Ikävänkantaja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) otti tänään kantaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita ja sosiaaliturvaa koskevaan keskusteluun Ilkka-lehden haastattelussa esittämällä, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä tulisi muuttaa vastikkeelliseksi. Ministeri Risikko täsmensi myöhemmin STT:lle, että tavoitetilanteessa "jokaisen työikäisen ja työkykyisen sosiaaliturvan saajan olisi pakko osallistua yhteiskunnan toimintaan" julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin palveluksessa. Sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen toteutuisikin käytännössä sosiaaliturvan myöntämisperusteita muuttamalla.
Ministeri Risikon esitys tyrmättiin tuoreeltaan usealta suunnalta; mm. liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) ja kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.) ilmoittivat vastustavansa ajatusta sosiaaliturvan vastikkeettomuudesta luopumisesta. Myös entinen peruspalveluministeri, kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr.) kommentoi tuoreeltaan pitävänsä Risikon ehdotusta käytännössä toimimattomana.
Vaikka lähtökohtaisesti vastikkeettomalla sosiaaliturvajärjestelmällä on pitkät perinteet pohjoismaissa, esimerkiksi Tanskassa on lisätty sosiaaliturvan vastikkeellisuutta varsin voimakkaasti työttömyysturvajärjestelmän uudistamisesta (ns. Tanskan malli) alkaen. Sosiaaliturvan vastikkeellisuutta on kasvatettu vähitellen myös Suomessa, erityisesti 1990-luvun lopulla ja vuonna 2006 toteutettujen työmarkkinauudistuksen myötä. Tarkasteltaessa uudistushistoriaa laajemmin kansainvälisesti on huomattava, että varsinkin Yhdysvalloissa toteutettiin merkittäviä työttömyysturvajärjestelmän muutoksia jo 1980-luvulla, kun toimeentulotukea hakevat velvoitettiin mm. ilmoittautumaan työvoimatoimistoihin. Valtiovarainministeriö totesikin jo edellisellä hallituskaudella ilmestyneessä "Talouspolitiikan strategia 2007" (VM 6/2007) -julkaisussaan, että "[v]astikkeellisuuden lisääminen tekee etuuden saamisesta vähemmän houkuttelevaa (ja vastaavasti työn teosta houkuttelevampaa), koska etuuden hankkiminen voi olla vaivalloista ja siitä voi olla jopa kustannusseuraamuksia."
Tulisiko sosiaaliturvajärjestelmän vastikkeellisuutta lisätä myös Suomessa?
Ministeri Risikon esitys tyrmättiin tuoreeltaan usealta suunnalta; mm. liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) ja kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.) ilmoittivat vastustavansa ajatusta sosiaaliturvan vastikkeettomuudesta luopumisesta. Myös entinen peruspalveluministeri, kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr.) kommentoi tuoreeltaan pitävänsä Risikon ehdotusta käytännössä toimimattomana.
Vaikka lähtökohtaisesti vastikkeettomalla sosiaaliturvajärjestelmällä on pitkät perinteet pohjoismaissa, esimerkiksi Tanskassa on lisätty sosiaaliturvan vastikkeellisuutta varsin voimakkaasti työttömyysturvajärjestelmän uudistamisesta (ns. Tanskan malli) alkaen. Sosiaaliturvan vastikkeellisuutta on kasvatettu vähitellen myös Suomessa, erityisesti 1990-luvun lopulla ja vuonna 2006 toteutettujen työmarkkinauudistuksen myötä. Tarkasteltaessa uudistushistoriaa laajemmin kansainvälisesti on huomattava, että varsinkin Yhdysvalloissa toteutettiin merkittäviä työttömyysturvajärjestelmän muutoksia jo 1980-luvulla, kun toimeentulotukea hakevat velvoitettiin mm. ilmoittautumaan työvoimatoimistoihin. Valtiovarainministeriö totesikin jo edellisellä hallituskaudella ilmestyneessä "Talouspolitiikan strategia 2007" (VM 6/2007) -julkaisussaan, että "[v]astikkeellisuuden lisääminen tekee etuuden saamisesta vähemmän houkuttelevaa (ja vastaavasti työn teosta houkuttelevampaa), koska etuuden hankkiminen voi olla vaivalloista ja siitä voi olla jopa kustannusseuraamuksia."
Tulisiko sosiaaliturvajärjestelmän vastikkeellisuutta lisätä myös Suomessa?