Cannonpowder
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- TPS
Ei kyllä liity huhuihin tai mutuihin mitenkään - eikä suoraan sanottuna ammattilaisurheiluunkaan, mutta...
Pieni esimerkki omalta kohdaltani. Pelasin teinivuosinani salibandya ihan kohtuullisen tosissani. Roolini oli yksi vittumaisimmista - näillä puukäsillähän ei pallon kanssa oikein mitään tehdä, mutta mä löin lähes satakiloisen ruhoni siihen maalin eteen ja heilutin persettäni oikealle ja vasemmalle. Eihän mua siitä maalin edestä siirretty salibandysäännöillä mihinkään. Lopetin muutamaksi vuodeksi kunnes jälleen opiskelijana innostuin lajista - tosin ihan huumorimielellä.
Vedettiin jotain opiskelijaturnauksia, ja mä nautin jälleen pelaamisesta (sekä saunailloista). Likaista työtä - perse kiinni maalivahdin nenään, edellispäivän hernekeittokaasut ilmoille ja trash talkia enemmän kuin laki sallii. Pohkeet ja käsivarret oli aina turnausten jälkeen mustelmilla, kun 70-kiloiset tietotekniikan opiskelijapojat hakkasivat mailoillaan minkä ehtivät. Rymistelin kentällä kuin norsu posliinikaupassa. Kerran satuin jopa voittamaan yhden turnauksen maalipörssinkin. Hakkasin irtopalloja metrin etäisyydeltä maaliin - kolme mailaakin muistaakseni hajosi viikonlopun aikana. Tuon turnauksen jälkeen mua sitten pyydettiinkin pelaamaan jälleen ihan oikeaan joukkueeseen.
Kävin jonkun aikaa harjoituksissa ja muutamassa ottelussakin. Yhteishenki koko joukkueessa oli kuitenkin niin vittumainen, että ei mua kiinnostanut enää olla 100% siellä maalin edessä hakattavana. En mä päässyt ikinä siihen porukkaan sisälle. Muutaman viikon kuluttua mä haistatinkin pitkät paskat koko porukalle. Joukkueenjohtajan/pelaajavalmentajan whatever kanssa mä juttelin koko aikana ainoastaan sen verran, että hän kertoi mulle seuraavien harjoitusten tai matsien kellonajat ja paikat. Olipa todellista yhteishenkeä koko porukassa.
Miten tämä sitten liittyy koko TPS:n? Ihan vain ajatuksena, että jos joku Corey Locke ei vastaavasti ikinä päässyt sisälle koko TPS:n joukkueeseen. Ehkä häntä vituttaa jo koko Euroopassa olo aivan vastaavasti kuin mua vitutti asua Porissa (noh, ketäpä ei...)? Kyllä mä olen sitä mieltä, että se vaikuttaa itse kunkin peliin, jos valmennusjohdossa ja joukkueenjohdossa on jotain skismoja.
Tämähän toimii ihan tavallisilla työpaikoillakin. Kyllä sielläkin duunareiden kesken on kireä ilmapiiri, jos/kun jatkuvasti ylhäältä sataa paskaa niskaan. Ei välttämättä edes omaan niskaan, mutta jos viime viikolla johtaja haukkui yhden kollegan, tällä viikolla toisen, lähin esimies on puun ja kuoren välissä ja haukkuu tänään johtajien painostuksesta kolmannen... Kenen vuoro on ensi viikolla? Mikä tuollaisessa kireän ilmapiirin työpaikassa/joukkueessa saa jokaisen työntekijän/pelaajan sitoutumaan yhteiseen tavoitteeseen?
Mä olen sitä mieltä, että mitä parempi ilmapiiri työpaikalla/joukkueessa on - sitä parempi on työntekijöiden/pelaajien työnteon/pelaamisen taso. Ja tämä kaikki lähtee sieltä ylhäältä päin - niin kauan kuin aiheetonta paskaa valuu alaspäin, niin yksikään työntekijä/pelaaja ei ole tyytyväinen.
Jep...
Oma pointtini on edelleen se, että se on se lähin esimies joka se sen hengen luo... Ei se Marko Anttila (esim. - elkää yleistäkö) voi mennä ja miettiä, että hmm.." sanoipa se J.Koivu ehkä siellä hallituksen kokouksessa vähän meikäläistä rassaavasti"..." pelaanpa tässä sinne päin"... JOS näin tekee niin näkemiin