Häritsevää kerjäämistä:
Baarissa tai kahvilassa kiertävät, pöydässä istuvilta asiakkailta kerjäävät
Joukkoliikennevälineissä kerjäävät ja kaupustelevat
Maanteiden levähdyspaikoilla kerjäävät ja kaupustelevat
Valeraajarikot, jotka hoippuvat keräyskuppeineen tien tukkona ruuhkaisilla jalkakäytävillä ja pysäkeillä
Kakofonisesti ja/tai kovaäänisesti soittavat tai laulavat katu- ja tunnelikerjääjät
Esteetöntä kulkua haittaavat ja ihmisä pysäyttelevät kerjääjät ja"feissarit"
Kotiovelle tulevat kerjääjät ja kaupustelijat
Puhelinmyyjät
Roskapostia puhelimeen ja sähköpostiin lähettävät firmat
Kerjäämistä, joka ei häiritse:
Keräyskupin kanssa hiljaa pönöttävät kerjääjät ml Pelastusarmeija, Punainen risti tms.
Oikeasti musikaaliset katusoittajat
Erinomainen listaus, olen todella pitkälle samaa mieltä. Muutama hajahuomio:
Hyväksyn passiivinen kerjäämisen ja tuen pyytämisen. Tämä tarkoittaa keräyskupin tms. kanssa jossakin sovelilaassa paikassa seisomista tai istumista, jolloin kenenkään ohi kulkemista ei millään tavoin estetä eikä häiritä. Kerääjä tai kerjääjä ei ota aktiivisesti aloitetta. Esimerkiksi feissaaminen ja muu julkisella paikalla tapahtuva henkilökohtainen myyntityö on mielestäni häiritsevää ja ei-suotavaa. Vaikka inhimilliseen toimintaan liittyviä kieltoja ja rajoituksia pitäisi mielestäni lanseerata mahdollisimman vähän, niin en laittaisi pätkääkään hanttiin, jos feissaaminen ja esimerkiksi julkisella paikalla tapahtuva uskonnon tuputtaminen kriminalisoitaisiin.
Veteraaneille keräävät varusmiehet ovat yhtä ok kuin Pelastusarmeijan ja SPR:n lipaskerääjät, paitsi silloin kuin heidät komennetaan kiertämään ovelta ovelle. Ihmisten kotiovella tapahtuvan keräystoiminnan hyväksyn korkeintaan lasten kuten esim. partiolaisten tekemänä. Sitä paitsi on hyvin kannatettavaa opettaa lapset hoitamaan asiallisesti tällaisiakin asioita, siis lähestyä vierasta ihmistä ja rohkaistua esittämään asiansa. Tuossa kerjääminen an sich ei ole päällimmäisin asia, eikä partiolaisellekaan tarvitse antaa ropoa. Sekin on osa kasvuprosessia huomata, että jokainen jolle koettaa tarjota jotain ei osta tai osallistu keräykseen.
Kun tuossa tuli mainittua veteraanit, niin tein parisen vuotta sitten päätöksen lopettaa veteraanikeräyksiin osallistumisen. Olen tavanomaisesti isänmaallinen mies ja arvostan sotasukupolvien uhrauksia Suomen hyväksi, mutta tästä ei ole nyt kysymys. Kyse on siitä, että veteraanijärjestöjen nykyinen pääoma riittää mennen tullen saattamaan sotiemme veteraanit kunniakkaasti haudan lepoon.
Jonkinlaisena epäsuoran kerjäämisen muotona pidän lasten vanhempien pakko-osallistuttamista jos jonkinlaisten urheiluseurojen ja harrastuskerhojen varainkeruuseen. Laji- ja paikkakuntakohtaisia eroja on varmasti paljon, mutta lasten vanhempien rahapussilla käymistä tavanomaisten jäsen- ja vuosimaksujen ja vastaavien lisäksi pidetään lähes itsestään selvänä. Kaikenlaista traktaattia ja tilauslistaa työnnetään lasten mukana kotiin tai jaetaan postilaatikkoihin. Vähän väliä pitäisi ostaa t-paitaa, verkkaria, mainostavaroita, pesuaineita, astioita, kyniä, vihkoja, huppareita, neppareita ja saakelin ylihintaisia ilmapalloja.
Kaiken huippu oli, kun tokaluokkalaisen futisjengi keräsi rahaa 8-9 -vuotiaiden poikien "edustusjoukkueen" kilpailumatkoihin ja edustusvarusteisiin siten, että KAIKILTA tuon ikäluokan pelaajilta perittiin ylimääräinen 50 euron maksu edustusjoukkueen tukemiseksi talvipeleihin (kesäpeleihin on omat maksunsa). Maksu perittiin siis heiltäkin, jotka eivät kuulu pelaavaan joukkueeseen, oli syy mikä hyvänsä. Edustusjoukkueeseen kuulumattomia oli arvioni mukaan suurin osa harjoituksissa käyneistä lapsista. Asia tietysti päätettiin futisvanhempien keskinäisessä palaverissa, jossa - huikea yllätys - paikalla oli lähinnä sitä porukkaa, joiden lapset pelaavat tuossa "edustusjoukkueessa". Muut lapset vanhempineen ovat toki tarpeellisia maksumiehiä edustuspelaajienkin edestä. Poika päätti ihan muista syistä johtuen luopua pelaamisesta tuon seuran piirissä, mutta seuran touhua pienen matkan päästä katsoneena en ole järin surullinen, etten saa olla enää rahoittamassa edustusjoukkueen toimintaa ulkopuolisena. Tuolla pelaa pääsääntöisesti sellaista väkeä, joiden kotijoukoilla on kevyesti varaa maksaa omien lastensa pelireissujen kustannukset.