Ensimmäinen kvartaali olisi sitten yhtä ottelua vaille valmis. Ensimmäinen peli Virtasen alaisuudessa oli ihan viihdyttävä jääkiekko-ottelu, vaikka ei Tepsin puolelta oltukaan yhtään sen lähempänä pisteitä mitä Kaskisen kanssakaan on oltu. Peli oli kuitenkin jotenkin paljon vauhdikkaampaa ja viihdyttävämmän oloista. Osansa tässä oli varmaan vastustajallakin. En juuri seurannut taktisia elementtejä, mutta olisiko ollut niin, ettei TPS esittänyt jätön jätön jättöjä niin paljoa kuin aiemmin, mistä olisi aiheutunut mielikuva vauhdikkaammasta pelistä? Jukureita vastaan otti vähän pattiin se miten monta vastustajan hyökkäystä TPS käynnisti kuskaamalla itse kiekon oman päätyyn, kun yritettiin väkisin vaihtaa kiekon kanssa.
Pirteä alku oli jo aiemmista peleistä tuttua Tepsiä. Kaskisen kanssa tehtiin avausmaali 12/17 ottelussa, joka olisi hyvä saldo jopa sarjakärjelle. Nyt vastustaja pääsi tekemään ensimmäisen maalin, mutta ensimmäisen erän ajan TPS kyllä vei peliä. Vastustaja sai toki muutamia helppoja maalipaikkoja, joista rankaisivat alussa kovalla prosentilla. Tässä kävi vähän huono tuurikin, sillä Jyp teki ottelun ensimmäisellä puoliskolla viisi maalia ja jälkimmäisellä vain yhden tyhjiin, vaikka maalipaikkoja heillä oli melko tasaisesti läpi ottelun. Pelitapahtumiin nähden tasatilanne olisi ollut puolivälissä ottelua aivan todennäköinen. Kolmen maalin tappioaseman sijasta olisi yhtä hyvin voitu olla jopa maalin tai parin johdossa. Toki Jypiltä olisi varmaan löytynyt vielä pari sylinteriä varaa kiristää koneesta jos tilanne olisi sitä vaatinut, mutta nyt kotijoukkue pääsi laskettelemaan melko helppoon voittoon hieman puolivaloilla.
Positiivista ottelussa oli tosiaan hyökkäysalueen hyökkäyspelaaminen. Siellä saatiin tehtyä pari maalia ihan pelaamalla ja paikkoja oli useampiakin. Kaskinen taisi aiemmin höpötellä usein jotain maalinteon tuskasta, mutta tosiasia oli, että Tepsillä ei ollut moneen otteluun minkäänlaista hyökkäyspeliä. Edes maalipaikoille ei juuri päästy kuin ylivoimalla tai satunnaisten pomppujen kautta, kuten kiekon kimmotessa tuomarin jalasta parhaalle maalintekijällemme. Poikkeuksena tästä olivat vain hurlumhei-ottelut KooKoota ja Sportia vastaan, joissa vastustaja ylihyökkäsi. Jypissä oli toki tänään vähän samaa vikaa, joten en mitenkään odota joka ilta näkeväni näin vahvaa hyökkäyspelaamista.
Jotenkin Kaskisenkin kanssa pelin alkuun tultiin kuitenkin yleensä ihan hyvin ja ensimmäinen maali saatiin jostain taiottua, mutta toisesta erästä alkaen mentiin selviytymismoodiin. Periaatteessa ottelun kulku oli tänäänkin samantapainen, paitsi että puolessavälissä peliä oltiin jo niin paljon tappiolla, että homma meni vähän leppoisammaksi pelailuksi, jossa kyllä maalinedustoilla näytettiin välillä tunnetta. Ottelu oli kokonaisuutena kuin kahden hiukan kesäterässä olevan vapautuneen jengin kauden ensimmäisiä pelejä – ihan vauhdikasta peliä, jossa maaleja tuli, mutta puolustaminen oli vielä vähän niin ja näin. Valitettavasti Tepsin tämän kauden joukkueella tulee Jyväskylässä maalintekokilpailussa tukkaan yhdeksän kertaa kymmenestä.
Jatkoa jos ajatellaan niin kymppisija on kyllä Tepsin mestaruus runkosarjan osalta. Toisena juttuna pitäisi saada näitä seuraavalle kaudelle mahdollisesti jatkavia omia nuoria pelaajia eteenpäin. Nurmi, Pajuniemi, Karvonen etc. Näiden kaverien pitäisi saada hyvä loppukausi, josta voisi lähteä rakentamaan hyvällä itseluottamuksella seuraavaan kauteen riippumatta siitä mihin sijoitukseen joukkue tällä kaudella lopulta yltää.
Pelaajamateriaali Tepsillä ei ole niin hyvä, että reilun 40 ottelun otannalla kaiken mennessä nappiin voisi odottaa maksimissaankaan kuin ehkä 1,65 pistettä per ottelu. Todennäköisin skenaario loppukaudelle lienee jotain 1,1-1,3 pistettä per ottelu. Nappisuoritus olisi sitten siellä 1,5-1,6 pistettä per ottelu maastossa ja katastrofisuoritus puolestaan jotain 0,8 pistettä per ottelu. Ehkä todennäköisyys "nappisuoritukselle" on jotain vajaan 20 % luokkaa, samoin "katastrofisuoritukselle" ja todennäköisimmin tulee jotain siitä välistä. Todennäköisimmin oltaisiin siis menossa jonnekin 60-75 pisteen runkosarjaan, jolla säälit kyllä jäävät saavuttamatta. Kymppisija huutaa siis "nappisuoritusta". Tällöin olisi jonkinlainen mahdollisuus samalla sykkeellä yllättää joku viimeiseen saakka kuutossijasta taistellut ja pettymyksekseen sääleihin joutunut joukkue ja päättää kausi kunniakkaaseen taisteluun Kärppiä tai Tapparaa vastaan puolivälieräsarjassa, jossa "nappisuoritus" olisi yhden voiton ottaminen. Tämä "paras skenaario" vastaisi aika tarkkaan kauden 2008-09 kulkua, jolloin puolivälierissä haastettiin miehekkäästi Jyppiä. Täytyy kuitenkin huomata, että tämän hetken Kärpät ja Tappara ovat liigan yleiseen tasoon verrattuna molemmat kovempia joukkueita kuin kevään 2009 Jyppi, joten tuollaisen erittäin teoreettisen puolivälieräsarjan häviäminen suoraan voitoin 4-0 voisi jo sekin olla miehekäs suoritus.
Minimitavoitteena täytyy olla pitää Sport sarjataulukossa takana. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei TPS ole koskaan sijoittunut SM-liigassa viimeiseksi ja edes tästä perinteestä on syytä pitää kiinni. KalPan, Jukurien ja Ässien ohittamista sarjataulukossa pidän aivan mahdollisena, joskin tämä jo vaatisi erittäin hyvää onnistumista loppukauden ajalta. Sääleihin päästäkseen pitäisi noiden lisäksi ohittaa vielä yksi joukkue. Pelicans on siinä tietysti iskuetäisyydellä myöskin, mutta vaikka heillä on nyt vaikeaa, uskon Pelicansin vielä palaavan voittojenkin tielle. Tämän hetken top9-joukkueista on vaikea kuvitella minkään muun kuin SaiPan voivan romahtaa loppukaudesta niin pahasti, että tulisivat sarjataulukossa selkä edellä Tepsiä vastaan. Kymmenen joukkoon nouseminen on siis todella vaikea tehtävä ja vaatii melkein sitä, että paitsi TPS alkaa voittamaan enemmän kuin häviää niin myös joko Pelicans jatkaa konttaamista tai esimerkiksi SaiPa alkaa hävitä kaikki ottelut.