Yksittäisten pelaajien vertailu eri kausilta on ehkä turhinta hommaa ikinä - toivottavasti pystyin katsomaan kokonaisuutta!
Kevään 2018 Palloseuran erityispiirteenä pidetään materiaalin laajuutta. Heikkoja kohtia lienee joka joukkueessa lukuunottamatta Kanadan Dream Team Olympiajoukkuetta. Yleinen (palsta-) totuus lienee se, että keväällä 2017 TPS kaatui enemmän materiaalin kapeuteen kuin HIFK:n paremmuuteen. Kyllähän TPS:lla oli kovia poissaolijoita, mutta yleensä paras seitsemästä sarjassa parempi joukkue menee jatkoon. Kokonaisuus ratkaisee!
TPS kevät 2017:
Jasper Lindsten - Eric Perrin - Tomi Kallio
Erik Thorell - Patrik Virta - Timi Lahtinen
Julius Vähätalo - Jerry Ahtola - Teemu Väyrynen
Topi Taavitsainen - Jonne Virtanen - Otto Nieminen
- Elias Karvonen - Markus Nurmi
Oula Palven sopimuksen julkistamisen jälkeen mun tuli hieman kurkistettua viime vuoden kevättä. Puolivälieräsarjassa HIFK:ta vastaan TPS:lla oli käytössään kaksitoista hyökkääjää. Näistä kolme (Jerry Ahtola, Erik Thorell, Julius Vähätalo) eivät enää kaudella 2017-18 edusta Palloseuraa. Sairastuvalla oli neljä (Curtis Hamilton, Tadas Kumeliauskas, Ilkka Pikkarainen, Dave Spina) taistelijaa. Kuudestatoista hyökkääjästä kymmenen jatkoi TPS:ssa myös syksyllä 2017. Kesällä 2017 kuuden tilalle tuli kolme: Ilari Filppula, Erik Nyström sekä Petrus Palmu, joista Nyström on jo pakannut kassinsa ja lähtenyt kotiin. Kauden aikana joukkuetta on vielä vahvistettu kolmella nimellä: Zach Budish, Hannu Kuru sekä viimeisimpänä Oula Palve. Lukumääräisesti ehkä yhden vajaus, mutta tämän tontin täyttää Oskari Siiki. Ose vietti kevään 2017 lainasopimuksella Savonlinnassa eikä kausi 2017-18 lähtenyt sen paremmin käyntiin. Tänä päivänä Palloseuran riveissä kuitenkin 29 ottelua lukemin 9+0=9, joten puheet lienee pidetty. Viime kevääseen nähden siis kuusi lähti - kuusi tuli. Lisäksi keväällä 2017 rotaatiossa pyöri muuan Elias Karvonen, joka viettää kevään 2018 vemppajaostossa.
Miinus kuusi, plus kuusi = plus-miinus nolla? Putkinäöllä katsottuna näin saattaisi ollakin. Kymmenen kevään 2017 hyökkääjää + Ilari Filppula + Petrus Palmu + Zach Budish + Hannu Kuru + Oula Palve... nopeasti laskettuna viisitoista hyökkääjää! Keväällä 2017 TPS:n kakkosketjussa esiintyi Timi Lahtinen, joka on TPS:n sopimuspelaajana edustanut koko kauden 2017-18 TuTo:a. Nelosessa Jonne Virtasen laidoilla hyökkäsivät Otto Nieminen sekä Topi Taavitsainen, joille lienee tänä keväänä todellisia vaikeuksia mahtua pelaavaan kokoonpanoon. Eikä se Jonnen paikkakaan mikään kiveen nakutettu ole... painetta antavat käytännössä pelipaikkansa näytöillään varmistanut Markus Nurmi sekä niillä rajoilla kärkkyvä Lauri Pajuniemi.
Keväällä 2018 terve TPS pystyy heittämään kehiin lähes kuusi hyökkäysketjua:
TPS kevät 2018:
Zach Budish - Eric Perrin - Tomi Kallio
Jasper Lindsten - Oula Palve - Ilari Filppula
Petrus Palmu - Patrik Virta - Markus Nurmi
Ilkka Pikkarainen - Jonne Virtanen - Teemu Väyrynen
Oskari Siiki - Hannu Kuru - Otto Nieminen
Topi Taavitsainen - - Lauri Pajuniemi
Seitsemäntoista nimeä - faktaa on se, että maksimissaan kolmetoista - todellisuudessa kaksitoista - pystyy esiintymään kerrallaan pelaavassa kokoonpanossa. Tässä on kevään 2018 mieletön potentiaali - viisi nimeä kierrätettäväksi vaikka joka toiseen otteluun! Yksi loukkaantuminen ei näy missään, kahdella joudutaan ehkä hetkiseksi istumaan ja pohtimaan, mutta vastustaja sitä tuskin huomaakaan. Yli puolet - yhdeksän ukkoa (Budish, Filppula, Kuru, Nurmi, Perrin, Palve, Virta, Virtanen, Väyrynen) seitsemästätoista pystyy pelaamaan keskikaistalla. Kuten sanoin: mieletön potentiaali! Suurin ongelma lienee se, että onko meillä riittävästi ratkaisijoita. Ketä pystyy laukomaan? Tomi Kallio ensimmäisenä, Eric Perriniltä kuti lähtee kanadalaiseen tyyliin ja tietysti Zach Budish... entä sitten? Petrus Palmu, Patrik Virta ehkä Oula Palve... katse kääntyy teihin!
Toinen vaihtoehto on kääntää katseet puolustukseen. Ilkka Heikkisen kudin nyt tietää Liinahaan ja Mäntyrinteen mummotkin. Olli Juolevi ja Henrik Tallinder lienevät molemmat tietynlaisia vaihtoehtoja. Tänä keväänä sellainen Lee Sweattin tapainen täsmäase meiltä kuitenkin puuttuu. Heikkisen kuti pelataan pois, kuten aikoinaan Markus Nordlundin hirmukanuuna. Tämä jätti tilaa Sweattin sooloilulle. Löytyykö tänä keväänä vastinetta Sweattin pikakiväärille? Kokoerosta ja kätisyydestä huolimatta nostaisin vaativan sormeni Olli Juolevin suuntaan. Muistaakseni Nordlund-Sweatt -duo laukoi aikoinaan aivan mielettömän määrän kuteja vastustajan maalille. Ganska många träffade och några sitten painettiin sisään muuten vain irtokiekoista, mutta sanoma oli selvä: "Laukomalla voit voittaa!" - "Om du inte skottar, kan du inte vinna!".
Pakiston osalta on kohtuullisen huvittavaa lukea kevään 2010 viestejä:
TPS kevät 2010:
Markus Nordlund - Lee Sweatt
Jens Skålberg - Antti Halonen
Joonas Järvinen - Veli-Matti Vittasmäki
Tällä kuusikolla mentiin alusta (QF1) loppuun (FI5). Vuonna 2010 ei käytössä ollut edes seiskapakkia.
Parhaassa tapauksessa keväällä 2018 käytössämme on...
TPS kevät 2018:
Henrik Tallinder - Elmeri Eronen
Ilkka Heikkinen - Olli Juolevi
Jani Forsström - Lucas Ekeståhl-Jonsson
Mark Fraser
Puolustuksesta - kuten myös hyökkäyksestä - on kohtuullisen helppoa löytää match upeja 2010 vs. 2018. Kaikissa tapauksissa ei ehkä suoraan pelipaikoilta, mutta selkeitä vertailukohteita kuitenkin löytyy. Yksilöitä vertailemalla erot ovat pienempiä, mutta pienempiä yksiköitä vertailemalla erot selviävät ehkä tyhmemmällekin. Vuonna 2010 TPS:n kakkospakkiparina oli Skålberg-Halonen (43 3+10=13 - 56 6+14=20). Vuonna 2018 TPS:n kakkospakkiparina on Heikkinen-Juolevi (53 16+16=32 - 33 6+11=17). Ykköspari on kauden jälkeen ehkä tasoissa, kakkosparin ero tuli jo selville, kolmospari on vielä selkeämpi: Järvinen-Vittasmäki (50 2+3=5 - 34 0+4=4) - Forsström-Ekeståhl-Jonsson (47 0+6=6 - 53 5+18=23).
Jos mentäisiin vähän syvemmälle vuoteen 2010, match upeja löytyisi useampiakin.
- Ville Vahalahti 32v (C) = Tomi Kallio 41v (C)
- Tomas Plihal < Eric Perrin
- Marko Mäkinen < Jonne Virtanen
- Sami Venäläinen < Ilkka Pikkarainen
- Jens Skålberg < Lucas Ekeståhl-Jonsson
- (nuorempi) Ilari Filppula = Oula Palve
- Aki Uusikartano < (wanhempi) Ilari Filppula (ainakin hyökkäyspäässä)
- Michal Birner > Jasper Lindsten
- Antti Halonen = Jani Forsström
- (nuori) Atte Engren > Oskari Setänen
- (nuori) Alexandar Georgiev > Rasmus Tirronen
- Hattunen-Virtala-Erkinjuntti < Palmu-Virta-Nurmi
Mä yritin olla tuijottamatta liikaa pistepörsseihin - ennemmin yritin ajatella, mikä on pelaajan/ketjun kokonaispanos joukkueen eteen. Mielenkiintoista on se, että esim. Henrik Tallinderille ei löytynyt sopivaa vertailukohdetta kevään 2010 joukkueesta.