Tulevia dokumentteja

[TBK]

Re: Vaihtoehtovankilat (To Kill or to Cure)

Joopa, joo. Helpostihan asiat saadaan näyttämään hassuilta näyttämällä asioiden kaksi ääripäätä tai sitten jättämällä kertmatto tiettyjä oleellisia asioita. Esim. Vantaan vankilan kohdalla taidettiin sanoa jotain tyyliin. "nämä ovat ainoat kalterit mitä tässä vankilassa näettä." Jätettiin kuitenkin kertomatta, että Vantaan vankilassa ei tarvita kaltereita, koska sellien ikkunat ovat vahvaa erikoislasia, mistä ei läpi mennä kuin pommila tms. Täsähän jäi kuva, että vankilassa ei ole panostettu turvallisuuteen yhtään. Ja hieronta kuvatkin taisi olla joltain hierojan ammattitutkintoon tähtäävältä kurssita, mitä halukkaille vanhgeille järjestetään. Periaatteessa olisi ollut ihan sama jos olisi näyetty metällitöiden opettelua. Turhaan asiaa näin kärjistettiin.

Avolaitoksien kuvien näyttämisen yhteydessä olisi ollut hyvä mainita, että Suomessa kuitenkin suurin osa vangeista on suljetuissa vankiloissa ja avolaitokseen päässeillä on tuomio loppusuoralla ja takana hyvällä käytöksellä suoritettua vankeusrangaistusta. Olisi pitänyt mielestäni myös mainita, että avolaitoksissa säännöt ovat hyvin tiukat ja niiden rikkomisesta lentää ilman eri varoituksia takaisin suljettuun vankilaan.

Dokumentti antoi vielä sinänsä väärän kuvan, koska myös suurenrapakon takana olemassa ns. "eelittivankiloita", mitkä eivät edes kaikki ole valtion omistuksessa. Olisi kivä nähdä minkälaiset olosuhteet tietyillä vangeilla on näissä yksityisvankiloissa. Väitän, että joillakin talousrikollisilla on vielä Suomenlinnan työsiirtolaakin paremmat olosuhteet. Tähän dokumenttiin olisi sopinut tämäkin ääripää.

Onneksi kuitenkin tämä ohjelma ei kovin moneen uponnut.

 

[lihaani]

Kävin Iltapulun keskustelupalstalla ja tämä dokumentti on saanut porukat pyhän raivon partaalle. Joukossa on asiallisiakin mielipiteitä, mutta muuten sain vaikutelman, että suunnilleen kaikki ohmot, jotka vain nettiin pääsevät, ovat riekkumassa suurinpiirtein munista hirteen rötöksen polulle hairahtuneita.

Kai se on niin, että kansan syvät rivit, keitä he sitten ovatkaan, vaativat käsittämättömän kovia rangaistuksia pienistäkin rikkeistä. Mielenkiintoista oli, että kadulla haastalellut ihmiset sekä Kiinassa että USA:ssa olivat kovien rangaistusten kannalla. Jenkeissä jopa vankilaoloja pidettiin liian lepsuina.

 

[TBK]

Meinasin itsekkin avautua sivistyneesti, mutta huomasin, että he voivat painaa kirjoituksen myös lehteensä, joten jätin kirjoittamatta.

Eläkööt harhakuvissaan.

 

[Paitselo]

Elämäni bakteerina

Tänään tiistaina TV1 klo 19.05 Prisma: Elämäni bakteerina.
(HS)

Muuan mies nimeltä Peter on tuskan riivaama: jalat eivät kanna ja jokin syö miehen sisuskaluja. Syyllinen ei ole ruokamyrkytys, syöpä tai aids - Peterin luita jäytää jo kadonneeksi luultu muinaisjäänne, tuberkuloosi.
Terveydenhuoltoviranomaiset ovat ymmällään, kuinka kerran voitettu sairaus on palaamassa länsimaihin. Samaan aikaan lääkärit ovat unohtaneet kuinka tuberkuloosi diagnostisoidaan ja kuinka sitä hoidetaan mahdollisimman tehokkaasti.
Kanadalais-brittiläisessä tiededokumentissa tuberkuloosin toimintaa havainnollistetaan selkäpiitä karmivilla esimerkeillä, jolloin myös sairauksien kuninkaaksi itseään tituleeraava tuberkuloosibakteeri saa oman puhevuoronsa. Ylimielisen taudinaiheuttajan monologit tuovat kokonaisuuteen oman kalmanhajuisen säväyksensä. "Keuhkot ovat minulle kuin viiden tähden hotelli", basilli uhoaa. Kun kokonaisuuteen yhdistetään vierailut itäisen naapurimaamme tuberkuloosihautomoissa - venäläisissä vankiloissa ja painajaismaisia huumenäkyjä muistuttavat animaatiot, niin railakas revittely saattaa järisyttää mielenrauhaa ja uhata ainakin kaikkein herkkähermoisimpien yöunia.
Viikon päästä lähetettävässä Prisma-dokumentin jälkimmäisessä osassa nähdään, kuinka tappavaa roskaruoka voi pahimmillaan olla. Tällä kertaa syyllinen ei tosin ole kolesteroli, vaan juustohampurilaisessa väijyvä kolibakteeriarmeija... luvassa on siis tuskallisia vatsakramppeja ja veristä ripulia.

 

[Hra Punajuuri]

Dokkarifestivaalit

Ei televisiosta, mutta Helsingin valkokankailta voi katsastaa suuren joukon dokumentteja tämän viikon torstaista sunnuntaihin. DocPoint –dokumenttifestivaalin näytöksiin sai ainakin tänään lounastunnilla vielä lippuja.

Omat poimintani laajasta tarjonnasta alla. Lainaukset ohjelmistokatalogista http://www.docpoint.info.

BUS 174. José Padilha, Brasilia 2002

”Kesäkuussa vuonna 2000 pikkurikollinen nuorimies kaappaa bussin Rio de Janeirossa ja joutuu saman tien poliisin ja televisiokameroiden piirittämäksi. Rikos on järjetön, mutta television läsnäolo antaa sille kolkkoa mielekkyyttä. Sandro do Nascimento saa aseella uhaten oman osuutensa kuuluisuudesta, jota ehkä hakikin. Hänen tosiajassa televisioitu esiintymisensä ja kohtalonsa sytyttää kaupungin rajuihin mellakoihin, kun kansanjoukot vihastuvat poliiseille.

José Padilhan ohjaama, todellisuuden dramatiikkaa tihkuva kaappausdokumentti tekee sen, mitä uutisvälitys ei käytännöllisesti katsoen koskaan: se kertoo korkeajännitteisen tarinan, mutta myös asettaa sen yhteiskunnalliseen ja yksilölliseen taustaansa.

Padilha limittää uutisfilmien häkellyttävää materiaalia ja uljaita ilmasta kuvattuja kaupunkipanoraamoja haastatteluihin, joista aukeaa sekä kuristava tunnelma bussin sisällä että Rio de Janeiron katujen sosiaalinen panoraama. Näin päältä katsoen yksinkertaisen tapahtumasarjan kuvauksesta kasvaa moniulotteinen tutkielma Brasiliasta, poliisista, politiikasta, katulapsista ja televisiosta sekä Sandrosta.”

Filmi on tänä vuonna Oscar-ehdokkaana dokumenttisarjassa. Vaikka kyseessä on pohjimmiltaan dokkari, siitä on nettipalstojen arvostelujen mukaan pystytty luomaan kokonaisuus, joka pitää katsojan otteessa ja jännityksessä loppuun jännityselokuvan tavoin.


The Game of Their Lives. Daniel Gordon, Iso-Britannia 2003

”Maailmalla alkoi levitä mitä ihmeellisimpiä huhuja. Väitettiin, että koko joukkue olisi pantu vankilaan, koska se ei voittanut maailmanmestaruutta. Pohjois-Korea oli niihin aikoihin – jos mahdollista – vielä suljetumpi yhteiskunta kuin tänään.

Nyt englantilainen Daniel Gordon on selvittänyt joukkueen kohtalon ja päässyt myös kuvaamaan Pohjois-Koreaan. Hän on haastatellut nyt kuusissa kymmenissä olevia pelaajia. Lopputulos on harvinaisen mukaansatempaava tuhkimotarina, jossa pelaajat kertovat avomielisesti, joskin koko ajan muistaen mainita Kim Il Sungin keskeisen osuuden heidän menestymiseensä, ikimuistettavasta MM-turnauksesta sekä heidän ensimmäisestä ja viimeisestä matkastaan länteen. Korealaisista tuli heti englantilaisen kotiyleisön lemmikkejä. He olivat pienikokoisia mutta uskomattoman nopeita ja tahdonvoimaisia. Ihmisinä he olivat avoimia, vaatimattomia, aina avuliaita ja hyväntuulisia. Myös Portugalia vastaan pelatun häviöottelunsa jälkeen he pystyvät iloitsemaan ja kehumaan vastustajaansa.

Elokuvasta välittyy tietenkin siloteltu ja idealisoitu kuva Pohjois-Korean yhteiskunnasta ja elämästä massiivisine joukkotapahtumineen ja henkilöpalvontoineen. Siitä huolimatta tarina on koskettava ja hellyttävä. Siitä välittyy korealaisten jalkapallopelaajien vilpittömyys ja aidolta tuntuva rakkaus elämään, jalkapalloon – ja isänmaahansa.”
Kyseessä oli siis vuoden 1966 MM-kisat Englannissa.


Yksinäisen tähden harhailija. Tahvo Hirvonen, Suomi 2003

”Tahvo Hirvosen dokumenttielokuva on henkilökuva Finlandia-palkitusta runoilijasta Arto Melleristä. Hirvonen alkoi tallentaa Mellerin elämää vuonna 1995, vaikka runoilijan ensivaiheita saamme autenttisen radiohaastattelun välittämänä kuulla jo vuodelta 1969, jolloin nuoren Mellerin kertomuksesta tehtiin radiokuunnelma.

Elokuvan pyrkii purkamaan Melleriin usein liitettyä taiteilijamyyttiä, jossa tiivistyvät juhla ja rappio - boheemielämää viettävän runoilijan mustavalkoinen maailma. Arto Mellerin työ tuodaan esille paperille rustattuina riveinä, teospinoina, näyteltyinä kappaleina ja televisiouutisten aiheina. Kuvia värittävät hetket, joissa rakkaus luomiseen muuttuu maanisiksi resitaatioiksi, ja toisaalta iloksi perheen parissa. Runoilijan takaa paljastuu isä, ystävä ja rakastaja.

Monitasoinen elokuva menee lähelle kohdettaan, mutta yhdessä sen kanssa. Intiimistä tunnelmasta huomaa, että kuvaaja ja kuvattava ovat tunteneet toisensa pitkään. Viittausten joukko on valtava, Mellerin runojen ja puheiden vertauskuvallisuus koskettava. "Kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa", Melleri toteaa cowboy-hatussaan, tuo yksinäinen ratsastaja, Don Quijote tuulimyllyineen.

Elokuvan pysäyttävä käännekohta on juhannuksena 1998 sattunut auto-onnettomuus. Arto Melleri selvisi hengissä, mutta edessä oli pitkä kuntoutus. Runoilijan luovuuden päälle ei kuitenkaan ajettu. Taitelijakuvan ohella elokuvasta kasvaa selviytymistarina Mellerin julkaistessa tauon jälkeen uuden teoksen.”

 

[Ramchester]

21.1.2004 TV 2 klo 23.25 Dokumenttiprojekti: Kadonneen Kung Fun metsästäjät

Suomalaiset John Hakalax ja Jan Wellman lähtivät Kiinaan etsimään aitoja Kung Fu -mestareita. Meditoinnin ja filosofian sijasta he löysivät paljon raadollisemman todellisuuden. Ohjaajat John Hakalax ja Kim Finn. Tuotanto Hakalax Productions, 2003.

 

[Warre]

Con amore – Adriano, TV1:n Tosi tarina –dokumentti tänään 17.2.2004 klo. 20:00 alkaen.

Tarina kertoo miehestä joka toi pizzan Suomeen. Kyseisestä herrasta on tarinoitu aikaisemmin myös täällä Jatkoajassa, joten dokkari antanee lisäinfoa asiasta kiinnostuneille. Tässä linkki ylen sivuilla olevaan taustatarinaan. Makoisaa dokumentti-iltaa itse kullekin.

 

[odwaz]

Tänään, keskiviikkona 18.2., klo 23.00 TV2.
Dokumenttiprojekti: Bob Marley

TV2:en sivuilta lainattua:
Bob Marleyn vahvin ase oli musiikki. Sillä hän vastusti politiikkaa, sen avulla hän yritti luoda rauhan, lopettaa väkivallan ja sen kautta hän ilmaisi ajatuksensa ja suhteensa rastafarismiin ja jamaikalaisuuteensa.

Jeremy Marren ohjaamassa dokumentissa kuullaan lähes 40 Marleyn kappaletta ja haastateltavina ovat muun muassa Bob Marleyn äiti, Cedella Booker, Bobin vaimo Rita Marley, Peter Tosh ja Bunny Livingston, alkuperäiset The Wailers-bändin jäsenet, Chris Blackwell, Island Recordsin perustaja ja Esther Anderson, yksi Bobin monista "kuningattarista".

------
Lienee mielenkiintoinen. Pelkästään jo aiheensa takia - Bob on legenda - mutta toivottavasti dokumentti yltää aiheensa tasolle.

 

[pavenro8]

Discovery-dokkarit Nelosella

Huomenna sunnuntaina alkaa Nelosella Discoveryn dokkarisarja aamusella kymmeneltä. Ensimmäisenä on vuorossa Nefertitin arvoitus osa 1, toinen osa nähtäneen sitten viikon päästä.

En tiedä kuinka hyviä nuo dokkarit ovat, mutta tuo Egypti-aihe sen verran kiinnostaa, että täytyy laittaa vekkari soimaan aamusella ja alkaa tuijottamaan telkkarista muutakin kuin Simpsoneita. (Jota ei tule taaskaan huomenna, kun tulee jotain perkeleen jääkiekkoa.)

 

[AnaMasa]

Fahrenheit 9/11 Nelosella

Nelonen osti Fahrenheitin. Esitysajasta ei vielä hajua. Taitaa tulla ensin teattereihin, eli jokunen kuukausi saadaan odotella.

http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152811930

 

[Sakallio]

The Game of their lives

Canal+:n omistajat huomio.

Eilisiltana tuli mielenkiintoisen oloinen dokumentti Pohjois-Korean 1966 MM-kisoihin osallistuneesta jalkapallojoukkueesta. Tosin itse en ehtinyt kyseistä dokumenttia seurata, mutta onneksi se on nähtävissä uudestaan.

Dokumentti tulee syyskuussa 29/9 08.00 ja 30/9 11.15 Canal Film2:lta. Katsomisen arvoinen. Luulisin, joten videot nauhoittamaan. Ja dokumentin nimi oli The game of their lives.