Toronton kannattajana taitaa väistämättä ennemmin tai myöhemmin oppia tiettyä varovaisuutta ja välttämään ylioptimistista hehkutusta...
Mutta mutta...jos katsotaan jalkapallon puolelle niin pidetäänhän Englannissakin Liverpoolia yhä suurseurana vaikka sen kannattajien pitkä odotus on kestänyt melkein 30 vuotta.
Mitähän britit tuumaisivat jos heille löisi pöytään Toronton lukemat?
Aina parempi olla hieman liian optimistinen, kuin aina liian pessimistinen. Tärkeintä Toronto Maple Leafsin kannattajana on hankkia mediakriittisyyttä ja tervettä suhteellisuudentajua. Joukkueen ympärillä on niin järkyttävä mediamylläkkä ja uutisia väännetään jokaisesta suorituksesta ja puolikkaasta kommentista. Suurseuran määritelmä on NHL:n kontekstissa mielenkiintoinen kysymys, kun jos ajatellaan Torontoa taloudellisesti, niin joukkue painii rahallisesti samassa sarjassa kuin Manchester City tai Real Madrid. Mikäli rahaa voisi käyttää rajattomasti, niin haastajia taloudellisesti olisi kourallinen. NBA:ssa ja MLB:ssä on käytössä luxury tax ja jos se tuotaisiin NHL:n puolelle, niin Toronto todennäköisesti toimisi kuten Lakers tai Yankees. Menestyksen puolesta joukkue ei ole suurseura, mutta kuinka moni joukkue oikeasti on. Itse lasken nämä original six joukkueet poikkeuksetta suurseuroiksi, vaikka 3/6 (Leafs, Habs ja Rangers) pelaa aika synkkää ajanjaksoa historiassaan.
Asiaan. Suhteellisuudentajua ja kontekstia tässä peräänkuuluttaisin, kun kommentissa havaitsin ehkä hyvin hienoisen piikin kannattajakuntaa ja joukkuetta kohtaan. Voin olla väärässäkin.
Toronto oli viime kaudella runkosarjan 7. ja palkinnoksi tästä sai vastaansa runkosarjan 3. eli Bruinsin. NHL:ssä on palkkakaton lisäksi käytössä tämä erikoinen pudotuspeliformaatti, joka on puskenut kaksi sarjan kärkijoukkuetta vastakkain ensimmäisellä kierroksella kaksi vuotta peräkkäin. Toronto johti tuota sarjaa 3-2 ja putosi seitsemännessä ottelussa toiselle Stanley Cup finalistille, jolle laittoi paremmin hanttiin pudotuspeleissä vain St. Louis Blues. Toki kyseessä oli eka kierros, mutta tuosta pudotuspelisarjasta muistetaan ainakin Toronton leirissä myös Nazem Kadrin pelikielto, tuomarilinjaltaan täysin järjetön toinen ottelu (jostain syystä linja muuttui totaalisesti sarjan kolmanteen otteluun, voisi olettaa että Boston olisi jatkanut ko. pelityyliä, jos se olisi sallittu...) ja Babcockin kyseenalainen peluuttaminen. Selittelyt siltä osin sikseen, parempi voittaa seitsemän ottelun pudotuspelisarjoissa aina.
Toronto oli viime kaudella melko lähellä Bostonin tiputtamista ja joukkue ei ole oleellisesti heikentynyt. Keefen aikana joukkue on pelannut 109 pisteen tahdissa, vaikka otetaan mukaan viime aikojen heikompi jakso. Viimeisen 15 pelin aikana Rielly on huilannut 10, Muzzin 8 ja Andersen 3 peliä. Tällä hetkellä päävastustaja on omassa divisioonassa pelaava Florida Panthers ja loppuen lopuksi on se ja sama saako Toronto 97 vai 107 pistettä runkosarjassa. Vastassa on taas liigan top5 joukkue (Boston ja Tampa Bay ovat tällä hetkellä sijoilla 1. ja 2.), sen asian kanssa ei ole kiertelemistä. Kausi on katastrofi jos joukkue ei pääse pudotuspeleihin, toki kauden minimitavoitteen soisi olevan vähintään yhden pudotuspelisarjan voittaminen, mutta tältä osin liigan järjetön pudotuspeliformaatti pakottaa vastaan konferenssifinaalitasoisen vastustajan. Atlanticin voittaja pelaa mahdollisesti hankalimmat pudotuspelisarjat oman divisioonan sisällä.
Gary Bettman on kommentoinut pudotuspeliformaastia, että se häiritsee lähinnä Toronto Maple Leafs faneja, mahdollisesti, mutta nämä fanit ovat maksaneet ison osan ko. herran amerikan seikkailuista liigan sisäisinä tulonsiirtoina.
Ammattilaisurheilussa vain voitot lasketaan, mutta itse pyrin seuraamaan myös joukkueen, valmentajan ja organisaation suoriutumista. Kauden onnistumisen itselleni määrittää enemmän se, miten tämä loppukausi kokonaisuutena menee. Runkosarjan pisteilläkään ei ole isoa merkitystä, jos Panthers pysyy takana. Tärkeintä on nyt että joukkue saisi pelinsä parempaan kuosiin, IR-listan tyhjäksi, pääsisi pudotuspeleihin ja siellä voidaan katsoa miten asiat menevät. Boston ja Tampa Bay ovat sen verran hyviä joukkueita, että voivat voittaa parasta peliään pelaavan Toronton. Tuloksenahan se olisi koko orkesterille jälleen tappio ensimmäisellä kierroksella, järjetön pettymys ja tuloksena taas uuden kauden odottelua.
Toisaalta pudotuspelisysteemin järjettömyyden takia ko. johtopäätösten tekeminen on myös melkoista ylireagointia. Ei siitä oikeasti pääse mihinkään. Runkosarjamenestyksestä ei ole Torontolle (tai Bostonille / Tampalle) juurikaan mitään hyötyä. Kauden onnistuminen mitataan seitsemän pelin sarjassa yhtä sarjan kärkijoukkuetta vastaan ensimmäisellä kierroksella seitsemässä pelissä.
Katsotaan jos sinne päästään, katsotaan sitten siellä miten pärjätään ja mietitään sitten mitä tästä kaudesta jää käteen. Tällä hetkellä vain täytyy nauttia kyydistä, kyllähän tämä huomattavasti mukavampaa nykyään on, kun joukkueessa on neljä superähteä ja isoimpia harmeja on sarjan pudotuspeliformaatti. Ennen joutui miettimään draft lotteryn todennäköisyyksiä (jonka jälkeen sai miettiä supertähden varaamisen todennäköisyyttä), joka voi toki olla vielä edessä, mutta siihen en usko.
Tilanne ei ole niin hyvä kuin miltä se näyttää tai niin huono kuin miltä se tuntuu.
edit. typoja.