan kokoonpanot ilmoittaessa on tietynlainen vääryys nimetä ketjut 1,2,3 ja 4-muotoon tai ei vääryys mutta harhaan johtavaa. Nykypäivän jääkiekko on pitkälti sitä että kun on huippumaalivahdit ja tiukka viisikkopeluutus, niin tasakentällisin jos pelaa mitään muutakuin nolla-nollaa, on se seuraus joko pelaajan virheestä tai jostain tajuttomasta henkilökohtaisesta suorituksesta. Ottelut ratkaistaan tai ainakin pitäisi ratkaista erikoistilanteista.
Nyt päästään siihen itse asiaan miksi Laakso ja Riekkinen ovat peliaika tilasto ykkösiä Ilveksessä. Kun tasaviisikoin peluutetaan suht tasaisesti neljää ketjua, painottaen toki 1- ja 2-ketjua, niin peliaika ero tulee erikoistilanteissa. Jos Riekkinen ja Laakso ovat alivoiman erikoismiehet, peluutetaan käytännössä kahta alivoima nelikkoa( Riekkinen, Laakso, Tyrvänen ja Sandell 4/5 eniten peliaikaa saaneesta hyökkääjästä). Turha sinne on ns kiekollisesti lahjakkaampia pelaajia laittaa kiekkoja plokkaan ja vääntämään.
Ilveksen alivoima on liigassa hyvää keskitasoa, oli pitkään jopa liigan parasta. Tässä suhteessa mielestäni voidaan puhua, että Riekkinen, Laakso ja Tyrväinen on paikkansa joukkueessa täyttänyt jopa hyvin. Onko pyöreesti 300k liikaa näistä herroista voi olla makuasia, mutta faktahan on se että nykypäivänä erikoistilanteet ovat niin suuressa roolissa että niitä ei voi täyttää omilla junnuilla, vaan nyt meillä on käsissä ns. ihan liigan eliitti jätkiä omassa roolissa.
- Samalla on pakko sanoa että ei ne ketjujen roolitukset voi mennä niin, että täällä kirjotetaan että esimerkiksi Välimaa syö Ruuttun pelipaikan tai itse valitsemallasi nimillä. Jos Vällyn rooli on olla mukana muodostamassa vastustajan pimentämisketjua ja Ruuttun tehtävä on laukoa kiekkoa vastustajan reppuun, tällöin rotaatio Ruuttulla pitää muodostua esimerkiksi Polakin, Rautiaisen ja kumppaneiden kanssa. Tämä siis karkealla jaolla ja pitkässä juoksussa, sekä vastustajasta riippuen.
Ei ole mikään salaisuus, että arvostan suuresti pelaajia jotka eivät paistattele otsikoissa ja tekevät likaista työtä, vaikken sitä hirveästi ole mainostanutkaan kuin NHL-puolella. Sen sijaan pakko sanoa sen verran Laaksosta ykkösketjussa, lähinnä niille joiden milestä Laakso jarruttaa Sandellin ja Polakin yhteispeliä. Onko sattumaa että Sandell on pelannut syksyn parasta peliään nimenomaan hyökkäyspäähän, saatuaan Polakin viereen vai voisiko kyseessä olla kuitenkin nimenomaan Laakson ansiota? Eikö tuo kolmikko ole nyt ollut kolme peliä kasassa. Kun Hintziä kokeiltiin ykkösketjussa, oli Sandellin pakostakin tingittävä hyökkäysinnosta puolustuksen kustannuksella. Laakson ollessa sentterinä, voi Sandell ottaa suht rennoilla vapauksilla hyökkäyspäässä ja yrittää rakentaa peliä ilmavammilla puolustusvelvotteilla. Mailmalla on aikasemminkin toiminut pelinrakentaja-työmyyrä-maalintekijä koostumus, mutta en sitä kiellä että Laakso ei mikään luontainen valinta ole ykkösketjuun. Tosin nyt toimiva kun Hintzikin löytänyt Mustosen.
- Tommi Kivistö. Liigan paras puolustava puolustaja ja kiekollisena liigassa hyvä. Yhtään Levolta, Salemelalta, Näppilältä tai keltään mitään pois ottamatta, niin minun toiveeni on että hankkikaa se rightin puolustaja siihen vierelle. Jos Kivistö ei pelaa tällä kaudella viimmeistään kauttaan Ilveksessä, niin se on suoranainen vääryys miehen itsensä kannalta(KHL/NHL kutsuu ja aika alkaa rahastaan). Kivistö on tehnyt viimmekaudesta lähtien keskinkertaisesta Gysbersistä liigan parhaimpia puolustajia, nuori Levo saa tehdä virheitä Kivistö paikkaa, Salmela saa tehdä virheitä sama homma. Kyllähän siinä puolustaja nuorukaiset kehittyy, mutta Salmelan ja Levon 0+0 ei nyt vielä oikein vakuuta ammattilais-sarjassa, mahdollisesti viivapelotteen roolissa. Kyllä minä haluaisin nähdä sen oikeasti kokeneen AHL-jyrän, joka osaa toimittaa kiekon maaliin meidän ykkösparissa kellottamassa sen 25 min per peli, jolloin voisi ainakin sanoa että 40 % kokonaispeliajasta olisi kentällä puolustus liigan parhaimmistoa.
- Ylläolevaan vielä, että kyllä se auttamatta näkyy jossain vaiheessa että joukkueen ylivoima on surkeaa. Pelipyörii, mutta jotain on tehtävä ja mielestäni suurin heikkous on se rightin pakin puute. Ei se pakki-pakki vaan toimi jos on left-left, tämä koitui mm. maailman parhaaksi valitun puolustajan kohtaloksi olymppiavalintoja tehtäessä.
- Meiltä puuttuu pelaajat jotka laittavat kiekon reppuun? Kyllä ja ei. On pirun lohduttavaa nähdä tässä vaiheessa suorituksia joissa pelataan tyhjä maali, josta laitetaan kiekko ohi, kuin suorituksia jossa onnenkantamoisella saadaan kiekkoja maaliin. Itsessä herättää tietynlaisia epätodellisia ajatuksia väittämät, jossa tyhjästä maalista ohi huitova pelaaja tai rankkarin missaava pelaaja tuomitaan kädettömäksi Mestis/Suomi-sarjalaiseksi. Siis todellisuudessa Suomi-sarjalainen, jopa kakkosdivisioonalainen laittaa rankkarin liigaveskarille silloin tällöin ja yllätysyllätys kiekon myös tyhjään häkkiin jos paikka tulee. Ero tulee siinä että kuka ylipäätänsä pääsee paikaan, jossa maali on tyhjä tai tilanteesta tuomitaan rankkari.
Oli hienoa katsella Kai Kantolan tämän kauden maalikoostetta, maalit ei ole nättejä, mutta kun itseluottamus nousee uudelle levelille niin sen paikan ei tarvi olla kunnollinen että ne silmät erottaa sen tyhjän maalinverkon maalivahdin takaa. Vastaavasti vaikka ei kiva verrata muihin joukkueisiin, mutta ei ne Olli Palolan 2 maalia tai Zaborskyn maali hirveästi vielä myöskään tässä vaiheessa ole. Ainut pointti tämänasian esiin tuomiseksi on se että kaikki tietää että nää jätkät tulee vielä, niillä on 50 peliä aikaa.
Loppuun vielä virtuaaliset kolme tähteä alkusyksyn parhaille.
Järvenpää ***
Kivistö **
Rautiainen *
