Tuntuis, että alkukaudella meitin karvauspelaaminen tuottaa primääristi keskialueen irtokiekkoja ja päätykiekkoja omiin. Puolustuspelaamiselle hyviä Ahokkaan tasapainohommia.
Silti, ihan snadisti jytkyttelee takaraivossa, että yllättävän iso tekijä viime kauden menestyksessä oli Raimon härkäkarva. Saatiin IMO paljon paikkoja paineistamalla korkealta ja rajusti. Kaverin heikkoudet ravisteltiin esiin. Sopi hyvin meille se tapa. Ehkä siinä oli jopa tuuria, että onnistui niinkin hyvin lopputuloksen kannalta, kun puolustus oli aika ajoin aikamoista selviytymistä. Mut vähintäänkin jotain mätsiä siinä uskaltavassa karvassa oli meitin nuorta rosteria ajatellen.
Alkukauden kuumin honeymoon alkaa parin vikan pelin otannalla olla ohitse. Vähän mietityttää, mistäköhän me mätäkuun tiistaiehtoina kairataan tekopaikat. Tullaan todennäköisesti olemaan vaihteeksi myös häviöllä ja ehkä vähän vaikea ollut vaihtaa rytmiä niissä harvoissa tappiopeleissä. Tai ylipäätään. Aika tasatankeroa ollut tähän asti, joskin hurjalla tuloksentekokyvyllä. Toki seassa myös loistokkaita esityksiä, kuten edellisen Lukko-kotipelin toinen erä jne..
Kahtellaan kärsivällisesti, aika näyttää, mutta vähän mietityttää maalataanko me ittemme nurkkaan tällä 60min bussilla. Vieno toive: jos Geeli viitet, niin nyt olis hyvä aika alkaa pistämään seuraavaa annosta sitä kuuluisaa tasapainoa askiin ja antaa viitteitä että mestaruusjunasta löytyy myös vaihteet 4 ja 5.