Tosifanit, mistä ne on tehty ja kuka tunnustautuu

[bozik]

Re: Re: Re: Re: Tosifanit, mistä ne on tehty ja kuka tunnustautuu

Viestin lähetti Dougie KillMore
Niin, ongelmahan oli nimenomaan sinulla eikä Kaarlella.

Hyvä kommentti. Tarkennan kuitenkin sen verran, että itse asiassa ei kenelläkään ole tästä sen ihmeempää ongelmaa. Kaarle, tai täällä tuttavallisemmin Kale, saa ihan vapaasti olla Kärppä-fani ja saa siihen takuulla vanhempiensa täyden tuen. Isukki on jo itse asiassa hankkinut liput seuraavaa Kärppien Helsingin vierailuun.

Ketju ja etenkin sen avausviesti on yksiselitteisesti huono. Kun tarkemmin asiaa ajattelee (ja selvin päin), niin rangerin avaama ketju on oikeastaan se, mitä tavoittelin. Siellä puhutaan nimenomaan asiasta eli siitä, kuinka meistä itse kustakin tuli oman joukkueemme kannataja/fani ? Kalun tapauksessa homma on mennyt niin, että eläimistä tykkäävä poika valitsi Kärpät ja on siis asiasta täysin ehdoton. On hyvin mahdollista, että Kalusta tulee ikuinen Kärppä ja hän, sanotaanko 20 vuoden kuluttua avautuu Jatkoaikaan ja kertoo kuinka hänestä tuli Kärppä-fani vaikka vanhemmat ja kaikki kaverit olivat jonkun muun joukkueen faneja.

Viestin lähetti Dougie KillMore
Asiasta toiseen, tämäntyyppisten ketjujen idea on omituinen. Jos joku on Maailman Kovin Fani, miksi sitä pitää tulla nettiin alleviivaamaan ja korostamaan?

Kuten aikaisemmin totesin, ketju, sen avausviesti ja ajatus on huono. Olen siis ihan samaa mieltä.

Pohdin myös sellaista vaihtoehtoa, että pitäisikö ehkä deletoida koko ketju. Kun kuitenkin luin ketjun läpi, niin eipä siihenkään ole syytä. Sillä tavalla kuitenkin ihan asiallinen, että eihän tässä ketään loukata ja viestitkin ovat ihan "terveitä". Antaa siis ketjun olla ja hiljakseen vaipua unholaan. Kuten todettua rangerin avaamassa ketjussa on lähinnä se asia, jota itse ketjua avatessani huonolla menestyksellä tavoittelin.

Vaan yksi asiallinen ja aiheellinen kysymys. Mistä johtuu se, että erittäin moni arvostamani kaveri ja myös useampi arvostamani Jatkoajan nikki välttää sanaa fani ? Olen itse koettanut välttää termiä käyttämällä ilmaisuja kuten kannattaja, sen ja sen leirin mies, naapuri jne. Vaan miksi sana fani on sellainen, että itsestään ei sitä haluta käyttää ? Onko liian teinimäinen or what ?

 

[eh]

Re: Re: Re: Re: Re: Tosifanit, mistä ne on tehty ja kuka tunnustautuu

Viestin lähetti bozik
Vaan yksi asiallinen ja aiheellinen kysymys. Mistä johtuu se, että erittäin moni arvostamani kaveri ja myös useampi arvostamani Jatkoajan nikki välttää sanaa fani ? Olen itse koettanut välttää termiä käyttämällä ilmaisuja kuten kannattaja, sen ja sen leirin mies, naapuri jne. Vaan miksi sana fani on sellainen, että itsestään ei sitä haluta käyttää ? Onko liian teinimäinen or what ?

Yhden luennon verran fanitutkimusta lukeneena voinen esittää asiantuntijaa: "Hirsjärvi esittelee Abercombien ja Longhurstin vuonna 1998 julkaisemaa fanijaottelua, jonka mukaan kuluttaja on aiheesta kiinnostunut, fani on esiintyjästä tai sarjasta kiinnostunut suurkuluttaja, kun kultistinen fanitoiminta on verkottunutta ja löyhästi järjestäytynyttä. Entusiasteille harrastustoiminta on jo tärkeämpää kuin ohjelmat tai esiintyjät, ja pientuottajille on keskeistä fanituotteiden valmistaminen." (http://cc.joensuu.fi/~loristi/2_03/lep203.html)

Täällä varmaankin iso osa keskustelijoista menee tuohon kolmanteen kategoriaan - ovat siis kultisteja. Jotkut väsäilevät tifoja ja taitavat siis olla jo entusiasteja, tämän sivuston ylläpitäjät ovatkin sitten jo pientuottajia. Tavalliset fanit ovat siis alempaa väkeä kuin me kultistit, entusiastit ja pientuottajat, siitä väheksyntä.

 

[OikeaPakki]

Re: Re: Re: Re: Re: Tosifanit, mistä ne on tehty ja kuka tunnustautuu

Viestin lähetti bozik

Vaan yksi asiallinen ja aiheellinen kysymys. Mistä johtuu se, että erittäin moni arvostamani kaveri ja myös useampi arvostamani Jatkoajan nikki välttää sanaa fani ? Olen itse koettanut välttää termiä käyttämällä ilmaisuja kuten kannattaja, sen ja sen leirin mies, naapuri jne. Vaan miksi sana fani on sellainen, että itsestään ei sitä haluta käyttää ? Onko liian teinimäinen or what ?

Itselleni tulee fani-sanasta seuraava mielleyhtymä:

Joku teini-ikäinen katselemassa TV:stä aidolssia ja näkee Tuiskun Anan (tai vaikkapa Pakaris-Hannan) lauteilla. Kuuluu: "IIIk, Antti on iihana!" Ja seuraavana päivänä ostamaan CD:tä, Suosikkia ja liittymään FAN Clubiin. Puolen vuoden päästä ei sitten enää hirveesti kiinnostakaan.

En tiedä, fani-sana ei tuo semmoista pitkän linjan (lätkä)meininkiä mieleen. Joten itse siis vierastan sitä jääkiekkoasioista puhuttaessa.

Sen sijaan musiikin saralla se on jotenkin luonnollinen sana. Weird.

Tämä nyt oli vain minun kannanottoni. Jotain mitälie perjantaioireilua kenties.

 

[bozik]

Tänks eh ja OikeaPakki. Tuo eh:n mainitsema luento lienee ihan asiallinen ja asiaan vihkiytyneiden tieteenharjoittajien käsityksiä vastaava. Mulle vaan jotenkin tulee tuosta sellainen fiilis, että sosiologiaa tai muita käyttäytymistä tutkivien tieteenharjoittajien suurin ongelma on luokittelu. Tätä jollakin tapaa kuvaa se, kuinka ehdoton ja kiistämätön arvo yhdelle tutkimukselle annetaan. Toinen tieteenharjoittaja luennoidessaan siis vetoaa siihen, mitä aiemmin on sanottu ja kuinka homma luokiteltu. Järjellistä kait se on tämäkin, mutta ei tiedettä, jossa luotaisiin uutta ja kyseenalaistettaisiin.

Tästä tuohon OikeaPakki kirjoittamaan mielikuvaan. Mulla on pitkälti samanlainen käsitys ja sen takia kyselinkin onko "fani" liian teinimäinen ilmaisu. Sellainenkin mielikuva minulla on, että faniuteen liittyy myös (aina ?) jonkinlainen henkilöpalvonta. Tästä näkökulmasta ymmärrän sen, ettei tänne kirjoittavat seniori-fanit välttämättä halua itseään kutsuttavan faniksi. Hehän kannattavat seuraa, ei yhtä sen pelaajaa.

Vikaan tuo käsitykseni menee siinä, että eihän se vastaa millään lailla eh:n esilletuomaa jaottelua. Jokainen meistä senioreista on (sairaalloisen ?) kiinnostunut kiinnostunut sarjasta ja takuulla suurkuluttaja. Silti emme ole faneja. Mie oon pihalla.

 

[Roswell]

Itse olen kannattanut Jokereita niin kauan kuin muistan (synt-68), vaikka perustöölöläisen perheeni muut jäsenet (vanhemmat) kannattivat HIFK:ta, koska muuta joukkuetta ei heidän nuorudessaan ollut! Ehkä tämä vääräuskoisuuteni johtui siitä, että pelasin jalkapalloa hetken Töölön Wesassa ja lätkää Jokereissa. Vanhempani ei aluksi minulle varusteita ostaneet, vaan lainasin kaverin vehkeitä. Kunnes vanhemmani tajusivat homman.

Nyt poikani pelaa lätkää ja olen itse mukana valmentamassa.
Teimme perheessä päätöksen, että kummassakaan Helsinkiläisessä "valtaseurassa" emme harrastusta aloita, vaan jos joskus myöhemmin rahkeet riittää, niin kattellaan.

Kaikki perheessämme (6 henkilöä) kannattavat Jokereita ja varmasti ihan omasta tahdostaan. Matseissa käydään kun keritään, koska omat harjoitukset vievät tuhottomasti aikaa ei matseille yksinkertaisesti jää aikaa. Kuitenkin aina seurataan realiajassa miten Jokerit pelaa ja paljon puhutaan Jokereista ja lätkästä yleensäkin.


Pidän itseäni ja perhettäni Tosikannattajina!

 

[eh]

Viestin lähetti bozik
Vikaan tuo käsitykseni menee siinä, että eihän se vastaa millään lailla eh:n esilletuomaa jaottelua. Jokainen meistä senioreista on (sairaalloisen ?) kiinnostunut kiinnostunut sarjasta ja takuulla suurkuluttaja. Silti emme ole faneja. Mie oon pihalla.

Eikun sää ymmärsit väärin. Kyllä entusiastit ja kultistitkin ovat usein suurkuluttajia, mutta lähestymistapa ei ole yhtä kulutuskeskeinen kuin "rivifanilla". Sisältöä "faniuteen" saadaan verkostoitumisesta muiden samanmielisten kanssa tai omien aiheeseen liittyvien juttujen tekemisestä, siis sen itse kulttuurituotteen kuluttamisen ja seuraamisen lisäksi.

Emmä oikeesti mitään tiedä mistään ja tuo linkkikin oli ensimmäinen, joka satunnaisella googlettamisella sattui tielle, kun tarvitsin lähdeaineistoa hämärien muistikuvieni tueksi. Kyllä tuo Abercombien ja Longhurstin luokittelu silti jotenkin pätevältä tuntuu kuitenkin urheilufanimaailmassakin, vaikka sitä onkin käytetty lähinnä TV-yleisöjen analysointiin.

edit: typo ja yksi täytesana

 

[bozik]

Viestin lähetti eh
Eikun sää ymmärsit väärin.

Ei ole muuten eka kerta! Vaan väliäkö tuolla, nyt mä luulen ymmärtäneeni pointin ja edellisestä viestistäni tuli siis yhtä osuva ja oikea kuin koko tästä ketjusta.

Roswell, näen juuri syrjäsilmällä, että Eiffel-torni kumartaa ja lähettää perhe-Roswellille terveisiä. Se tuullettaa ja tekee aaltoja. Onnea, menestystä ja etenkin hauskoja hetkiä junnulätkän parissa. Annetaan lasten leikkiä, kirjoittelemmehan me isotkin tänne.

 

[E-lomo]

Itse olen Blues-fani ja asun Sodankylässä.

 

[Stranger]

Viestin lähetti E-lomo
Itse olen Blues-fani ja asun Sodankylässä.

Osanottoni.

 

[bozik]

Viestin lähetti E-lomo
Itse olen Blues-fani ja asun Sodankylässä.

Hesus, tää ketjuhan elää. Vaan nyt E-lomo jotakin taustatietoa, oletko kenties juuri muuttanut sinne ? Perhe Espoossa tai jotakin ?

Nämä kysymykset lähinnä siksi, että ei tuo ihan tavalliselta vaikuta. Miten oli Kiekko-Espoon aikoihin, älä vaan sano että olet paljasjalkainen sodankyläläinen, joka on aina kannattanut Kiekko-Espoota/Bluesia !! Olen kuullut tarinan lentävistä lehmistä ja sen uskon, mutta tätä en.

 

[Isaksson]

Kun vuonna 1967 melko pienenä taaperona seisoin urkuparvella Helsingin jäähallissa yhtenä noista 10.814 katsojasta ja näin kuinka IFK kaatoi Töölön Vesan 4-2 ei ollut vaikea valita suosikkia.

Tunnustaudun faniksi, tosifanista en tiedä, aika höylää särmät.

 

[E-lomo]

Viestin lähetti bozik
Hesus, tää ketjuhan elää. Vaan nyt E-lomo jotakin taustatietoa, oletko kenties juuri muuttanut sinne ? Perhe Espoossa tai jotakin ?

Nämä kysymykset lähinnä siksi, että ei tuo ihan tavalliselta vaikuta. Miten oli Kiekko-Espoon aikoihin, älä vaan sano että olet paljasjalkainen sodankyläläinen, joka on aina kannattanut Kiekko-Espoota/Bluesia !! Olen kuullut tarinan lentävistä lehmistä ja sen uskon, mutta tätä en.

Kyllä vain, olen syntyperäinen sodankyläläinen ja olen asunut täällä koko pienen ikäni, 18 vuotta. Sukulaisia asuu kyllä Espoossa, et kai kai se sitä kautta tulee Blues-fanius.

 

[Gags]

Viestin lähetti Isaksson
Kun vuonna 1967 melko pienenä taaperona seisoin urkuparvella Helsingin jäähallissa yhtenä noista 10.814 katsojasta ja näin kuinka IFK kaatoi Töölön Vesan 4-2 ei ollut vaikea valita suosikkia.

Niinpä. Voittajan kelkkaan on helppo lähteä, tosimiehet lähtevät kannattamaan altavastaajaa. Tiedät itsekin millä modernilla vierasperäisellä sanalla kaltaisiasi kutsutaan, joten sitä on turha tässä vaiheessa lausua.

 

[bozik]

Viestin lähetti E-lomo
Kyllä vain, olen syntyperäinen sodankyläläinen ja olen asunut täällä koko pienen ikäni, 18 vuotta. Sukulaisia asuu kyllä Espoossa, et kai kai se sitä kautta tulee Blues-fanius.

Täältä lähtee ystävällinen ja reilu tervehdys. Hieno juttu.

Oliko jollakin vielä sanottavaa, että Blues on hälläväliä jengi ?

 

[iiron_troikka]

Viestin lähetti Vaughan
Mää olen huomannut, että niillä paikkakunnilla missä ei ole oikeaa omaa lätkäjoukkuetta, löytyy yleensä merkittävää Tapparan kannatusta.

Totta. Näinhän on esim. Tampereen tapauksessa.

 

[psychodad]

Viestin lähetti E-lomo
Kyllä vain, olen syntyperäinen sodankyläläinen ja olen asunut täällä koko pienen ikäni, 18 vuotta. Sukulaisia asuu kyllä Espoossa, et kai kai se sitä kautta tulee Blues-fanius.

Sodankylä on kyllä kummaa aluetta. Vaimo on myös sieltä ja se oli ollut jonkin sortin lukkofani aiemminkin. Ja sanoi että siellä on aika sekalaista seurakuntaa tuon kannatuksen suhteen.

 

[Artsi]

Fani vai ei?

Itse en pidä omalla kohdallani tuota fani nimitystä oikeana, vaikka olenkin vuosikymmenten aika ollut katsomassa satoja pelejä ja olen ollut ja tulen olemaankin Ilveksen kannattaja aina.

Fani kuulostaa joten "fanaattiselta" ja ainakin nykyisin fanit ovat monesti oman seuransa ja sen edustajien suurimpia mollaajia. Itse käytän kannattaja nimeä omalla kohdallani mieluiten jo senkin vuoksi, että kannata ja tuen suosikkiani vaikeinakin hetkinä, enkä suinkaan heitä paskaa päälle, niin kuin nykyisin on tapana. Muutenkaan en ymmärrä tätä nykyistä fanikulttuuri, jossa mikään ei tunnu riittävän. Itse suhtaudun iän tuomalla realistisuudella lajiin ja ymmärrän, että jos joku voittaa, niin toisen pitää hävitä.

Tuosta Tapparan suuresta valtakunnallisesta kannattajuudesta varmaan merkittävä osa juontaa juurensa 80-luvun menestykselle ja sen aikaisesta nuorisosta. Silloin oli helppoa ja mukavaa olla voittajan puolella ja vaikka menestys sen jälkeen onkin ollut vähän heikompaa, ei palttoota helposti käännetä. Sama ilmiö näkyy varmaankin Helsingissä 90-luvun nuorten parissa.

Ikuisesti Ipan KANNATTAJA

 

[Panzerfaust]

Illan viimeinen. Olen vähän väliä, ainakin täällä Jatkoajassa, ilmoittanut olevani kannattaja, vaan en fani, tosifanista nyt puhumattakaan. Viime kerralla määrittelin jossain yhteydessä kannattajan ja fanin eron, huomaten samalla luokittelevani itseni ulos myös kannattajien listoilta, koska fanit olivatkin niitä varsinaisia kannattajia(eiks olekin kiinnostavaa?). Kyllähän mä silti Tosijokeri olen, vaikka joskus 6-7 vuotiaana mun pipossa jotain muuta lukikin, en vain seurannut lätkää silloin. Joku sanoi, että ympäristön vaikutuksesta riippumatta seuransa itse valitsevat kasvavat tosiwhateveriksi - pitää paikkansa.

 

[Isaksson]

Viestin lähetti Gags
Niinpä. Voittajan kelkkaan on helppo lähteä, tosimiehet lähtevät kannattamaan altavastaajaa. Tiedät itsekin millä modernilla vierasperäisellä sanalla kaltaisiasi kutsutaan, joten sitä on turha tässä vaiheessa lausua.

Oleellista tässä valinnassa kai oli se, että toinen jäi pelaamaan mestaruussarjaan ja toinen niin toinen lakkasi olemasta.

 

[Vaughan]

Viestin lähetti Isaksson
Oleellista tässä valinnassa kai oli se, että toinen jäi pelaamaan mestaruussarjaan ja toinen niin toinen lakkasi olemasta.

Eikös se ollut niin, että toinen niistä NOUSI mestaruussarjaan - kun kumpikaan ei siellä ollut edellisellä kaudella?

 

[tumba17]

Oma "faniuteni" alkoi tuossa reilut kolmekymmentä vuotta sitten, kun asuimme 60/70-vaihteessa lähellä Nordiksen hallia. Faija vei katsomaan Jokerimatseja, jengi alkoi kiinnostamaan ja siinä etenkin "Nallipyssyketju". Ekoista matseista ei sen kummempaa mielikuvaa ole, kun etten juuri pitänyt metelistä joka tuli maalien jälkeen. Kaudesta 71-72 alkaen tuli jo seurattua melkein kaikki matsit irtolipuilla ja sitten 73-74 kaudesta alkaen olikin jo kausikortti handussa ja matseihin mentiin joskus jopa kuumeisena.

Nuorempana tuli oltua oikein tosi fani puna-keltaisine Jokeripaitoineen, takkeineen, pipoineen, lapasineen ja HIFKssa ei ollut silloin mitään hyvää. Nykyisin on jo sitten aika karsinut kulmia ja nuo mainitut kuteetkaan eivät enää sovi päälle. Jokerit on silti pysynyt selvänä ykkösenä, mutta muista jengeistäkin löytyy jotain positiivista, jopa tuosta naapurista.

 

[Gags]

Intohimona jääkiekko

Minä olen ensisijaisesti jääkiekkofani joka seuraa rakastamaansa lajia intensiivisesti sarjasta, maasta ja maanosasta riippumatta. Suhteeni jääkiekkoon syntyi niissä kuuluisissa piha-, katu- ja ulkojääpeleissä joskus 4-5 vuotiaana, hyvin kauan aikaa sitten. Sittemmin aloitin ohjatun jääkiekon pelaamisen Helsingissä ns. Kanada-sarjassa 6-7 vuotiaana ja muistan edelleen kuin eilisen päivän sen, kun Kanada-sarjan joukkueista valittiin ensimmäinen Jokereiden ikäluokan edustusjoukkue ja pääsin vuotta vanhempien edustusjoukkueeseen pelaamaan. Tähän aikaan ja jo aiemminkin, kävimme faijan kanssa Jäähallissa katsomassa SM-sarjan ja sittemmin SM-liigan otteluja, pääasiassa HIFK:n otteluja, jonka kannattaja isäni tuolloin oli. Minulle Jokerit nousi suosikkiseurakseni oman harrastukseni kautta, joka jatkui Jokereissa n. 15 vuoden ajan pelaajana ja myös juniorivalmentajana.

Kanada-sarjan kautta syntyi myös ensimmäinen kontaktini tarunomaiseen NHL:ään, jossa minulla ei varsinaisesti ole suosikkijoukkuetta, vaan niitä on useampia, ensisijaisesti Original Six ja Kanadan joukkueet, mutta myös Philadelphia kuuluu suosikkeihini.

Nuorena poikana kiinnostustani keräsi ensisijaisesti yksittäiset pelaajat. Valeri Harlamov, Börje Salming, Bryan Trottier, Wayne Gretzky ja Otakar Janecky. Siinä suurimmat idolini aikajärjestyksessä.

Minulla on vain yksi seura, jolla on ikuinen paikka sydämessäni ja se on Helsingin Jokerit. Usean vuosikymmenen aikana on ollut omistajia, valmentajia, joukkueita ja pelaajia joihin en ole voinut samaistua ja täysin hyväksyä, mutta Jokerit säilyy aina ja ikuisesti ykkösenä minun mielessäni. Yksikään omistaja, johtaja, valmentaja tai pelaaja ei ole ikinä suurempi kuin Jokerit.

 

[Senior]

Viestin lähetti tumba17
Faija vei katsomaan Jokerimatseja, jengi alkoi kiinnostamaan ja siinä etenkin "Nallipyssyketju".

tumballahan on melkein mun ajat ja näkemyksetkin suht samanlaisia.

Mun alkuajat poikkeaa siitä, että kymmenvuotiaasta lähtien olen aina käynyt matseissa yksin. Alkuajoista lähtien. Pikkutenavana tuli pelattua Korttelikiekkoa, mutta äijäsarjoissa kiinnostus heräsi heti HIFKiin.

Viestin lähetti tumba17

Ekoista matseista ei sen kummempaa mielikuvaa ole, kun etten juuri pitänyt metelistä joka tuli maalien jälkeen.

Mulla vanhoja muistellessa tulee aina mieleen Hilpara, joka otti käkättimeen suurinumeroisesti. Jäähallin nakit ja popcornin tuoksu, sen ajan röökinsavuista nyt puhumattakaan, on ytimissä. Jotenkin muistan matseja, joissa The Hallissa olisi ollut yli 11000 katsojaa. Joskus joutui aika monta sporaa odottamaan Manskulla, ennenkuin pikkujannu sai tiensä raivattua mukaan.

Viestin lähetti tumba17

Kaudesta 71-72 alkaen tuli jo seurattua melkein kaikki matsit irtolipuilla ja sitten 73-74 kaudesta alkaen olikin jo kausikortti handussa ja matseihin mentiin joskus jopa kuumeisena.

Kuuskyt-luvun lopulta irtolippuja säännöllisesti ja kausariaikaan -71

Viestin lähetti tumba17

Nuorempana tuli oltua oikein tosi fani puna-keltaisine Jokeripaitoineen, takkeineen, pipoineen, lapasineen ja HIFKssa ei ollut silloin mitään hyvää.

Tässä on pieni ero. Olen jopa aikuisiällä usein miettinyt, että miksi, mutta meikäläisellä ei ole koskaan ollut fanipaitaa eikä muita vermeitä. Ikinä en muista, että edes autotarraa olisi ollut kiinni. Ei sillä, ei ympäristölle ole jäänyt epäselväksi, mitä seuraa kannatetaan. Ehken sitten ole sellaista kannattajatyyppiä, joka tunnustaa väriä kledjuilla.

Viestin lähetti tumba17

Nykyisin on jo sitten aika karsinut kulmia ja nuo mainitut kuteetkaan eivät enää sovi päälle. Jokerit on silti pysynyt selvänä ykkösenä, mutta muista jengeistäkin löytyy jotain positiivista, jopa tuosta naapurista.

Tämä on aivan totta. En juuri muista edes riehaantuneeni viimeisistä mestaruuksista. Seuratoiminnassa on alkanut kiinnostamaan myös nourisokasvatukselliset ja taloudelliset alueet. Tappiollisen illan jälkeen ei juuri jaksa ilmeeseen asti edes harmittaa. Penkkiurheilukiekko on aina ollut laatuaikaa itselle. Irtaantumista "muusta maailmasta". Hienoa sellaista, joka jatkunee, nyt kun vauhtiin on päässyt, hamaan tulevaisuuteen. Jos ei muuten, pyydän virittämään mulle joskus halliin makuupaikan, kun jalat eivät enää kanna. Tsirkkujen vahtaamista en edes silloin jätä. Jos näkö menee, siirryn käsikopeloon.

 

[Paitselo]

Viestin lähetti Senior




Tämä on aivan totta. En juuri muista edes riehaantuneeni viimeisistä mestaruuksista.

Voiko olla totta? Sitä vuoden 1998 PAMAUSTA oli kyllä odotettu IFK-leirissä niin kauan, että silloin ainakin minä riehaannuin.

Päinvastoin kuin Senior, minä olen aikuisiällä nimenomaan aina ollut fanikrääsän ystävä. Johtuneeko siitä, että minua pojanjolppina silloin 60-70 luvuilla sangen suuresti vitutti, ettei myynnissä ollut mitään fanipaitoja - villeintä IFK-kamaa oli punavalkoinen IFK-vaakunalla varustettu topparotsi ja pahviset IFK-viirit. Voihan kyynel. Katomossa istuttiin pääasiassa tumman puhuvissa berbereissä - väriä toivat vain ne muutamat punavalkoisessa rotsissa istuvat (tai seisovat) fanit.

 

[Senior]

Viestin lähetti Predator
Voiko olla totta? Sitä vuoden 1998 PAMAUSTA oli kyllä odotettu IFK-leirissä niin kauan, että silloin ainakin minä riehaannuin.

Tästä on aiemminkin ollut juttua. Kyllä, niin se on. Taisin -98 ratkaisevan matsin jälkeen kävellä suolapatsaana autoon, kuuntelin kotimatkalla naama viivana merisäätä ja kotiin tultua kyäisin rouvalta tasadesibelein: mitä ruokaa?

Jotta olisi jotain odotettavaa, voin luvata seuraavan mestaruuden tullessa, tai sen ollessa katkolla, jättää auton himaan ja riipiä muutaman paukun hyvässä seurassa.