Muutama nimi nousee ylitse muiden.
Mal Davis
Silloin kun allekirjoittanut teki tuttavuutta ensimmäisiä kertoja legendaariseen Kupittaan jäähalliin, ihastutti paikallisia kanadalaiset Graves ja Davis. Näistä erityisesti Mal Davis on jäänyt mieleen huikean rannelaukauksensa ansiosta. Eikä sovi unohtaa myöskään tapaus Forssia, joka sai aikanaan todella paljon palstatilaa ympäri valtakunnan. Vieläkin on nauhalla eräs Kupittaalla pelattu finaalipeli Ilvestä vastaan kaiketi kaudelta 89-90 kun Davis tasoitti ottelun kolmannessa erässä hurjalla rannelaukauksella Jukka Tammen selän taakse. Myöhemmin samassa erässä sitten Lätty Hirsimäki tuli penkin päästä ratkaisijaksi, mutta se onkin toinen tarinansa.
Peter Schaefer
Yksi taitavimmista pelaajista, joita olen nähnyt livenä. Schaeferin pelatessa kävin katsomassa varmaan enemmän pelejä Elyseellä kuin koskaan ja muistan ihastuneeni heti ensimmäisestä vaihdosta lähtien Schaeferin peliin. Tavaramerkkinä oli tuoda kiekko vastustajan sinisen yli ja kynätä pakkien välistä itsensä nokikkain maalivahdin kanssa. Ei muistaakseni laukauksessakaan ollut valittamista, mutta päälimmäisenä jäänyt mieleen tosiaan huikea määrä taitoa. Schaeferin sädekehää himmentää hieman hyytyminen playoffeissa, kuten koko joukkueella. Lisäksi joku saattaa muistaa erään tapauksen Helsingin jäähallista. Kaikesta huolimatta yksi suosikeistani.
Karlis Skrastins
Näitä Jursinovin löytöjä, joka aikanaan herätti hilpeyttä Turun Sanomien julkaistessa miehen sopimuksen. Samassa TS:n jutussa kun kirjoitettiin miehen nimi varmaan ainakin neljällä eri tavalla. No joka tapauksessa, osoittautui luotettavaksi omaan pään luutijaksi. Ei viihtynyt otsikoissa liiemmin, mutta oli tärkeä pala menestyvässä joukkueessa. Ja hyvin kulkee Karlisilla vieläkin...
Bubbling under...
Darrin Madeley
Itselläni oli kunnia käydä katsomassa Madeleyn ainoa esiintyminen Turussa. Mieleeni on jäänyt kuva todella oudosta torjuntatyylistä. Taisipa miehellä jotain pientä vaivaakin olla, mutta kiekot tarttuivat suojuksiin ja oma maali varjeltiin kohtuu hyvin. Ikävä kyllä esitykset jäivät vähiin, mutta olinpahan paikalla. Jo tällä esityksellä värikkäämpi maalivahti kuin muuan Jason Elliott. Jim "K-67" Bedard on toki tässäkin sarjassa oma lukunsa.
Mal Davis
Silloin kun allekirjoittanut teki tuttavuutta ensimmäisiä kertoja legendaariseen Kupittaan jäähalliin, ihastutti paikallisia kanadalaiset Graves ja Davis. Näistä erityisesti Mal Davis on jäänyt mieleen huikean rannelaukauksensa ansiosta. Eikä sovi unohtaa myöskään tapaus Forssia, joka sai aikanaan todella paljon palstatilaa ympäri valtakunnan. Vieläkin on nauhalla eräs Kupittaalla pelattu finaalipeli Ilvestä vastaan kaiketi kaudelta 89-90 kun Davis tasoitti ottelun kolmannessa erässä hurjalla rannelaukauksella Jukka Tammen selän taakse. Myöhemmin samassa erässä sitten Lätty Hirsimäki tuli penkin päästä ratkaisijaksi, mutta se onkin toinen tarinansa.
Peter Schaefer
Yksi taitavimmista pelaajista, joita olen nähnyt livenä. Schaeferin pelatessa kävin katsomassa varmaan enemmän pelejä Elyseellä kuin koskaan ja muistan ihastuneeni heti ensimmäisestä vaihdosta lähtien Schaeferin peliin. Tavaramerkkinä oli tuoda kiekko vastustajan sinisen yli ja kynätä pakkien välistä itsensä nokikkain maalivahdin kanssa. Ei muistaakseni laukauksessakaan ollut valittamista, mutta päälimmäisenä jäänyt mieleen tosiaan huikea määrä taitoa. Schaeferin sädekehää himmentää hieman hyytyminen playoffeissa, kuten koko joukkueella. Lisäksi joku saattaa muistaa erään tapauksen Helsingin jäähallista. Kaikesta huolimatta yksi suosikeistani.
Karlis Skrastins
Näitä Jursinovin löytöjä, joka aikanaan herätti hilpeyttä Turun Sanomien julkaistessa miehen sopimuksen. Samassa TS:n jutussa kun kirjoitettiin miehen nimi varmaan ainakin neljällä eri tavalla. No joka tapauksessa, osoittautui luotettavaksi omaan pään luutijaksi. Ei viihtynyt otsikoissa liiemmin, mutta oli tärkeä pala menestyvässä joukkueessa. Ja hyvin kulkee Karlisilla vieläkin...
Bubbling under...
Darrin Madeley
Itselläni oli kunnia käydä katsomassa Madeleyn ainoa esiintyminen Turussa. Mieleeni on jäänyt kuva todella oudosta torjuntatyylistä. Taisipa miehellä jotain pientä vaivaakin olla, mutta kiekot tarttuivat suojuksiin ja oma maali varjeltiin kohtuu hyvin. Ikävä kyllä esitykset jäivät vähiin, mutta olinpahan paikalla. Jo tällä esityksellä värikkäämpi maalivahti kuin muuan Jason Elliott. Jim "K-67" Bedard on toki tässäkin sarjassa oma lukunsa.