Ei ole paskankaan väliä jollain minimaalisella pelin kehittymisellä... Ajatelkaa kaikki positiivaritkin.
Heippa. Kaunis sumu ulkona. Minä en kiellä ongelmia, enkä jaarittele nyt sataa riviä pelkistä loukkaantumisista, varsinkaan kun en Lukko-peliä nähnyt. Seuraava ei ole selittelyä, vaan perspektiivin hakemista suhteessa sairastuvan tyhjenemisen, pelin minimaalisen paranemisen, vastustajien kovuuden, avaruuden aikajatkumon, sekä tähtien kierron sykliin.
Sairastuvalta on siis tullut jokunen ukko takaisin ja peli on parantunut jonkun verran, ei selvästikään tarpeeksi ja edelleen on 3 tärkeää pakkia ja ykköshyökkijä sivussa. Laitetaan pelejä ja tapahtumia lyhyesti kronologiseen listaan.
Kausi alkaa Koolla
- 16.9. TPS - HPK 5-4 rl, pahoja loukkaantumisia, avauspelissä olisi kuitenkin voinut käydä kuin vaan
- 18.9. Ässät - TPS 6-3 pahoja loukkaantumisia, TPS täysin vastaantulija
- 21.9. TPS - Blues 0-7 pahoja loukkaantumisia, TPS täysin vastaantulija
- 23.9. JYP - TPS 3-0 pahoja loukkaantumisia, TPS täysin vastaantulija
- 25.9. TPS - Jokerit 2-3 rl pahoja loukkaantumisia, onneksi vastus oli sekaisin, mutta 0p oli lähellä
- 28.9. HIFK - TPS 5-2 Masto kehiin, mutta edelleen pahoja loukkaantumisia, TPS täysin vastaantulija, vastus liekeissä
- 30.9. Tappara - TPS 3-1 Birner kehiin, peli parempaa, mutta ei palkintoa, koska vastus kova eikä tuuritkaan kohdillaan
- 2.10. TPS - Lukko 2-4 edelleen loukkaantumisia, ei Bergiä, eikä Plihalia takaisin vieläkään, peli kuitenkin parempaa??, mutta ei vaan riitä, koska vastus kova
Olisiko tässä lupa heittäytyä niin yksinkertaiseksi, että peli on kyllä parantunut hitusen sekä sairastuvalta pikkuhiljaa palaavien ja ties minkä takia, mutta samalla vastus on koventunut enemmän? Tämä ei ole mitään keksittyä positiivisuutta, vaan näin minä asian oikeasti näkisin. HIFK, Tappara ja Lukko ovat nyt liekeissä ja sarjataulukossa sijoilla 2, 3 ja 4. JOS asia on yhtään tämän suuntainen, niin sanoisin tulevista peleistä seuraavasti
- ti 5.10. Pelicans - TPS, löylytetään kyllä 3p sillä pelillä, mitä näin Tappara-pelissä
- to 7.10. TPS - KalPa, vastus on puolueettomissa ennakkoarvioisa hitusen Tepsin yläpuolella. Osoittanut kuitenkin myös heikkouden merkkejä. Jos tiistailta saadaan hyvä henkinen boosti ja vihdoin Berg, Bergin pikkurilli ja jopa Plihal takaisin, niin pistettä tai paria olisi lupa odottaa
- la 9.10. Kärpät - TPS, tästä olisi odotettavissa 0p, oli joukkue kriisissä tai ei. Yksikin piste hyvälläkin rosterilla iloinen yllätys.
- ti 12.10. TPS - Ilves, tästä 3p, Ilves ei kuitenkaan valitettavasti ole niin huono mitä piti olla, mutta tämä on vaan voitettava
- la 16.10. TPS - JYP, vittu taas kivenkova vastus samaan sumppuun. Tähän on kuitenkin 2 viikkoa, joten ei tiedä missä korkeudessa Palloseura liitelee tai sukeltelee.
Valitettavasti seuraavat kaksi viikkoa tulee koettelemaan kannattajien kärsivällisyyttä äärimmilleen. Seuraavista viidestä KOLME vastustajaa on TOP5-joukkue, joille hävitään normaalisti ns. hyvänäkin päivänä. Vaikka otettaisiin pakkovoitot Pelicansista ja Ilveksestä, niin valitettavasti nousua ei ole näkyvissä ihan heti. Eikä homma naurata senkään jälkeen, kun heti Jypin jälkeen saadaan peräkkäin vastaan taas Blues, Tappara, HIFK ja Lukko, jotka veivät juuri kaikki pisteet. Itseasiassa nuo neljä peliä on todella kriittisiä. Ellei noista saada jo paksuja päänahkoja, niin siinä kohtaa maltti loppuu jäyhemmältäkin kannattajalta.
Minä luotan siihen, että myös MIB on hyvin ajantasalla sarjataulukon, peliesitysten, pisteiden, tulevien vastustajien, loukkaantumisten, Leimeen ym. suhteen. Varmasti eri tapoja reagoida on viritetty valmiiksi ja pakki onkin ilmeisen varmasti hakusessa. En kuitenkaan suoraan sanottuna halua siihen tilanteeseen, että potkitaan nyt Leime ulos ja otetaan sisään joku Veikko Valkku ja sitten samalla viikolla tuleekin Berg, Plihal ja "pahimmassa tapauksessa" joku uusi vahvistus ja joukkue alkaa voittamaan vähän enemmän. Siinä saisi loppuelämän miettiä, että oliko vaikutus rosterin täydentymisessä vai valmentajassa. Minä haluan vielä nähdä tuon rosterin ehjänä ja mahdollisen vahvistuksen kehissä.
Siinä mielessä koko runkosarja on jo kustu, että mikään ei korvaa esim. Huzckowskia, jota ilman pitää vetää puoli kautta, eikä näitä alkukauden ja tulevien parin viikon (ks. yllä) pisteitä saada koskaan takaisin. Vaatii tietynlaista asennetta nöyrtyä siihen, että nappisuorituksellakaan ei olla keväällä kuin korkeintaan taulukon puolivälissä, eli sääleissä. Tuota asennetta tuskin turkulaisilta löytyy ja sehän taas näkyy katsojamäärissä, joka näkyy taloudessa, joka näkyy tulevien kausien rostereissa. Jos kunnolla lähdetään synkistelemään, niin tässä on mahdollisuudet sukeltaa vaikka mihin. Negatiivisen kierteen katkaisu kaikilla rintamilla on nyt elintärkeää.