Hyökkäyspelin ongelmat olivat varmasti kaikille nähtävissä jo syksyllä ja pakko sanoa, että hutihankinnoista huolimatta, henkilökohtaisesti olin varma tuohon tulevan parannusta. En epäillyt sitä hetkeäkään. Näin ei kuitenkaan ole käynyt millään tasolla. Muistan kaudelta yhden ottelun, jossa joukkue pelasi todella raikasta ja luovaa viisikkopeliä isosti painostaen lähes täydet 60 minuuttia. Kyseinen ottelu oli kotimatsi KooKoota vastaan, jossa Setänen seisoi päällään ja TPS hävisi. Tuolloin kykenemättömyys maalintekoon tuntui lähinnä olevan se ongelma, mutta sen jälkeen koko hyökkäyspelistä onkin sitten kadonnut oikeastaan kaikki. Puolustuspään rakoillessa myös. Näiden lisäksi nuo A-P:n ylempänä mainitsemat ottelut olivat myös erinomaisia. Pelaajarekryissä ollaan epäonnistuttu ja tällä hetkellä näyttää siltä, että valmennuskin on epäonnistunut tehtävässään.
Rehellisyyden nimissä, materiaalin osalta joukkueen voisi sijoittaa maksimissaan ehkä sijoille 5-6. Myös pelaajabudjetti on linjassa tuon kanssa. Tuossa joukkueessa kuitenkin alisuorittavat tällä hetkellä oikeastaan ihan kaikki ja peli on sekaisin. Edelleen on mahdollisuudet kuuden parhaan joukkoon, mutta pelillinen käyrä on todella huolestuttava. Muutosta pitäisi tulla ja nopeasti. Näitä ulkomaalaisvahvistuksia ja viime aikoina myös Nurmi & Pärssinen duoa on parjattu paljon ja täysin aiheesta, mutta kuten joku muukin jo mainitsi, olen kyllä henkilökohtaisesti myös ihan helvetin pettynyt Elmeri Erosen ja Ville Lajusen suorittamiseen. Etenkin hyökkäyssuuntaan. Ottavat varmaan ihan mojovan määrän euroja palveluksistaan, mutta vastinetta palkanmaksaja ei saa lähellekään riittävästi. Molemmat myös luonnollisesti vievät kaikki puolustajien yv-minuutit. On tuossa hieman eroa esimerkiksi Lukon vastaaviin rightin kiekollisiin kärkihevosiin, Gregoireen ja Saarijärveen.
Tuntuu myös, että hieman aika kultaa nyt muistot viime kauden osalta. Eihän joukkueen pelissä viime kaudellakaan ollut mitään varsinaista punaista lankaa, mutta onnistuneet ulkomaalaisvahvistukset Kestner ja Iskhakov höystettynä huippuvireisellä ennakkoluulottomalla Pärssisellä + hitaasti käynnistyneellä Pajuniemellä tekivät tulosta. Joukkueessa oli laadukkaampia kärkiyksilöitä ja toki Raipen "antaa poikien temmeltää" -ideologia oli toimiva. Se ja hyvä puolustuspelaaminen kantoi yllättävän pitkälle, mutta olihan siinä aikamoisia vaikeuksia myös pudotuspeleissä matkalla finaaleihin. Kuitenkin, upea kausihan tuo oli ja joukkueessa oli varmasti mahtava henki. Mitä pidemmälle kausi eteni, sitä enemmän joka jätkä kasvoi. Ehkä tuota sitten pitäisi yrittää taas tälläkin kaudella, mutta se todennäköisesti vaatisi laadukkaampia pelaajia ratkaisuosastolle. Eihän Kestnerkään osannut puolustaa nimeksikään, mutta se teki maaleja ihan vitusti ja ihan silkalla yksilötaidolla.