bftw

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thiem
Kuherruskuukausi on ohi.
Totta! Suostuiskohan Mike tulemaan vielä takas vähän kovistelemaan nuoria kavereita? Nyt kannattaisi vielä MLSE:n tarjota mottipäinen summa Detroitille, että saataisiin Blashill Miken kaveriksi penkin taakse niin saisi taas Leafs Nation koko rahalle vastinetta!
 
Ei silti, onhan tuo rakenne vähän huterahko, mutta ei se niin paha ole, mitä monessa paikassa toitotetaan. Varsinkin Justin Hollista on kuoriutunut oiva top4-roolin kaveri Muzzinin kanssa. Aika moni Leafsin pakiston kritisoija varmaan mieltää Hollin edelleenkin AHLtason seiskapakiksi...
Siinähän se ongelma tuleekin. Ei Justin Hollin pitäisi olla kannusta taistelevan joukkueen top 4 -puolustaja. Tai ei ainakaan minusta.
 
Mängimies tykkää tästä

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Siinähän se ongelma tuleekin. Ei Justin Hollin pitäisi olla kannusta taistelevan joukkueen top 4 -puolustaja. Tai ei ainakaan minusta.
Ootko montakin peliä nähnyt Hollilta tällä kaudella..? Meinaan siis, että viime kaudella Holl olikin tasoltaan sitä about seiskapakin luokkaa, mutta tänä vuonna on ihan oikeasti ollut mitat täyttävä shutdownkaveri Muzzinille. Rielly ja Barrie ykkösessä nyt on ok (joskin itse kyllä laittaisin eripareihin), sen jälkeen onkin aikaa tyhjää. Sandin on tullut tyylillä sisään, siinä missä Dermottilla vähän jäänyt kehitys junnaamaan. En mä silti oikein näkisi Sandin-Ceci kaksikkoa vääntämässä tosissaan Bruinsin kanssa...

Nythän se Cecikin toki on telakalla, että mielenkiintoiset päivät edessä... Nouseeko Marincin pelaavaan kokoonpanoon (fuck)? Nouseeko Liljegren ylös näytille? Vai lähteekö Kapanen tai Johnsson vaihdossa johonkin perushampaattomaan? Anaheimin Josh Manson maistuisi kyllä...
 

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Niin, viimeisen 10 matsin otannalla aletaan olla samassa, mikä oli Mike Babcockin viimeisen 10 pelin otanta ennen potkujaan. Kuherruskuukausi on ohi ja samat vanhat rosterin rakenteelliset virheet nostaa päätään.
Niin toki Babcock peluutti siinä vaiheessa Andersenia, jokaisessa mahdollisessa ottelussa, kun ei luottanut muihin maalivahteihin. Toronto on nyt pelannut uransa heikointa jaksoa pelanneen Andersenin ja Hutchinsonin kanssa tuon viimeisen 10 pelin jakson. Rosterista tai Keefestä se ei ole tässä vaiheessa jäänyt kiinni, vaan ykköspakin puuttuminen ja heikko maalivahtipeli ovat olleet suurimmat ongelmat. Florida jäi Torontoa vastaan täysin telineisiin, mutta tuo peli suli ihan täysin Hutchinsoniin.

Joukkue kyllä pystyy kääntämään suunnan, jos tuo maalivahtipeli saataisiin ensin edes auttavasti kuntoon. Toki ei nämä loukkaantumisetkaan helpota, mutta toisaalta alkukaudesta oli pois myös Marner, toki tuo hyökkäys kestää paremmin poissaoloja.

Tässä voidaan tietysti kääntää katseita toimistolle, sen suhteen miksi Campbellia ei hankittu aiemmin. Ennen Andersenin viimeistä heikkoa jaksoa Hutchinson pelasi hyvin omat pelinsä, jolloin voi olla että hintaa yritettiin hilata hieman alaspäin, kun maalivahtimarkkinoilla ei ruuhkaa ollut. Sinällään tuo Andersenin loukkaantuminen johtui enemmän yhteentörmäyksestä, kuin pelimääristä. Noh, toivottavasti Campbellilla musta tarttuu, jolloin ei tarvitsisi tätä asiaa enää pohtia.

On tuo puolustus ohkainen, kun Cecinkin puuttuminen saattaa olla heikennys. Huomioiden sen että Ceci on ollut ihan pari Muzzinin kanssa AV:lla. Toki Liljegrenin 20v numerot AHL:sta ovat todella vakuuttavat, vaikka isoin kehitys Liljegrenin pelissä on tullut nimenomaan puolustuspelissä. Toisaalta jos nuorukainen nostetaan NHL:n puolelle, niin todennäköisesti tuo Muzzin-Holl pari täytyy hajottaa.

Kyllähän tämä jännäksi menee tämä kausi.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
doping ja viivat
Ihan näin perstuntumalta ja silmäilemällä väitän, että Leafsin otteluohjelma Keefen aikana on ollut todella helppo.

Blues ainoa ykköskorin joukkue? Toki siitä voitto. Omassa divarissa kaksi tappiota Panthersille, Bolts ja Bruins kohtaamatta, samaten Caps ja Pens.

Toisaalta alkukausi oli vaikea. Bruinsia vastaan kolmesti, Capsia kahdesti, Bolts, Pens ja Blues.
 
Tutkija. Humanistinen kiekkoteoria, kasvutarinoiden koulukunta.

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Itse olen ollut vähän pettynyt Leafsin toimintaan sekä jäällä että toimistolla koskien sitä, että ei ole reagoitu tarpeeksi rivakasti todettuihin puutteisiin.

Toivottavasti nyt saatiin vihdoinkin todellakin hyvä varamaalivahti, joka on mies paikallaan. Hänen tulisi olla voittava veskari, joka pistäisi puolustuksen "ruotuun" ja vihulaisen vapisemaan. Ei muuta kuin onnea vaikeaan tehtävään.

Leafsin suurin ongelma on tällä hetkellä puolustuksen kyky toimia organisoidusti. Tähän on varmasti vaikuttanut myös se, että tällä kaudella on ollut liikaa loukkaantumisia, joka on haitannut joukkueen toimintaa lähes koko tämän kauden. Pari puolustajaa Leafs tarvitsisi lisää rosteriin. Heidän tulisi olla sellaisia, jotka pystyvät pitämään oman maalin koskemattomina. Puolustuksen tulee kyetä olemaan maalivahdin paras kaveri.

Leafsin hyökkäyskalusto on kunnossa onneksi. Leveyttä ja taitoa riittää vaikka muille jakaa.

Itse uskon, että Toronto MAPLE LEAFS selviytyy nipin napin jatkoon, mutta vaikeaa se tulee olemaan. Saas nähdä miten pleijareissa tulee käymään.
 

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Ihan näin perstuntumalta ja silmäilemällä väitän, että Leafsin otteluohjelma Keefen aikana on ollut todella helppo.

Blues ainoa ykköskorin joukkue? Toki siitä voitto. Omassa divarissa kaksi tappiota Panthersille, Bolts ja Bruins kohtaamatta, samaten Caps ja Pens.

Toisaalta alkukausi oli vaikea. Bruinsia vastaan kolmesti, Capsia kahdesti, Bolts, Pens ja Blues.
Perstuntuma on puolittain oikea, koska tuo kauden alkupuolisko oli peliruuhkaltaan aikamoinen. Lokakuussa joukkueella oli neljä b2b peliä, eikä tuo otteluohjelma oikeastaan helpottanut ennen joulukuun puoliväliä. Keefen kuherruskuukausi alkoi pienellä otteluruuhkalla, mutta sen jälkeen ohjelma on ollut kevyempi. Helmikuu on vielä helpohko tuonne 18. päivään asti, sen jälkeen tulee useampi playoff joukkue vastaan ja kauden viimeiseen kahdeksaan peliin osuu tällainen kattaus CBJ, FLA, TBL, CAR, OTT, WSH, DET ja MTL.

Toronton kannalta tuo toinen Florida peli voi osoittautua melko kalliiksi, kun se olisi pitänyt hoitaa, mutta kylmä Hutchinson suli viimeisessä erässä ja sinne jäi divisioonapaikan kannalta todella tärkeät kaksi pistettä. Toki Floridalla on menossa melkoinen helmikuu, kun 29 päivän kuukauteen sijoittuu 16 peliä, joista 10 vieraissa. Toki eihän Toronton tässä tilanteessa pitäisi olla, että kytätään toisten kalentereita.
 

Sudden Death

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi. Muuten ei yksi ylitse muiden.
Eipä sitten tainnut se Keefe ollakaan Ihmepoika, vaikka vähän aikaa ehti jo näyttää siltä että tänä keväänä Toronto olisi liian hyvä nousemaan ensimmäisellä kierroksella edelliskausien tapaan jälleen samalle hirttolavalle vain jotta Boston voisi jälleen perinteisesti vetäistä jalkojen alta luukut auki.
Ja tämän kun piti olla nyt tai ei koskaan -kausi, jolloin lopulta napataan se kannu Torontoon mutta kukaan ei puhu enää mestaruudesta vaan pudotuspeleihin selviämisestä eli näyttää siltä että tämä kausi sujuu heikommin kuin viime kausi.
Ja kauden jälkeen joukkueen pitäminen koossa tulee olemaan "haasteellista"

Mutta onhan kolikolla toinenkin puoli: tämä on vasta runkosarja ja play offeihin selviäminen ei ole lainkaan mahdottomuus vaan täysin realistista ja sen jälkeen kaikki on mahdollista.
Ja vaikka sattuisikin käymään niin että tänä keväänäkään ei tärppää niin kesällä Se Toinen Ihmepoika pääsee näyttämään kyntensä ja järjestämään palikat uudelleen niin että joukkueen heikkouksia pystytään vahvistamaan heikentämättä olennaisesti sen vahvuuksia.

Joten ehkä ensi vuonna...
 
"Me ollaan koko ajan oltu pelkkä rikkaan eukon verovähennys"

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Itse olen ollut erittäin tyytyväinen Jack Campbellinin suorituksiin Maple Leafsissa. Saas nähdä tuleeko vielä vahvistuksia Torontoon, vai mennäänkö näillä pelaajilla kauden loppuun saakka.
 

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Eipä sitten tainnut se Keefe ollakaan Ihmepoika, vaikka vähän aikaa ehti jo näyttää siltä että tänä keväänä Toronto olisi liian hyvä nousemaan ensimmäisellä kierroksella edelliskausien tapaan jälleen samalle hirttolavalle vain jotta Boston voisi jälleen perinteisesti vetäistä jalkojen alta luukut auki.
Ja tämän kun piti olla nyt tai ei koskaan -kausi, jolloin lopulta napataan se kannu Torontoon mutta kukaan ei puhu enää mestaruudesta vaan pudotuspeleihin selviämisestä eli näyttää siltä että tämä kausi sujuu heikommin kuin viime kausi.
Ja kauden jälkeen joukkueen pitäminen koossa tulee olemaan "haasteellista"

Mutta onhan kolikolla toinenkin puoli: tämä on vasta runkosarja ja play offeihin selviäminen ei ole lainkaan mahdottomuus vaan täysin realistista ja sen jälkeen kaikki on mahdollista.
Ja vaikka sattuisikin käymään niin että tänä keväänäkään ei tärppää niin kesällä Se Toinen Ihmepoika pääsee näyttämään kyntensä ja järjestämään palikat uudelleen niin että joukkueen heikkouksia pystytään vahvistamaan heikentämättä olennaisesti sen vahvuuksia.

Joten ehkä ensi vuonna...
Katsotaan nyt loppukausi ja tehdään sen jälkeen isoimmat päätelmät. Kausi on ollut täynnä laskuja ja nousuja, eikä sellaista tasaisuutta ole löytynyt, kuitenkin Keefen aikana joukkue on pelannut pääosin hyvin. Keefen pistekeskiarvo riittää edelleen playoff paikkaan, vaikka viimeiset viikot on olleetkin vaisumpia. Tämä kausi voi vielä kääntyä isosti suuntaan, toiseen tai pysyä tällaisena vuoristoratana. Isoin ongelma on ollut täysin luokaton maalivahtipeli, jonka takia on mennyt nyt useampi piste, mutta Campbell vaikuttaa parannukselta Hutchinsoniin verrattuna. Toki toivottavaa olisi että myös Andersen palaisi tutulle varmalle tasolleen.

Tämä kausi on myös loukkaantumisten osalta ollut varsin hankala. Rielly on ollut ilmeisesti enemmän ja vähemmän rikki koko kauden. Muzzin oli sivussa kuukauden verran, Dermott aloitti kauden IR:llä ja nyt on myös Ceci sivussa. Harva joukkue kestää kahden parhaan puolustajan puuttumista, toki Toronton onni on, että Muzzin tuli takaisin melkein heti Riellyn loukkaannuttua. Isosti on kostautuneet poissaolot ennakolta muutenkin heikommilla osa-alueilla, eli puolustuksessa ja maalin suulla. Hyökkääjistä sivussa on ollut hieman pidempään Marner, Tavares, Kerfoot, Hyman, Johnson, Moore ja Mikheyev. Mikheyev oli yllättävän iso palanen tuota hyökkäystä, jonka lisäksi hyökkääjiä on ollut pois koko ajan. Lisäksi nyt joukkueen yli pyyhkii ilmeisesti vielä jonkin sortin flunssa-aalto, kun tällä hetkellä treeneistä on sivussa Tavares ja Holl. Nylander missasi tärkeän B2B:n flunssan takia ja tuskin tuollaisen taudin jälkeen tuossa ottelutahdissa kukaan on hetkeen ihan 100% kunnossa.

Ei näiden asioiden taakse saa liikaa mennä, mutta kun ennen kauden alkua mietittiin kuinka vajaalla rosterilla joukkue joutuu pelaamaan palkkakaton takia. Ei ole ollut kertaakaan lähellä, kun koko ajan on merkittäviä poissaoloja. On tuolla synkemmässäkin tilanteessa olevia joukkueita, mutta Penguins on aiemminkin ollut vastaavissa tilanteissa ja Babcockin jäljiltä virhemarginaali on Torontolla todella ohut.

Ei joukkueen pelikään näytä missään nimessä valmiilta, johon osa syy on myös valmennuksessa, kun hyökkäys- ja puolustuspeli laitettiin uusiksi keskellä otteluruuhkaa. Tilastojen valossa peli on mennyt eteenpäin esimerkiksi vaarallisten maalipaikkojen suhteen, mutta hieman ongelmallista on, kun samaan aikaan maalivahdit eivät saa ns. helpompia kiekkoja kiinni. Hyökkäyksiin lähdöt näyttävät välillä melkoiselta kaaokselta, kun joukkue pyrkii pitämään kiekkoa, mutta sitäkään ei oikein pysty muuten ajamaan sisään, kuin pitämällä kiinni taktiikasta ja antamalla aikaa.

Kannuun on tällä hetkellä pitkä matka, mutta ei tämä kausi välttämättä ihan täydeksi katastrofiksikaan käänny. Lähtökohtiin nähden joukkue alisuorittaa, mutta on tässä paljon myös positiivisia asioita. Marner, Nylander ja Matthews ovat menneet edelleen eteenpäin, lisäksi Mikheyev näyttää pelimieheltä, jos käsi vain kuntoutuu. Sandin ja Liljegren ovat ottaneet isoja kehitysaskeleita. Justin Holl näyttää top6 puolustajalta. Nick Robertsonista on OHL:ssa pelaamassa todella hyvää kautta. Toivotaan ettei sitä seuraavaa kautta tarvitse odottaa, mutta ei tässä nyt kannata koko rahalla tuhkaakaan päälleen ripotella.

Viime keväänä olin ihan varma, että tässä odotellaan kautta 2020-2021, kun Marleua, Brown ja Zaitsev vaikuttivat vielä joukkueessa. Nyt ainakin voidaan koittaa kurkkia ikkunan raosta...
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Sandin ja Liljegren ovat ottaneet isoja kehitysaskeleita.
Tämä.

Vaikka tämä kausi menisikin ihan puihin, niin väitän, että ensi kautta silmällä pitäen jokainen pelattu ottelu tälle duolle on aivan järjetöntä plussaa. Sandin on nyt jo ihan top-6 materiaalia, ja mitä enemmän Liljegren pelaa, sitä lähempänä myös hän on sitä statusta.

Edelleenkin minä lähtisin kauppaamaan Kapasen tai Johnsonin (mieluummin ruotsalaisen, koska Kassu osaa vetää alivoimaakin) ja lisukkeita johonkin solidiin puolustajaan. Ei sillä välttämättä kuuhun mennä, mutta ei mennä sitten myöskään kädet perseen alla istumalla. Joku Johnson+Bracco+pick yhdistelmä voisi jotain jo houkuttakin (Ducks, Manson?), eikä tuossa vielä heikennettäisi kovastikaan joukkuetta.
 

Burkie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
TämäEdelleenkin minä lähtisin kauppaamaan Kapasen tai Johnsonin (mieluummin ruotsalaisen, koska Kassu osaa vetää alivoimaakin) ja lisukkeita johonkin solidiin puolustajaan. Ei sillä välttämättä kuuhun mennä, mutta ei mennä sitten myöskään kädet perseen alla istumalla. Joku Johnson+Bracco+pick yhdistelmä voisi jotain jo houkuttakin (Ducks, Manson?), eikä tuossa vielä heikennettäisi kovastikaan joukkuetta.
Juuri aiemmin tänään pohdiskelin, että Riellyn kuntoutuessa tämä puolustusrosteri kestää kyllä kotipelit, mutta vierasmatseissa annetaan liikaa löysää, kun vastustajat saavat liian kovia match-uppeja Liljegrenille tai Cecille.

Mahdollisia poffeja ajatellen toivoisinkin, että joukkueen vahvistaminen tapahtuisi nimen omaan kolmosparin rightin pakin muodossa. Esim. Ceci+joku ”prospekti” vaihdossa Mike Greeniin olisi omasta mielestäni melko ideaali. Ja kyllä, tiedän ettei enää puhuta samasta ”Mike Greenistä”.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Mahdollisia poffeja ajatellen toivoisinkin, että joukkueen vahvistaminen tapahtuisi nimen omaan kolmosparin rightin pakin muodossa. Esim. Ceci+joku ”prospekti” vaihdossa Mike Greeniin olisi omasta mielestäni melko ideaali. Ja kyllä, tiedän ettei enää puhuta samasta ”Mike Greenistä”.
No siis joo mikäs siinä. Varmaan mieluummin otettaisiin varausvuoro vaikka ensi vuodelle, jos tälle vuodelle ei riitä. Varmaan Cecin sisään ottaminen maksaisi teille enemmän.
 
"Legal interpretation takes place in a field of pain and death"
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Juuri aiemmin tänään pohdiskelin, että Riellyn kuntoutuessa tämä puolustusrosteri kestää kyllä kotipelit, mutta vierasmatseissa annetaan liikaa löysää, kun vastustajat saavat liian kovia match-uppeja Liljegrenille tai Cecille.

Mahdollisia poffeja ajatellen toivoisinkin, että joukkueen vahvistaminen tapahtuisi nimen omaan kolmosparin rightin pakin muodossa. Esim. Ceci+joku ”prospekti” vaihdossa Mike Greeniin olisi omasta mielestäni melko ideaali. Ja kyllä, tiedän ettei enää puhuta samasta ”Mike Greenistä”.
Ceci olisi varmaan koitettu kaupata jonnekin vielä epätoivoisempaan joukkueeseen alhaisella varausvuorolla, mutta tuo loukkaantuminen tarkoittaa sitä, että Ceci jää Torontoon playoff reserviksi. Palaa siis käyttöön todennäköisesti aikaisintaan pudotuspelien alkuun, jolloin Cecin palkan verran (4,5miljoonaa) on tilaa katossa vahvistuksille joka tapauksessa.

Riellylla on lääkärintarkastus perjantaina, jonka jälkeen tiedetään saadaanko ykköspuolustaja takaisin jo runkosarjan aikana. Ratkaisee varmaan aika paljon sen suhteen minkälaisia liikkuja Dubas lähtee tekemään deadlinella. Jos käyttöön otetaan ns. "Kane loophole", niin tilaa voi olla jopa 9 miljoonaa. Toki iso riskihän Riellyn panttaaminen olisi, mutta ihmetellään sitä asiaa perjantain jälkeen.

Mikheyev kävi tänään ensimmäistä kertaa jäällä joulukuun lopun jälkeen ja venäläinen harjoitteli luistelua Barb Underhillin kanssa. Olin siinä käsityksessä, että Mikheyev olisi joutunut varomaan kättään 90päivän ajan, mutta nyt näyttää siltä, että tilanne ei ole ihan niin paha. Tarkoittanee sitä, että käden jänteet eivät ainakaan täysin katkenneet, joka on äärimmäisen hyvä uutinen. Voi olla että myös Mikheyev voisi kuntoutua pudotuspeleihin, jos sinne nyt ensin päästään.

Itse uskon vahvasti siihen, että Keefe painaa liipaisinta puolustajan suhteen, jos oikea kauppa tulee vastaan. Ammuksia on Johsonin / Kapasen lisäksi vielä mm. Kerfoot ja Dermott. Oletuksella että Muzzinin kanssa tehdään jatkosopimus, se tarkoittaisi että vasen puoli olisi täynnä Rielly / Muzzin / Sandin. Oikealle puolelle jäisivät Holl ja Liljegren. Seiskapakkina olisi Marincin.

Toki voi olla että markkinoilta ei sopivaa RHD:tä löydy, vaikka katsottaisiin myös leftin kätisyyksiä. Pudotuspelejä ajatellen yksi vaihtoehto voisi olla vanha tuttu Ron Hainsey, mutta en tiedä alkaako Ottawa Torontoa vahvistamaan. Buffalolta löytyisi vaihtoehtoja, mutta sama juttu eli divisioonan sisäisiä kauppoja pitäisi hieroa.

Kyllähän tuo puolustus huutaa puolustavaa puolustajaa, sillä tavalla Green ei välttämättä olisi oikea mies tuohon puolustukseen. Toisaalta uskon että toimistolta löytyy luovuutta, jos tarve vaatii. Barrien voisi nyt laittaa rahoiksi rentalina, kun katto ei ole enää ongelma ja hakea miehestä saatavilla asseteilla kalliimpaa vastinetta. Toki kun tarjolla on Manson tai Dumba, niin toisesta ei pitäisi joutua koko farmia myymään, eikä toinen osaa puolustaa, joten odotellaan.
 
Ootko montakin peliä nähnyt Hollilta tällä kaudella..? Meinaan siis, että viime kaudella Holl olikin tasoltaan sitä about seiskapakin luokkaa, mutta tänä vuonna on ihan oikeasti ollut mitat täyttävä shutdownkaveri Muzzinille.
Varmasti aivan liian vähän pelejä (about 25 tällä kaudella) ja näkemäni perusteella toki vain kommentoinkin. Mielestäni hänen ei vain pitäisi vielä olla contender-joukkueen top 4 -puolustaja ja nuo viime pelien 25 minuutin kuormat on ehkä kuitenkin liikaa. On muodostanut hyvän parin Muzzinin kanssa kyllä ja tuo olisikin loistava kolmospari. Ja kyllähän Justin Holl on silti ollut varmasti koko joukkueen positiivisin yllätys tällä sesongilla.

Mutta en lähde sen enempää haastamaan, varmasti Torontolla on isompiakin ongelmia tällä hetkellä.
 
Mängimies tykkää tästä

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Tuo fanien masinoima Cecin mollaus on kyllä niin Cory Cross, Aki Berg, Jake Gardiner yms tilanne kopiona. Iso pakki, joka on ei ole niin agressiivinen, vähän ylipelailee ja on highlighteissa vietävänä. Jännä että se viha aina iskee tuollaiseen pakkityyppiin.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Tuo fanien masinoima Cecin mollaus on kyllä niin Cory Cross, Aki Berg, Jake Gardiner yms tilanne kopiona. Iso pakki, joka on ei ole niin agressiivinen, vähän ylipelailee ja on highlighteissa vietävänä. Jännä että se viha aina iskee tuollaiseen pakkityyppiin.
Apinoiden pitää aina löytää joku syntipukki, ketä syyttää joukkueen huonosta menestyksestä. Yleensä tuo on joku pakki ja tilanne on hyvin tuttu Suomen maajoukkueestakin vuosien varrelta.

Torontallakin kuiteskin taitaa olla siellä organisaatiossaan ihan jonoksi asti parempia puolustajia, kenet voisi heittää Cecin tilalle? Eiku ootas...
 
"Minulla on taskussani laite, jolla pääsen käsiksi koko ihmiskunnan keräämään tietoon. Käytän sitä kissakuvien katseluun ja riitelyyn tuntemattomien ihmisten kanssa."

Sudden Death

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi. Muuten ei yksi ylitse muiden.
Viime keväänä olin ihan varma, että tässä odotellaan kautta 2020-2021, kun Marleua, Brown ja Zaitsev vaikuttivat vielä joukkueessa. Nyt ainakin voidaan koittaa kurkkia ikkunan raosta...
Toronton kannattajana taitaa väistämättä ennemmin tai myöhemmin oppia tiettyä varovaisuutta ja välttämään ylioptimistista hehkutusta...
Mutta mutta...jos katsotaan jalkapallon puolelle niin pidetäänhän Englannissakin Liverpoolia yhä suurseurana vaikka sen kannattajien pitkä odotus on kestänyt melkein 30 vuotta.
Mitähän britit tuumaisivat jos heille löisi pöytään Toronton lukemat?
 
"Me ollaan koko ajan oltu pelkkä rikkaan eukon verovähennys"

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Mielestäni Keefe on ollut oikea valinta Toronton valmentajaksi. Hän on todella hyvä tehtävässään saaden pelaajat toimimaan haluamallaan tavalla. Tosin ongelmia on ollut roppakaupalla johtuen eri syistä kuten esim. varaveskarit, puolustuspelaaminen ja edellinen valmentaja Babs. Lisäksi on ollut kuten todettua aivan liikaa miehiä saikulla. Peluuta siinä sitten parasta rosteria, kun se on ollut lähes tulkoon mahdoton tehtävä.

Parina viime kautena Toronto selvisi heittämällä pleijareihin, mutta noutaja saapui turhan aikaisin. Mielestäni Maple Leafs pelasi erittäin hyvin, vaikka tippuikin liian nopeasti häviten paremmilleen. Toronto oli yksi nuoremmista ja "kokemattomimmista" porukoista NHL:ssä. Toivottavasti kokemus tuo kaivattua rutiinia ja röyhkeyttä koko porukkaan lisää.

Onneksi Toronton nuoret ovat olleet ja ovat vieläkin yksi parhaimmista ja taitavimmista jengeistä kaukalossa. Mathew Dumba olisi oiva valinta Dubasilta. Dumba taitaa olla vain liian kallis mies persaukiseen Torontoon. Mielestäni tuo palkkakatto on typerintä mitä olla ja voi NHL:ssä.
 

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Toronton kannattajana taitaa väistämättä ennemmin tai myöhemmin oppia tiettyä varovaisuutta ja välttämään ylioptimistista hehkutusta...
Mutta mutta...jos katsotaan jalkapallon puolelle niin pidetäänhän Englannissakin Liverpoolia yhä suurseurana vaikka sen kannattajien pitkä odotus on kestänyt melkein 30 vuotta.
Mitähän britit tuumaisivat jos heille löisi pöytään Toronton lukemat?
Aina parempi olla hieman liian optimistinen, kuin aina liian pessimistinen. Tärkeintä Toronto Maple Leafsin kannattajana on hankkia mediakriittisyyttä ja tervettä suhteellisuudentajua. Joukkueen ympärillä on niin järkyttävä mediamylläkkä ja uutisia väännetään jokaisesta suorituksesta ja puolikkaasta kommentista. Suurseuran määritelmä on NHL:n kontekstissa mielenkiintoinen kysymys, kun jos ajatellaan Torontoa taloudellisesti, niin joukkue painii rahallisesti samassa sarjassa kuin Manchester City tai Real Madrid. Mikäli rahaa voisi käyttää rajattomasti, niin haastajia taloudellisesti olisi kourallinen. NBA:ssa ja MLB:ssä on käytössä luxury tax ja jos se tuotaisiin NHL:n puolelle, niin Toronto todennäköisesti toimisi kuten Lakers tai Yankees. Menestyksen puolesta joukkue ei ole suurseura, mutta kuinka moni joukkue oikeasti on. Itse lasken nämä original six joukkueet poikkeuksetta suurseuroiksi, vaikka 3/6 (Leafs, Habs ja Rangers) pelaa aika synkkää ajanjaksoa historiassaan.

Asiaan. Suhteellisuudentajua ja kontekstia tässä peräänkuuluttaisin, kun kommentissa havaitsin ehkä hyvin hienoisen piikin kannattajakuntaa ja joukkuetta kohtaan. Voin olla väärässäkin.

Toronto oli viime kaudella runkosarjan 7. ja palkinnoksi tästä sai vastaansa runkosarjan 3. eli Bruinsin. NHL:ssä on palkkakaton lisäksi käytössä tämä erikoinen pudotuspeliformaatti, joka on puskenut kaksi sarjan kärkijoukkuetta vastakkain ensimmäisellä kierroksella kaksi vuotta peräkkäin. Toronto johti tuota sarjaa 3-2 ja putosi seitsemännessä ottelussa toiselle Stanley Cup finalistille, jolle laittoi paremmin hanttiin pudotuspeleissä vain St. Louis Blues. Toki kyseessä oli eka kierros, mutta tuosta pudotuspelisarjasta muistetaan ainakin Toronton leirissä myös Nazem Kadrin pelikielto, tuomarilinjaltaan täysin järjetön toinen ottelu (jostain syystä linja muuttui totaalisesti sarjan kolmanteen otteluun, voisi olettaa että Boston olisi jatkanut ko. pelityyliä, jos se olisi sallittu...) ja Babcockin kyseenalainen peluuttaminen. Selittelyt siltä osin sikseen, parempi voittaa seitsemän ottelun pudotuspelisarjoissa aina.

Toronto oli viime kaudella melko lähellä Bostonin tiputtamista ja joukkue ei ole oleellisesti heikentynyt. Keefen aikana joukkue on pelannut 109 pisteen tahdissa, vaikka otetaan mukaan viime aikojen heikompi jakso. Viimeisen 15 pelin aikana Rielly on huilannut 10, Muzzin 8 ja Andersen 3 peliä. Tällä hetkellä päävastustaja on omassa divisioonassa pelaava Florida Panthers ja loppuen lopuksi on se ja sama saako Toronto 97 vai 107 pistettä runkosarjassa. Vastassa on taas liigan top5 joukkue (Boston ja Tampa Bay ovat tällä hetkellä sijoilla 1. ja 2.), sen asian kanssa ei ole kiertelemistä. Kausi on katastrofi jos joukkue ei pääse pudotuspeleihin, toki kauden minimitavoitteen soisi olevan vähintään yhden pudotuspelisarjan voittaminen, mutta tältä osin liigan järjetön pudotuspeliformaatti pakottaa vastaan konferenssifinaalitasoisen vastustajan. Atlanticin voittaja pelaa mahdollisesti hankalimmat pudotuspelisarjat oman divisioonan sisällä.

Gary Bettman on kommentoinut pudotuspeliformaastia, että se häiritsee lähinnä Toronto Maple Leafs faneja, mahdollisesti, mutta nämä fanit ovat maksaneet ison osan ko. herran amerikan seikkailuista liigan sisäisinä tulonsiirtoina.

Ammattilaisurheilussa vain voitot lasketaan, mutta itse pyrin seuraamaan myös joukkueen, valmentajan ja organisaation suoriutumista. Kauden onnistumisen itselleni määrittää enemmän se, miten tämä loppukausi kokonaisuutena menee. Runkosarjan pisteilläkään ei ole isoa merkitystä, jos Panthers pysyy takana. Tärkeintä on nyt että joukkue saisi pelinsä parempaan kuosiin, IR-listan tyhjäksi, pääsisi pudotuspeleihin ja siellä voidaan katsoa miten asiat menevät. Boston ja Tampa Bay ovat sen verran hyviä joukkueita, että voivat voittaa parasta peliään pelaavan Toronton. Tuloksenahan se olisi koko orkesterille jälleen tappio ensimmäisellä kierroksella, järjetön pettymys ja tuloksena taas uuden kauden odottelua.

Toisaalta pudotuspelisysteemin järjettömyyden takia ko. johtopäätösten tekeminen on myös melkoista ylireagointia. Ei siitä oikeasti pääse mihinkään. Runkosarjamenestyksestä ei ole Torontolle (tai Bostonille / Tampalle) juurikaan mitään hyötyä. Kauden onnistuminen mitataan seitsemän pelin sarjassa yhtä sarjan kärkijoukkuetta vastaan ensimmäisellä kierroksella seitsemässä pelissä.

Katsotaan jos sinne päästään, katsotaan sitten siellä miten pärjätään ja mietitään sitten mitä tästä kaudesta jää käteen. Tällä hetkellä vain täytyy nauttia kyydistä, kyllähän tämä huomattavasti mukavampaa nykyään on, kun joukkueessa on neljä superähteä ja isoimpia harmeja on sarjan pudotuspeliformaatti. Ennen joutui miettimään draft lotteryn todennäköisyyksiä (jonka jälkeen sai miettiä supertähden varaamisen todennäköisyyttä), joka voi toki olla vielä edessä, mutta siihen en usko.

Tilanne ei ole niin hyvä kuin miltä se näyttää tai niin huono kuin miltä se tuntuu.

edit. typoja.
 

Konsta Kepuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Athletic Bilbao, Tahko, Pool, Saints
Mielestäni tuo palkkakatto on typerintä mitä olla ja voi NHL:ssä.
Koominen kommentti. Olin muuten muutaman kuukauden ikäinen kun Leafs voitti viimeksi mestaruuden. Jokunen vuosikymmen meni ilman Stanley Cupia ja palkkakattoa. Hahhah.
 
Hyvin toimiva avanne on paljon parempi kuin huonosti toimiva peräsuoli - Ylen aamutohtori 11.3.2015

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Itse lasken nämä original six joukkueet poikkeuksetta suurseuroiksi, vaikka 3/6 (Leafs, Habs ja Rangers) pelaa aika synkkää ajanjaksoa historiassaan.
No ei nyt jätetä Red Wingsiä huomioimatta kun ovat matkalla palkkakatto ajan huonoimpaan suoritukseen.
 
"Legal interpretation takes place in a field of pain and death"
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Sudden Death

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi. Muuten ei yksi ylitse muiden.
Suurseuran määritelmä on NHL:n kontekstissa mielenkiintoinen kysymys, kun jos ajatellaan Torontoa taloudellisesti, niin joukkue painii rahallisesti samassa sarjassa kuin Manchester City tai Real Madrid. Mikäli rahaa voisi käyttää rajattomasti, niin haastajia taloudellisesti olisi kourallinen. NBA:ssa ja MLB:ssä on käytössä luxury tax ja jos se tuotaisiin NHL:n puolelle, niin Toronto todennäköisesti toimisi kuten Lakers tai Yankees. Menestyksen puolesta joukkue ei ole suurseura, mutta kuinka moni joukkue oikeasti on. Itse lasken nämä original six joukkueet poikkeuksetta suurseuroiksi, vaikka 3/6 (Leafs, Habs ja Rangers) pelaa aika synkkää ajanjaksoa historiassaan.

Asiaan. Suhteellisuudentajua ja kontekstia tässä peräänkuuluttaisin, kun kommentissa havaitsin ehkä hyvin hienoisen piikin kannattajakuntaa ja joukkuetta kohtaan. Voin olla väärässäkin.
Ilman muuta Toronto on suurseura. Itse pidän sitä suurseurana muihin kuusikon jäseniin verrattunakin, vaikka siitä mestaruudesta "hieman" aikaa onkin vierähtänyt.
Ei ollut tarkoitus piikittää, mikäli kuitenkin siten kävi niin se tapahtui alitajuisesti ja erittäin, erittäin lempeästi sekä niin tylsällä piikilla että sillä uskaltaa tuikata vähän itseäänkin. Ei löydy kovin monta seuraa, joille soisin mestaruuden ennemmin kuin Torontolle - eikä pelkästään sen odotuksen takia joka on kestänyt jo vuosia - ja vuosia...

Asiasta puheen ollen: Kansas City Chiefsin voitettua Super Bowlin puhuttiin erään Pohjois-Amerikan suurten ammattilaissarjojen pisimmän mestaruudettoman putken päättyneen, Chiefsin edellisin mestaruus kun taisi olla vuodelta 1950. Kuinkahan kärkeen Toronto nyt sijoittuu tässä "kisassa"?

Toronto oli viime kaudella runkosarjan 7. ja palkinnoksi tästä sai vastaansa runkosarjan 3. eli Bruinsin. NHL:ssä on palkkakaton lisäksi käytössä tämä erikoinen pudotuspeliformaatti, joka on puskenut kaksi sarjan kärkijoukkuetta vastakkain ensimmäisellä kierroksella kaksi vuotta peräkkäin.
Melkein uskaltaisin itse mennä niinkin äärimmäisyyksiin ja olla niinkin radikaali että kyseenalaistaisin koko pudotuspelit.
Onhan niissä kieltämättä oma viehätyksensä ja onhan niitä tietenkin pelattu jo niin kauan että niistä on päässyt kehittymään itsessään traditio ja vetäväthän ne yleisöä ja säilyttäväthän ne mielenkiinnon loppuun asti...mutta puhdas urheilullisuus siinä kärsii. Jos pokaali ojennettaisiin runkosarjan voittajalle niin olisi selkeämpää että juuri paras voittaisi.
Yli puolivuotisen tahkoamisen aikana sattuman, loukkaantumisten ja satunnaisten notkahdusten ja motivaatiopiikkien osuus minimoituisi kun tulos lasketaan kumuloituvasti eikä yhä uudelleen lähdetä nollapisteestä aloittamaan taas alusta niin kuin pudotuspeleissä tapahtuu aina kun vastustajajoukkue putoaa.
Tietenkin mallista löytyisi huonoja puolia joita en lähde sen kummemmin esittelemään, mutta ainakin joitakin niistä voisi kompensoida jalkapallon tyyliin cup-kisalla eli tavallaan vain eriytettäisiin nykyisen mallin runkosarja ja Stanley Cup omiksi, toisistaan riippumattomiksi turnauksiksi.
 
"Me ollaan koko ajan oltu pelkkä rikkaan eukon verovähennys"

Hauntti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, TPS
NHL:ssä on palkkakaton lisäksi käytössä tämä erikoinen pudotuspeliformaatti, joka on puskenut kaksi sarjan kärkijoukkuetta vastakkain ensimmäisellä kierroksella kaksi vuotta peräkkäin.
Palkkakatto ei itseäni häiritse, mutta nykyinen pudotuspeliformaatti pitäisi kyllä räjäyttää. Divisioonavoittajat kaavioon sijoille yksi ja kaksi, muut sitten pisteiden mukaan, ei pitäisi olla kovin vaikeaa. Ihan hyviä (ikimuistoisiakin Bruins-kannattajalle) sarjojahan nykyformaatillakin on aikaiseksi saatu, mutta olisi se silti mukavampi (varmaan molempien joukkueiden fanien mielestä) katsella joku vuosi jotain muutakin ekalla rundilla kuin BOS-TOR.
 
"Monta Mengeleä täältä on lähtenyt" -Turkka Talonen Tepsin lääkäreistä

KUBE #89
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy