Jääkiekon taso huipulla (NHL) alkaa olla sellainen, että ei sinne nyt ihan vahingossa päädytä. Eli se 15 vuotias huippulupauskin päätyy aika paljon useammin jonnekin muualle kuin NHL-joukkueen ykkösketjuun ja all stars otteluun. Puhumattakaan sitten mikkorantasista, jotka hiukan kärjistäen eivät 15 vuotiaina mahdu b-junnuissa edes kokoonpanoon kauden viimeisessä pelissä. Niistä jotka breikkaavat on tietysti helppo sanoa jälkikäteen, että ovat huipputalentteja ja olisivat kasvaneet NHL-tähdiksi missä tahansa ympäristössä. Jos on nähnyt touhua läheltä niin yhtä helppo on ymmärtää, että tuo tulosorientoitunut analyysi on täysin metsässä. Tuossa iässä hyvät lähtökohdat ja pohjat on helvetin helppoa hukata, ja nykyinen kilpailun taso huomioiden jokainen nuori pelaaja tarvitsee seuralta tukea.
Lisäksi se 15-vuotias huippulupaus on mitä suurimmissa määrin pitkäjänteisen juniorityön tulos. Luultavasti pelaaja on tuossa vaiheessa läpikäynyt noin 10 vuoden junioriputken. Eli siinä vaiheessa kun aletaan puhua seuraavien vuosien drafteista ja näitä "huippulupauksia" ilmestyy tavan kiekkoniilon tietoisuuteen, on pelaaja tehnyt duunia ja seura tarjonnut puitteet pelaajan kasvulle jo todella pitkän ajanjakson ajan.
TPS on tilastojen valossa tehnyt oikein mainiota kasvatustyötä, mutta toki otoskin on aina melko pieni ja joihinkin menneisiin onnistumisiin ei voi tuudittautua. Turussa viime vuosien omista kasvateista puuttuu tosiaan se "toinen kerros", eli kansainväliseen läpimurtoon "liian huonot" mutta liigaan profiilipelaajatasoiset kiekkoilijat. Tällä otoksella pistäisin kuitenkin enemmänkin sattuman piikkiin, että jakauma NHL-läpimurrot/muut ammattilaissarjat/liigan eri roolit/mestis on tuollainen kuin se on.