Vaikka Tappara eilen näytti vievän aika ajoin TPS:ää kaukalossa kuin metrin mittaa, niin tosiasia kuitenkin on, ettei Tappara eilisen kaltaisella pelillä keväällä kovin pitkälle play offeissa pötki. Siksi onkin huolestuttavaa, kuinka paljon TPS:n pelin pelin pitää parantua, että edes Tapparan tasolle päästäisiin ja siitäkin on vielä pitkä matka sellaiselle tasolle, että keväällä täällä Turussa saataisiin ihan oikeasti jännittää, tulisiko Poika kotiin pitkästä aikaa. Ollaan valitettavasti aikamoisella takamatkalla, sillä TPS:n hyökkäys ei toimi alkuunkaan ja puolustuskin prakaa ihmeellisesti.
Jussi Ahokas tuntui TS:n haastattelussa olevan tyytyväinen joukkueensa otteisiin. Hän totesi, että otteluita on 41 jäljellä ja ollaan aikataulussa. Toivottavasti valmennus tietää, mitä pitää tehdä, koska kauden alusta alkaen on siltä suunnalta kerrottu, että hyökkäyspelaamista parannetaan, mutta mitään selkeästi katsomoon asti näkyvää muutosta ei ole tullut vaan ollaan ihan Kaskisen ajan nurkkahyrräpelaamisessa, josta ei maalipaikkoja synny. Nyt on myös viime otteluissa puolustuspelaaminen heikentynyt alkukauteen verrattuna selkeästi.
Sarjassa on nyt sopivasti pieni tauko, joka valmennuksen pitäisi hyödyntää mahdollisimman tarkkaan niin, että tauon jälkeen nähtäisiin kaukalossa raikasta ja tuloksellista TPS-kiekkoa. Rosteria pitäisi ehdottomasti jonkin verran tuulettaa, mutta nähtäväksi jää. Kovin suuri todennäköisyys ei tähän liene, vaan näillä mennään ja kovin pitkälle ei silloin päästä.