Tämän illan peliä taitaa olla turha analysoida sen enempää, koska sen verran surkea esitys oli. Jukurit oli huono, mutta Tepsi oli vielä huonompi. Jos liigan toimistolla halutaan markkinoida sarjaa, niin tästä pelistä ei kannata markkinointimateriaali ottaa, koska sen verran heikkotasoinen peli oli. Tepsin osalta pitää sanoa, että tältä se sitten näyttää, kun pelaajia ei kiinnosta, eikä huvita tehdä työtään. Nähtävästi Mikkeliin oli lähdetty viettämään vapaapäivää, ei pelaamaan. Jo parin ensimmäisen minuutin jälkeen oli nähtävissä, että tämä peli voidaan hyvinkin hävitä. Kävi mielessä, mutta en sitten tehnyt sitä. Olisi pitänyt laittaa livevedossa kunnon summa Jukureitten voitolle, kun heillä oli mukava kerroin.
Tammisesta voidaan olla montaa mieltä, mutta siinä hän on ainakin oikeassa, että 95% keskittyminen on 50% suoritus ja tämä tuli taas tänään todistetuksi. Ei edes Jukureita voi voittaa pelaamalla takki auki löysästi ja ylimielisesti. Oltiin liikkeellä ihan puolivaloilla ja hitaalla jalalla. Tänään nähtiin järkyttävä määrä harhasyöttöjä, virheitä ja kiekot karkailivat lavasta. Jukurit peli oli klassinen ohipeli ja parempi, että ne tulevat tässä vaiheessa kautta kuin sitten kevään tosipelien aikaan. Heikkoja iltoja tulee väkisinkin pitkän kauden aikana.
Pakko kuitenkin tarttua Tepsin hyökkäyssuuntaan pelaamiseen. En tiedä kärsinkö vielä jostain Kaskisen aikakauden aiheuttamista traumoista, mutta välillä Tepsin hyökkäyspelistä tulee Kaskisen aikakauden hyökkääminen mieleen. Hyökkäysalueelle päästään harvoin sujuvasti kuljettamalla. Karvauspelin ja kiekon riistojen jälkeen on saatu hyviä hyökkäyksiä aikaan ajoittain, mutta muuten tuo hyökkäyspeli on pelkkää tuskaa. Kiekkoa heitetään nyt keskialueelta tosi paljon pelkästään päätyyn ja toivotaan, että omat pelaajat ehtivät irtokiekkoon ensin. Sitten jos kiekkoon päästään, niin pyöritään kulmissa tai muuten vain vaarattomilla alueilla vastustajan kannalta. Kiekon liikuttaminen on hidasta ja usein pelaajat kuskaavat yksinään kiekkoa ja lopulta menetetään kiekko.
On siitä jo aika monta viikkoa, kun Ahokas sanoi, että nyt ruvetaan jumppaamaan hyökkäyspeliä, mutta aika vähän siinä on tapahtunut kehitystä.
Onko Ahokas sitten muuttanut valmennusfilosofiaansa ja nyt pelataan todella ylivarovaista ja puolustusvoittoista jääkiekkoa vai mikä on. Kyllä Ahokkaan KooKoo kuitenkin pelasi viihdyttävää ja näyttävää hyökkäyspeliä vai muistanko ihan väärin? Ei se KooKoon materiaali nyt mikään ihmeellinen ollut. Hyökkäyspelissä on ajoitukset ihan pielessä ja kiekkoa siirrellään tosi hitaasti pelaajalta toiselle. Aika usein kiekko syötetään pelaajalle, joka on huonossa peliasennossa, eikä pysty jatkamaan sujuvasti hyökkäystä. Lähes järjestäen hyökkäykset pysähtyvät tai ainakin hidastuvat, kun kiekon vastaanottaja on selkä vastustajan maalia kohti, kun kiekko jää vähän taakse. Muutenkin kiekkoa pelataan pelaajille, jotka ovat ahtaissa paikoissa ja joista on vaikea jatkaa hyökkäystä. Tänään hyökkäämisessä ei ollut senkään vertaa ideaa tai ajatusta, kuin tähän asti on ollut. Olen ehkä sitten vähän tuuliviiri, mutta alan nyt olemaan jonkin verran huolestunut meidän hyökkäyspelistä. Kyllähän tosiasia on se, että puolustus ja maalivahdit ovat meille aika monta voittoa hoitaneet. Sen pohjalle on tietenkin hyvä rakentaa, eikä nyt vielä panikoida, mutta on hyökkäyspelaaminen tällä hetkellä huolestuttavalla tolalla.
Nyt on sen verran monta peliä jo takana, että pystyy jo vähän sanomaan jotain meidän uusista hankinnoista. Minä en tällä hetkellä yhtään innostu Hultsista, enkä näe häntä pelaajana, joka oikeasti auttaa Tepsiä mestaruusjahdissa. Hults häviää kaikki kaksinkamppailut ja tämän lisäksi hän pelaa flegmaattisesti ja löysästi. Tänäänkin oli ainakin kolme sellaista tilannetta, kun olisi pitänyt iskeä vastustajaan täysillä kiinni tai olisi voinut mennä päädyssä olleen kiekon perään, mutta Hults ei sitä tehnyt. Jos hän olisi sen tehnyt, niin olisi voinut syntyä hyviä asioita. Hultsin tekeminen on minusta välinpitämätöntä ja puolivaloilla tekemistä. Helppoja kiekonmenetyksiäkin tulee liikaa. Minun mielestäni kärkiketjun sentterin hommissa yksi oleellinen asia on se, että sentteri pystyy tekemään peliä ja luomaan maalipaikkoja. Hults ei tähän todellakaan pysty. Hänellä ei ole taitoa, eikä hän kykene luoviin ja yllätyksellisiin ratkaisuihin, joilla voidaan saada vastustajan pakka sekaisin ja tilanteita aikaiseksi. Ishakov ei alkukaudesta loistanut mitenkään ja hän lähinnä kikkaili itsekseen. Vasta tammikuusta alkaen lähti kulkemaan. Hultsin ja Ishakovin ero alkukauden osalta on siinä, että Ishakov kuitenkin yritti, vaikka se menikin turhan paljon yksin yrittämiseksi. Hän sentään yritti tehdä kentällä asioita ja auttaa joukkuetta, vaikka ei ihan ymmärtänyt heti joukkuepelin merkitystä. Nyt tuntuu siltä, että Hults ei edes yritä vaan tyytyy vaeltelemaan vähän pelin ulkopuolella. Minusta Ishakov oli kaksinkamppailuissa parempi kuin Hults.
Mutta mennään eteenpäin, eikä vielä ruveta panikoimaan, vaikka kysymysmerkkejä onkin ilmassa. Olkoot tämä ilta yksi oppitunti joukkueelle siitä, kuinka ei pidä pelata.