En tiedä, missä tolpat alunperin olivat, mutta mun perstuntuma sanoo edelleen, että vaikka siellä on pistepörssiä mielin määrin hallinnut kaksikko, sen vetovoima häviää Oilersin vastakkaiseen suuntaan työntävälle luonnonvoimalle. Hyvin harva huippu ihan oikeasti haluaa Oilersiin pelaamaan, sanokaa mitä sanotte.
Yksi yksinkertainen syy on luonnollisesti se, ettei Oilers voi maksaa isoja palkkoja #97 ja #29 vuoksi. Kaksikko vie 26% joukkueen cap-tilasta. Esim. RNH:n haluama palkka saattaa olla liian kova Oilersille, niin silloin mies on päästettävä pois = treidaavat neuvotteluoikeudet jonnekin jostain 2. kierroksen varauksesta tms.
Mitä tulee vetovoimaan, niin uskon vakaasti että ns. kakkoskorin miehet ovat jonossa valmiita tulemaan Oilersiin, varsinkin kun saavat pelata kahden supertähden joukkueessa. Sitten taas sellainen oman arvonsa tunteva yli 6M sopimuksen haluava hyökkääjä ei välttämättä tule, koska voi saada vieläkin enemmän palkkaa jostain muualta. Paljon riippuu toki pelaajan uran tilanteesta, että kumpi merkitsee enemmän: mahdollisuus menestyä vai kasvava pankkitili.
Tulevista nuorehkoista (31 tai alle) UFA-pelaajista Hall, RNH ja Landeskog sekä mahdollisesti myös Hoffman, Hyman, Granlund, Schwartz ja Palmieri etsivät sitä loppu-uran pitkää sopimusta. Kolme ensimmäistä tietävät että heille tullaan maksamaan ja paljon. Voivat siis valita useista eri tarjouksista. Seuraavat taasen voivat ottaa tapauskohtaisesti vähemmän rahaa, kunhan sopimus on riittävän pitkä. Ja juuri tällaisiin pelaajiin Oilersilla on mahdollisuus iskeä. Sitten löytyy varmasti kavereita jotka tyytyvät 2-4 vuoden sopimukseen kuten vaikkapa Armia, Tatar, Coleman, Chiasson ja Saad koska heidän pelinsä taso ei välttämättä pysy enää sitä seuraavaa seitsemää vuotta. Pro Scouteilla riittää kyllä hommia kartoittaessaan, että kuka olisi se oikea palapelin palanen ja GM:lla joukkoineen kristallipallo ja laskin kädessä arpoessaan, että kehen kannattaa sijoittaa.
