Koko joukkueella on parannettavaa myös korvien välissä. En usko seuraavan olevan sattumaa.
TPS 2009-2010
LA 10.10.2009 TPS-HIFK 4-2
Kaudesta pelattu tässä kohtaa 11 peliä, joista vain 2 tappiota. Edessä viikon tauko.
Seuraavasta 13 pelistä ei yhtään suoraa voittoa. Seuraava voitto 3.12.2010
LA 2.1.2010 HPK-TPS 3-4 rl
Edellisen tappioputken jälkeen ajalla 3.12.2009 - 2.1.2010 8 peliä, joista vain 1 tappio ja lopuksi lauantaina tuo rl-voitto Kerhosta. Edessä viikon tauko.
Seuraavasta 7 pelistä ei yhtään suoraa voittoa.
Runkosarjan loppu meni tasaisemmin pisimmän voitto- ja tappioputken ollessa kolme peliä. Helmikuun lopussa oli kuitenkin reilun viikon tauko, jota ennen oli pari voittoa ja heti tauon jälkeen tuli kahdesti turpaan aneemisella esityksellä.
Tästä puhuttiin kauden aikanakin, mutta varsinkin jälkeenpäin ajateltuna runkosarjan aikana oli selvästi jonkin tasoista leijumisongelmaa. Voittojen myötä ja varsinkin voittoja seuranneiden taukojen myötä tekemisen ja keskittymisen taso laski alle arvostelun. Nöyryyttä tekemiseen alkoi löytymään vasta tappioputkessa.
Tietenkin muuttujia oli paljon muitankin, kuten muiden joukkueiden pelaaminen, vahvistusten saapuminen, maalivahtien onnistuminen jne, mutta aivan varmasti leijumistakin oli mukana. Tiedä sitten oliko tuo osa jotain Suikkasen suurempaa viisautta vai kokemattomuutta antaa pelaajille siimaa ja lupaa virheisiin, joka maksoi itsensä kokonaisuutena takaisin pudotuspeleissä. Ei voi tietää.
Sweattin ja Plihalin myötä meni paljon pelillistä otetta ja vielä Mäkinen mukaan laskettuna myös aimo annos muihin tarttuvaa asennetta, jonka vaikutusta on mahdoton arvioida. En nyt ole ihan varma, että mitä yritän sanoa, mutta toivottavasti rosteriin saadaan lähempänä syksyä vielä henkisestikin isoja palikoita.