Tulokkaat kaudella 2014–2015

[apulais-GM]

Pisteiden valossa paras tulokas sitten Crosbyn. 18 pelissä 22 pistettä ja +20. Eikä ikää ole enempää kuin 20.
Todellinen yllättäjä, kun pelaa vielä Nashvillessa, joka on viime kesään asti ollut tunnettu keskinkertaisesta hyökkäyspelistä mutta vahvasta puolustus- ja maalivahtipelaamisesta.

Tavallaan kuitenkin kolmas kausi menossa, 5 peliä kävi pelaamassa keväällä 2013, viime kaudella kertyi 13 ottelua.
Yli 60 pisteen saalis kauden lopussa olisi todella hyvä suoritus.

 

[Shard]

Pisteiden valossa paras tulokas sitten Crosbyn. 18 pelissä 22 pistettä ja +20. Eikä ikää ole enempää kuin 20.
Todellinen yllättäjä, kun pelaa vielä Nashvillessa, joka on viime kesään asti ollut tunnettu keskinkertaisesta hyökkäyspelistä mutta vahvasta puolustus- ja maalivahtipelaamisesta.

Tavallaan kuitenkin kolmas kausi menossa, 5 peliä kävi pelaamassa keväällä 2013, viime kaudella kertyi 13 ottelua.
Yli 60 pisteen saalis kauden lopussa olisi todella hyvä suoritus.

Olisi ehkä suotavaa mainita kyseisen pelaajan nimi edes kerran viestissä. Eli siis Filip Forsberg. Hienoa kautta pelaa kyllä, Nashvillessä varmaan hieroskellaan vielä pitkään käsiä MacPheen typeryyden ansiosta.

 

[apulais-GM]

Nashvillessä varmaan hieroskellaan vielä pitkään käsiä MacPheen typeryyden ansiosta.

Tuskin se Capitalsia auttaisi, mutta olisihan kiva jos Burakovskyn lisäksi olisi myös tämmöinen Forsberg joukkueessa.

On se kyllä kumma miten Ruotsista tulee koko ajan noita 18-19 -vuotiaita jotka menee NHL:ään. Tälläkin hetkellä suomalaisia lasketaan tulokkaiksi 4 ja ruotsalaisia on 13.

 

[F#21]

Nyt kun runkosarjasta on yli puolet pelattuna, on neljä tulokasta vielä kisaamassa palkinnosta - Forsberg, Gaudreau, Ekblad ja Hutchinson.
Forsberg näistä johtaa vielä pisteiden valossa, mutta Gaudreau on ottamassa kovaa vauhtia hänet kiinni. Ekblad on pelannut tilastojen valossa myös erittäin hyvän kauden, sillä hän on toisena Floridan pistepörssissä, kaksi pistettä jäljessä kärjestä. Myös 22:04 peliaika peliä kohden on tulokkaalta erittäin hyvin. Hutchinson on myös tilastojen mukaan pelannut erinomaisesti, mutta uskoisin hänen pelimääränsä estävän palkinnon saamista.

 

[Bosco]

Aaron Ekblad (69 peliä, 11+23, keskimäärin reilut 22 minuuttia ottelua kohden), Johnny Gaudreau (69 ottelua, 19+34) vai Filip Forsberg (72 ottelua, 21+34)? Siinä on tämän kauden kolme parasta tulokasta ja heidän väliltään on tiukka kisa Calderin voitosta. Toki siellä muitakin pelanneet hyviä kausia (Stone, Hoffman, Lee, Klingberg, Hutchinson...), mutta vaikea nähdä noita pelaajia Calder-äänestyksessä Ekbladin, Gaudreaun tai Forsbergin edellä.

Jonathan Drouinilla tehot 2+25 tällä kaudella. Pieni maalimäärä pisti yllättämään.

 

[red.machine]

Forsbergin uskon pystin pokkaavan. Toki myös Gaudreau ja Ekblad ovat olleet erittäin hyviä, mutta uskon että Forsbergin kokonaisvaltaisuus kääntää voiton hänelle.

 

[red.machine]

David Pastrnak on kyllä jäänyt melkoisen vähälle huomiolle täällä Jatkoajassakin. 21 pistettä 35:een peliin on kuitenkin varsin kunnioitettava saldo. Ja ikäähän on vasta 18 vuotta.

Mielenkiintoista nähdä minkälaisia pisteitä takoo parin vuoden päästä Bruins-nutussa.

 

[Bosco]

Mark Stone nousi loppukaudesta tulokkaiden pistepörssin voittajaksi. Tai no siis tasapisteisiin Johnny Hockeyn kanssa, mutta teki pari maalia enemmän ja vie pistepörssivoiton sen turvin. Ei taida riittää kuitenkaan Calderiin saakka Stonen kova loppukausi?

John Klingberg nousi puolestaan tulokaspuolustajien pistepörssin ykköseksi ohitettuaan Ekbladin pisteellä.

Tulokkaiden pistepörssi:

1. Mark Stone 26+38=64
2. Johnny Gaudreau 24+40=64
3. Filip Forsberg 26+37=63

Puolustajat:

1. John Klingberg 11+29=40
2. Aaron Ekblad 12+27=39

Selvää suosikkia voittajaksi sieltä ei kyllä löydy, joten tasainen kisa tulee olemaan. Laitetaan Calderiin kuitenkin omalta osaltani tällainen rivi kiinni: 1. Gaudreau, 2. Forsberg, 3. Ekblad, 4. Stone, 5. Klingberg

 

[Artturenos]

Puolustajat:

1. John Klingberg 11+29=40
2. Aaron Ekblad 12+27=39

Selvää suosikkia voittajaksi sieltä ei kyllä löydy, joten tasainen kisa tulee olemaan. Laitetaan Calderiin kuitenkin omalta osaltani tällainen rivi kiinni: 1. Gaudreau, 2. Forsberg, 3. Ekblad, 4. Stone, 5. Klingberg

Mitenhän näissä tilanteissa yleensä on vaikuttanut pelaajien ottelu määrä? Klingberg kun ei pellanut koko kautta, vaan nousi kesken kauden ja pelasi sen takia vain 65 ottelua. Suhteutettuna ottelumäärän Klingberg kuitenkin sitten jo huomattavasti enemmän Ekbladia edellä pisteissä.

Jotenkin itsellä sympatiat on tuon Stonen puolella, kun oli niin iso osa Ottawan huikeaa nousua. Tiukka ja tasokas kisa kuitenkin tämä.

 

[SVSV]

On kyllä perhanan tasainen tämän vuoden Calder. Gaudreau on todella näyttävä pelaaja, joka varmasti kerää pelityylillään ja silkkisillä käsillään ääniä. Stone taas näyttää olevan parhaimmillaan kun pelit ovat kovimmillaan, mikä nostaa kaverin osakkeita monien silmissä. Forsberg taas on vetänyt tasaisimman kauden paremmassa joukkueessa kuin nämä muut tulokkaat. Lisäksi Forsbergin corsi- ja fenwick-tilastot ovat selvästi muita tulokkaita paremmat.

Koska pistesaldot ovat niin lähellä toisiaan, arvostan eniten Forsbergin advanced statseja. Ovatko ne sitten seurausta paremmassa joukkueessa pelaamisesta? Ehkä, mutta sehän tekee Forsbergin suorittamisesta vielä parempaa, kun on pystynyt kovemmassa (tällä hetkellä ehkä joukkueiden tasot eivät kaukana toisistaan, mutta alkukaudesta Nashville tietty selvästi parempi) joukkueessa vakiinnuttamaan ykköspistelingon tontin. Forsberghan voitti joukkueensa pistepörssin, kun Stone ja Gaudreau tulivat toisiksi.

 

[ISH]

Kunniamaininta Andrew Hammondille, joka ansaitsisi myös ehdokkuuden, mutta taitaa olla kenttäpelaajissa liian kovat vastukset tällä kaudella. Hammond pääsi NHL:n puolelle kun sekä Craig Anderson että Robin Lehner loukkaantuivat.

Hammond pelasi illasta toiseen aivan uskomattomilla tilastoilla ja nosti Ottawan kaukaa takamatkalta pudotuspeleihin.

23 aloitetusta ottelusta 20 voittoa ja vain yksi tappio varsinaisella peliajalla. Torjuntaprosentti 94,1% ja pääsettyjen maalien keskiarvo 1,79.

 

[Bosco]

Kunniamaininta Andrew Hammondille, joka ansaitsisi myös ehdokkuuden, mutta taitaa olla kenttäpelaajissa liian kovat vastukset tällä kaudella. Hammond pääsi NHL:n puolelle kun sekä Craig Anderson että Robin Lehner loukkaantuivat.

Hammond pelasi illasta toiseen aivan uskomattomilla tilastoilla ja nosti Ottawan kaukaa takamatkalta pudotuspeleihin.

23 aloitetusta ottelusta 20 voittoa ja vain yksi tappio varsinaisella peliajalla. Torjuntaprosentti 94,1% ja pääsettyjen maalien keskiarvo 1,79.

Hammond on liian vanha tähän palkintoon, joten sen vuoksi ei ole mukana kisassa.

 

[Uniquewn]

Oma rankingini on 1. Gaudreau 2. Stone 3. Ekblad 4. Forsberg 5. Klingberg. Saatanan kovalaatuinen vuosi tässä taistelussa, joka meni kyllä todella tiukaksi.

Gaudreaun valintaa puoltaa se, että oli loppujen lopuksi hyökkääjistä kaikkein tasaisin suorittaja, siinä missä Stonella oli alkukausi vähän hiljaisempaa ja Forsbergilla sitten loppupuolella vähän hyytyi. Stone toki nousi silloin esiin, kun sitä eniten tarvittiin, mutta kyllä mielestäni Flamesin Gaudreau oli yhtä paljon esillä, kun playoff-paikkoja ratkaistiin. Flames - Kings -pelissä 1+1 ja mestari laulukuoroon, ja Stone puolestaan 2+0 Flyersiä vastaan. Molemmat tietenkin saatanan kovia paikkoja, enkä ole pettynyt siihenkään, mikäli Stone parhaaksi tulokkaaksi valitaan. Stone on kiekonriistoissa NHL:n ykkönen, mutta toki myös Gaudreau löytyy sijalta 12. siinä. Stone on enemmänkin tuollainen kahden suunnan tehokas paketti, siinä missä Gaudreauta voidaan tituleerata Flamesin kiekollisena hyökkäyspään moottorina, joka osaa kuitenkin myös yllättävän hyvin mailapuolustuksen. YV:llä järkyttävän suuri vastuu etenkin siinä, kun kiekko tuodaan alueelle. Kokonaisuudessaan Stonen statsit lienevät inan kovemmat, kun on niin kova luu miltei kaikilla osa-alueilla, mutta toisaalta Stone pelasi jo koko viime kauden AHL-NHL -akselilla, siinä missä Gaudreau on noussut aika lailla suoraan college-lätkästä tälle kaudelle NHL:ään. Toki vain tällä kaudella on merkitystä, mutta tietyllä tapaa Gaudreaun nimen ympärillä on pyörinyt enemmän kohua ja epäilyksiä johtuen miehen koosta jne., joka varmasti vaikuttaa jollain tavalla äänestystuloksiin.

Tämä meni nyt hieman Gaudreaun ja Stonen vertailemiseen, vaikka tuossa on todella kova kolmikko myös heidän takanaan omassa rankingissa. Ei voi muuta kuin hattua nostaa joka ukolle.

 

[Hendo]

Erittäin hyviä pointteja monelta käyttäjältä.

Uniquewn tiivisti tuon aika hyvin:

Stone on enemmänkin tuollainen kahden suunnan tehokas paketti.

Stone on todellakin täydellisesti nimenomaan kahden suunnan paketti. Tartutaan ensinnäkin tuohon kiekonriistoihin. Tosiaankin Stone jakoi O'Reillyn kanssa kiekonriistojen voiton koko sarjassa (98). Tuo on tilasto, joka ei loppujen lopuksia hirveän monia kiinnosta, mutta kai siitä joukkueelle kuitenkin isoja etuja saadaan.

Esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana tuon tilaston voiton on napannut seuraavat henkilöt:
13-14 O'Reilly
12-13 Datsyuk/Toews
11-12 O'Reilly
10-11 Thornton
09-10 Datsyuk

Puolustuspelaaminen. Stone on laadukas pelaaja kentän omalla alueella jo nyt tulokkaana, josta esimerkkinä vaikkapa kertyneet alivoimaminuutit (111min) joka oli tulokkaista neljänneksi eniten. (Vertailuksi Ekblad 34min, Klingberg 10min, Forsberg 2min, Gaudreau 0min). +/- tilasto kertoo myös omaa sanomaansa nimenomaan kahden suunnan pelaamisesta. Stone voitti jopa yllätävänkin selvästi tulokkaiden +/- tilaston saldolla +21 ja tuo riitti myös koko sarjassa sijaan 23.

Stonen arvo Ottawan käsittämättömässä nousussa oli erittäin suuri. Stone ei pelkästään ollut Kyle Turrisin kanssa johtava hyökkäys- sekä puolustuskaksikko muutamassa edellisessä pelissä, vaan koko hurjan kirin ajan. Ottawan kiri alkoi käytännössä 10.02 Buffalo voitosta, jonka jälkeen loppukauden saldo oli 23-4-4. Näissä 31 ottelussa Stone jäi pisteittä vain 6 kertaa. Kokonaisuutena saldo oli tuona aikana 14+21=35 +16. Alkukausi meni tehojen valossa hiukan penkin alle myös siksi, että Paul MacLean ei miehen kykyihin uskonut vielä tällä kaudella. Stone oli muutaman pelin katsomon puolella ja pelasi ajoittain 4-kentässäkin, kunnes Dave Cameron astui puikkoihin.

Stone on arvokas pelaaja myös ilman kiekkoa - siitä huolimatta hän voitti myös tulokkaiden pistepörssin. Siinä on tiivistettynä syy, miksi minulle Mark Stone on kauden tulokas. Uskoisin kuitenkin, että pokaali menee Gaudreaulle, koska taitopelaajien näkyvyys duunareihin verrattuna on ikävä kyllä erittäin suuri. Gaudreau ei tosin missään nimessä olisi myöskään väärä valinta ja ainoa, jolle tuon soisin Stonen lisäksi.

E: Mr.Smithin viestin jälkeen vielä pakko lisätä se, että Ekbladilta myös todella upea kausi. Harvoin puolustaja pärjää avauskaudellaan noin hyvin, kuin Ekblad ja vielä joukkueessa, joka ei pudotuspeleihin tietä löytänyt.

 

[Mr. Smith]

Itse veikkaan, että pystin vie Aaron Ekblad. Noi hyökkääjät ovat niin tasaisia (pisteen sisällä toisistaan), että heistä on todella vaikea valita parasta. Näin ollen Ekblad vie pystin. Toki noi kaikki hyökkääjät olivat joukkueensa TOP3-hyökkääjiä, mutta Ekblad oli tiiminsä ykköspakki. Tai näin ainakin minä sen näen, vaikka Campbell minuutin verran enemmän pelasikin.

 

[Henkka]

Itse veikkaan, että pystin vie Aaron Ekblad. Noi hyökkääjät ovat niin tasaisia (pisteen sisällä toisistaan), että heistä on todella vaikea valita parasta. Näin ollen Ekblad vie pystin. Toki noi kaikki hyökkääjät olivat joukkueensa TOP3-hyökkääjiä, mutta Ekblad oli tiiminsä ykköspakki. Tai näin ainakin minä sen näen, vaikka Campbell minuutin verran enemmän pelasikin.

Samaa mieltä tästä. Siinä missä Norris-kisassa ei kukaan puolustaja ei oikein erotu toisista, niin tulokkaiden puolella homma on aika selvä.

 

[Apheu]

Tähän minäkin sanon Ekbladin. 39 pinnaa 18-vuotiaana ykköspakkina keskinkertaisessa joukkueessa, +12 tehotilasto. Ei tuota paremmaksi voi oikein laittaa. Jos joku hyökkääjä olisi nakuttanut jotain piste per peli -tahtia, niin ehkäpä, mutta nyt kyllä ei. Hienot kaudet kuitenkin myös erityisesti Gaudreaulta, Forsbergilta, Stonelta ja Klingbergiltä. Stone pelasi hurjan loppukauden ja Forsberg vähän hyytyi. Näistä lopuista en sitten oikein osaa edes valita, kuka tittelin ansaitsisi. Jos ikää ei edes ajatusmaailmassa oteta millään tavalla huomioon, niin Stone.

 

[Uniquewn]

Samaa mieltä tästä. Siinä missä Norris-kisassa ei kukaan puolustaja ei oikein erotu toisista, niin tulokkaiden puolella homma on aika selvä.

Ihan hyviä pointteja, mutta ei Ekbladia voi pitää selvänä top1-tulokaspakkina, koska myös Klingberg on siellä menossa mukana. Voisi kuitenkin toki olettaa, että parhaat tulokashyökkääjät "syövät" jonkin verran enemmän toistensa ääniä kuin Ekblad ja Klingberg.

 

[ämjiijii]

Calder-finalistit ovat siis John Gaudreau, Aaron Ekblad ja Mark Stone. Filip Forsberg ei tähän ryhmään mahtunut, sen verran kova on kilpailu. En valita tuosta kolmikosta, enkä valittaisi vaikka Foppakin olisi ollut siinä.

Jos vähän enemmän miettii, niin Gaudreau ja Stone olivat todella suuria syitä sille, että heidän joukkueensa ovat pleijareissa ja Ekblad otti tulokkaana joukkueensa puolustuksen komentoonsa. Forsbergin merkitys ei ollut Nahsville niin suuri, vaikkakin voitti joukkueensa pistepörssin. Ehkä mennään näillä perusteilla vähän Hartin puolelle. Loppupeleissä Forsbergin mahdollisuudet taisi viedä se, että Nashville pelasi heikon loppukauden ja Foppa siinä mukana. Varsinkin Stonen kausi oli nousujohteinen, liekö Ekbladinkin, koska ainakin Florida otti todella hienon loppukirin. Gaudreau taisi pelata melko tasaisen kauden, ja ennen kaikkea pystyi säilyttämään tasonsa kauden lopussa, kun täytyi pitää kiinni pleijaripaikasta.