Mä tykkään tästä Knuutisesta. Jalka on välillä todella raskas mutta antaa taklauksia, riistää kiekkoja ja ihan hyvin löytää ketjukavereitakin. Vaikuttaisi hyvältä leveyshankinnalta kilpailemaan peliajasta.
Jep, Bödö on kolmoskorin pelaaja joten Knuutinen ei mahdu edes koriin.Ei, vaan se on ihan paska hankinta, ja osoittaa sen, miten paskapelle koko TPS on nykyään, kun tuollaisia paskapellejä hankitaan mestiksestä, eikä kunnon pelimiehiä ykköskenttään, niinkuin 90-luvulla tehtiin. Näin luin jatkoajasta.
Sija on 11 ja en näe sarjataulukossa Saipaa saati Bluessia. Muuten ihan jees.Ollaan sitten tällä hetkellä sijalla 12 jos katsotaan PPO tilastoa ja jos laskin oikein. Meidän yläpuolella mm. sellaisia kestomenestyjiä kuin Blues, Sport ja Saipa.
Mutta onko jumalauta oikeasti niin että TPS:n hallitus ja muu päättävä konklaavi on tähän tyytyväisiä? Riittääkö se että ollaan "keskikastissa" kun sarjaa on laajennettu ja sen avulla pystytään valehtelemaan itsellemme että ei mene niin huonosti.
Niin, silloin pleijareihin meni neljä joukkuetta. Olin paikalla Kupittaalla kun tuo ulosjäänti ratkesi.Tamminen kantoi pitkään (vuosikymmeniä) sitä raskasta viittaa jossa mies muistettiin ensimmäisenä Tepsin valmentajana joka ei saanut jengiä playoffeihin. Silloin taisi päästä 6 joukkuetta.
Ollaan sitten tällä hetkellä sijalla 12 jos katsotaan PPO tilastoa ja jos laskin oikein. Meidän yläpuolella mm. sellaisia kestomenestyjiä kuin Blues, Sport ja Saipa.
Sija on 11 ja en näe sarjataulukossa Saipaa saati Bluessia. Muuten ihan jees.
Mikäli Talvitiellä edessä pidempi tauko loukkaantumisensa vuoksi niin melkoisen vajaita sekä rikkonaisia kausia kaverilla ollut nämä vuodet ja vaikea uskoa että TPS olisi halukas tekemään jatkopahvia tuleville kausille.Jos Talvitie tippuu pidemmäksi aikaa niin mahtaako Nenoselle tulla jatkoa?
Tämän väitteen pystyn kumoamaan heti. Marjala ja Palmu loukkaantuivat ennen kauden alkua, ja Marjala ainakin peli tilanteesta, en usko että voi johtua ylipeluutuksesta jo elokuussa.Ja kyllä, loukkaantumisia on tullut ja paljon. Mutta väitän että tämä on lähes täysin syy-seurausta taloudellisesta tilanteesta (kapea rosteri - ylipeluutus - ei varaa lepuuttaa nuoria jne).
Kuuntelin tällä viikolla Pekka Virran vierailun raumalaisten Äijiensuo podcastissa. Ei ole mikään tuore jakso mutta löysin sen vasta nyt, muutaman kuukauden takaa. Suosittelen ihan kaikille, varsinkin näissä Miettinen-ketjuissa ja keskusteluissa. Erityisen painavaa asiaa oli siellä jossain tunnin kieppeillä tai vähän ennen ja vähän jälkeen muistaakseni.Kyllähän tässä Miettisellä ja kumppaneilla on mietinnän paikka, miksi joukkueen otteet ovat näinkin ailahtelevia, vaikka Miettinen vetää jo toista kautta Turussa.
Kuuntelin tällä viikolla Pekka Virran vierailun raumalaisten Äijiensuo podcastissa. Ei ole mikään tuore jakso mutta löysin sen vasta nyt, muutaman kuukauden takaa. Suosittelen ihan kaikille, varsinkin näissä Miettinen-ketjuissa ja keskusteluissa. Erityisen painavaa asiaa oli siellä jossain tunnin kieppeillä tai vähän ennen ja vähän jälkeen muistaakseni.
Virta kertasi Lukon projektiaan vuosi kerralla ja sitä millaisilla askelilla sitä rakennettiin Suomen parhaaksi joukkueeksi. Miten ensimmäisenä vuotena tai kahtena oli haastava tilanne ja pienistä edistyksen merkeistä saatiin kritiikin keskellä voimaa. Ja miten aina tulee pelaajia keillä ei syystä tai toisesta lähde ja sitten pitää taas etsiä uutta kunnes saadaan se lopullinen paketti missä neljä ketjua pumppaavat täysillä.
Henkilökohtaisesti jopa hämmästyin tietyistä yhtäläisyyksistä. Perityt sopimukset mistä täälläkin on jauhettu, urheilukulttuurin muutos mistä täälläkin on jauhettu, yhden kauden pettymyksellinen laskusuunta mikä kuitenkin toimi arvokkaana oppina joukkueelle, väärän aineksen karsiminen kunnes joukkue vetää itseään eteenpäin, jatkuvuuden merkitys siinä ettei identiteetistä ja periaatteista lähdetä aina joustamaan kun paniikki hiipii puseroon.
Miettisen kohdalla ehkä erityisen merkityksellistä koska siellähän Virran organisaatiossa ja siivellähän Miettinenkin pelaajana ja valmentajana on muovautunut. Jakso on pitkä mutta suosittelen kaikille arviolta 40:00 alkaen ja jonnekkin 1:50:00 asti
Kuuntelin tällä viikolla Pekka Virran vierailun raumalaisten Äijiensuo podcastissa. Ei ole mikään tuore jakso mutta löysin sen vasta nyt, muutaman kuukauden takaa. Suosittelen ihan kaikille, varsinkin näissä Miettinen-ketjuissa ja keskusteluissa. Erityisen painavaa asiaa oli siellä jossain tunnin kieppeillä tai vähän ennen ja vähän jälkeen muistaakseni.
Virta kertasi Lukon projektiaan vuosi kerralla ja sitä millaisilla askelilla sitä rakennettiin Suomen parhaaksi joukkueeksi. Miten ensimmäisenä vuotena tai kahtena oli haastava tilanne ja pienistä edistyksen merkeistä saatiin kritiikin keskellä voimaa. Ja miten aina tulee pelaajia keillä ei syystä tai toisesta lähde ja sitten pitää taas etsiä uutta kunnes saadaan se lopullinen paketti missä neljä ketjua pumppaavat täysillä.
Henkilökohtaisesti jopa hämmästyin tietyistä yhtäläisyyksistä. Perityt sopimukset mistä täälläkin on jauhettu, urheilukulttuurin muutos mistä täälläkin on jauhettu, yhden kauden pettymyksellinen laskusuunta mikä kuitenkin toimi arvokkaana oppina joukkueelle, väärän aineksen karsiminen kunnes joukkue vetää itseään eteenpäin, jatkuvuuden merkitys siinä ettei identiteetistä ja periaatteista lähdetä aina joustamaan kun paniikki hiipii puseroon.
Miettisen kohdalla ehkä erityisen merkityksellistä koska siellähän Virran organisaatiossa ja siivellähän Miettinenkin pelaajana ja valmentajana on muovautunut. Jakso on pitkä mutta suosittelen kaikille arviolta 40:00 alkaen ja jonnekkin 1:50:00 asti
Grönborg, Jalonen, Tapola on puolestaan saaneet melkoiset kokoonpanon itselleen. Kyllä pienempien seurojen mahdollisuus on juuri nämä ”projektivalmentajat”, siihen tarvitaan kärsivällisyyttä, sitoutumista ja hyvää tuuria(mm. Pelaajahankinnoissa). Toki aina on myös poikkeuksia esim. Tepsin mestaruus 2010. Myös Lukolla on rahaa millä mällätä, Virran aikakaudella oli heillä kyllä joka vuosi aika älytön nippu, varsinkin kaksi viimeistä kautta.Jotenkin itselle jäänyt aina aika huono maku näistä projektivalmentajista. Kuinka monta hyvää projektivalmentajaa tiedämme? Virralla on kaksi onnistunutta projektia(?). KalPan pronssi ja Lukon mestaruus? Esimerkiksi sitten taas joku Grönborg, Kari Jalonen, Jussi Tapola eivät he tarvitse neljää vuotta ennen kuin saavat piiskattua jengin kuntoon.
Grönborg, Jalonen, Tapola on puolestaan saaneet melkoiset kokoonpanon itselleen. Kyllä pienempien seurojen mahdollisuus on juuri nämä ”projektivalmentajat”, siihen tarvitaan kärsivällisyyttä, sitoutumista ja hyvää tuuria(mm. Pelaajahankinnoissa). Toki aina on myös poikkeuksia esim. Tepsin mestaruus 2010. Myös Lukolla on rahaa millä mällätä, Virran aikakaudella oli heillä kyllä joka vuosi aika älytön nippu, varsinkin kaksi viimeistä kautta.
Niin kuin sanoin tarvitaan myös tuuria ja osa tuurista myös ansaitaan. Onko Raipe projektivalmentaja? Silloin onnistui pelaajahankinnat kyllä melkoisen hyvin. Iskhakov, Kestner nyt vaikka mainitakseni.Tarvitaanko? Ahokas ensimmäisellä kaudella finaaliin. Raipe ensimmäisellä kaudella finaaliin. Tämä projektivalmentaja ei meinannut päästä ensimmäisellä kaudella pudotuspeleihin.
Niin kuin sanoin tarvitaan myös tuuria ja osa tuurista myös ansaitaan. Onko Raipe projektivalmentaja? Silloin onnistui pelaajahankinnat kyllä melkoisen hyvin. Iskhakov, Kestner nyt vaikka mainitakseni.
Ahokkaan ekalla kaudella myös meni kaikki ns. nappiin. Voidaanko odottaa että näin käy joka vuosi? Mun mielestä ei.
Tämä projektivalmentaja kuitenkin sai playoffeissa joukkueesta eniten irti Tapparaa vastaan ja haastoi sitä parhaiten koko liigassa. Vuori oli vain liian iso.
Ymmärrän, että valmentajilla on erilaisia valmennustapoja. Osa on näitä "projektivalmentajia", osa muotoilee pelitapansa täysin rosterin mukaan, osa muotoilee täysin vastustajan mukaan, osa enemmän yksilökeskeisiä jne jne.
Jotenkin itselle jäänyt aina aika huono maku näistä projektivalmentajista. Kuinka monta hyvää projektivalmentajaa tiedämme? Virralla on kaksi onnistunutta projektia(?). KalPan pronssi ja Lukon mestaruus? Esimerkiksi sitten taas joku Grönborg, Kari Jalonen, Jussi Tapola eivät he tarvitse neljää vuotta ennen kuin saavat piiskattua jengin kuntoon.
