Tuleva kausi näyttää kyllä näin Leafs-fanin silmiin mielenkiintoisimmalta vuosiin. Pitkästä aikaa on ihan perusteltua odottaa jotain muuta kuin taistelua lottery pickeistä tai sitä iänikuista idän yhdeksättä tilaa. Eihän tuolla rosterilla mistään Cupeista vielä voi puhua (elleivät junnut sitten ota todella suuria harppauksia kehityksessä), mutta playoff-paikka on ihan realistinen tavoite.
Hyökkäyspäässä Leafsilta puuttuu kärkiosaamista (poislukien Kessel, joka on joulukuulle sivussa), mutta vastaavasti laajuutta on taas sitäkin enemmän nyt kun nämä NCAA-kasvatit esiintyivät kaikki edukseen harjoituspeleissä. Heistä tosin vain Stålberg aloittaa ylhäällä (ja heti ykkösketjussa, hyvä preseason siis palkittiin). Joukkueella riittää maalintekovoimaa kolmeen kenttään ja hyviä miehiä jää vielä ylikin - mielenkiintoista onkin, miten ketjut sitten lopulta muodostuvat. Habsien kaatoon lähdettäneen ainakin seuraavanlaisilla koostumuksilla:
Blake-Stajan-Stålberg
Hagman-Grabovski-Ponikarovsky
Wallin-Mitchell-Stempniak
Rosehill-Primeau-Orr
Nuorisokaartista siis Kulemin istuu pressiboksissa ja Bozak, Tlusty sekä Hanson aloittavat kautensa Marliesissa. Mielestäni ketjusommitelmat näyttävät varsin hyviltä ja miehiltä ei luulisi yritystä puuttuvan, koska niskaan hengittää tosiaan yllämainittu Tlustyä lukuunottamatta täysin NHL-kelpoinen kolmikko. Kun vielä kohuhankinta Kessel saadaan joulukuussa mukaan, niin hyökkäyskalusto alkaa näyttää jopa hyvältä. Yhtä peliätekevää sentteriä se toki huutaa, mutta onneksi meillä on ensi kaudella Nazem Kadri.
Blakelle näyttäisi preseasonin perusteella löytyneen Stålbergistä uusi "Moore" tutkapariksi ja Stajanilla on riittävästi käsiä ruokkia näitä kahta pikakiituria. Eihän kyseessä tietenkään ole mikään superykkönen, mutta maaleja nämä miehet kyllä tulevat värkkäämään.
Pikku-Hakki ja Grabo pelasivat hyvin yhteen viime kauden alussa, joten sama pari kasataan myös nyt. Ketjun kolmantena lenkkinä on puolestaan viime kauden lopussa Grabon vierellä maagisia otteita (viimeiseen 20 pelii yli 1.5 pinnaa per peli, enemmän kuin kukaan muu NHL:ssä) esittänyt Ponikarovsky, jonka preseason ei tosin ollut mitenkään hirmu vakuuttava.
Kolmosketjussa ruotsalais"tulokas" Wallin saa rinnalleen vakuuttavia otteita kahteen suuntaan esittäneen Mitchellin sekä viime kaudella pettäneen, mutta ainakin harjoituspelien perusteella nyt paremmassa kunnossa olevan Stempniakin. Tämä ketju on kolmesta "kakkosketjusta" käsiltään heikoin, mutta vastaavasti Wallin ja Mitchell takaavat sen, ettei omissakaan pitäisi hirveästi kolista. Viimeinen harkkapeli Buffaloa vastaan tosin näytti, että kyllä tämäkin kolmikko maaleja kykenee värkkäämään.
Nelosketju onkin sitten varsinaista hiekkapaperiosastoa. Veteraanirouhija Primeaun rinnalle on laitettu pari nyrkkisankaria Rosehillin ja Orrin muodossa. Edellinen ei ollut ennakkospekulaatiossa kovinkaan korkealla Leafseihin päätyjistä, mutta niin vain ennakkoluulottomat otteet ja tappelu per peli -tahti preseasonilla saivat Burken ja Wilsonin tarjoamaan miehelle mahdollisuutta aloittaa kausi ylhäällä. Orr puolestaan ei esittänyt mitään kummoista, mutta hänen meriittinsä viime kaudelta riittivät takaamaan pelipaikan tästä jarrukentästä ainakin toistaiseksi.
Puolustuspää on se osa-alue, jota viime kaudesta (syystäkin) uudistettiin kovalla kädellä. Pois lähti yleismies Kubina ja tilalle saatiin kolmikko Komisarek-Beauchemin-Exelby. Uusien hankintojen myötä Leafs-pakiston voi helposti rankata top-10:iin koko liigassa. Kelvollisia pakkeja on tosin vähän liikaakin, joten kauppoja lienee odotettavissa viimeistään sitten, kun sairastupa tyhjenee Fingeristä ja Van Rynistä. Pakkiparit Habseja vastaan ovat ainakin ennakkokaavailuissa seuraavat:
Beauchemin-Schenn
Kaberle-Komisarek
Exelby-White
Ykkösparin ollessa kentällä laidat tulevat ryskymään ja miestä keräillään jään pinnasta oikein urakalla. Beaucheminin hankkiminen ja laittaminen Schennin pariksi oli minusta oikein hyvä veto, koska molemmat ovat aika lailla samantyyppisiä allround-pakkeja ja "F-bomb" voi toimia Luken oppi-isänä. Beaucheminin hyökkäystehot tulevat varmasti kasvamaan lisääntyneen (ylivoima)vastuun myötä ja odotan ainakin itse mieheltä tuollaista ~40 pisteen kautta. Harkkapeleissä mies teki 7 pinnaa 6 pelissä ja tuo miehen YV-maali Kaberlen syötöstä toi positiivisella tavalla mieleen muutaman vuoden takaisen McCaben.
Kakkosparissa Kaberle saa vihdoin vierelleen pakkiparin, joka hoitaa puolustusvelvoitteet kunnialla ja ei vain seisoskele vieressä, mikäli Tomasta kohdellaan kaltoin. Toki Schennkin oli tätä viime kaudella, mutta mies ei kaikesta huolimatta ollut ihan valmis suureen rooliin NHL:ssä ja se näkyi ajoittain otteissa puolustuspäässä. Varmistavan kaverin vierellä Kaberle saanee enemmän vapauksia hyökkäyspäässä ja tämä tulee näkymään hänen tehoissaan. 50-60 pistettä on luultavasti ihan mahdollisuuksien rajoissa, jos mies vain on löytänyt Janssenin cheapshotin jälkeen kadonneen itseluottamuksensa takaisin - ainakin harjoituspelit antoivat osviittaa paremmasta. Komisarekia puolestaan pidetään yhtenä NHL:n parhaista puolustavista pakeista eikä ainakaan preseasonin perusteella ihan syyttä - sen verran vakuuttavasti hän teki vastapuolen hyökkääjien olon epämukavaksi Leafsien alueella. Ei mies kiekon kanssakaan mikään ihan täysi tumpelo ole, vaikkei mikään pistelinko tulekaan olemaan.
Kolmosparin muodostamisessa Leafs-valmennuksella on varmaankin pahin pohdinta edessä. Tällä hetkellä Exelbyn ja Whiten valinta on helppo, kun Finger ja Van Ryn ovat molemmat sairastuvalla, mutta heidän palattuaan tähän pariin onkin sitten runsaudenpulaa. Kukin nelikosta erottuu omalla tavallaan edukseen. Exelby on uusi hankinta ja "BB-tyyppinen" pelaaja, joka taklaa kaikkea mikä liikkuu (samasta syystä mies pelaa tosin itsensä aika ajoin pois tilanteesta). White on kaikessa hiljaisuudessa kehittynyt todella monipuoliseksi peluriksi - hyvän laukauksen ohella mies omaa pelisilmää ja lisäksi pelaa pienestä koostaan huolimatta varsin fyysisesti. Bonuksena häntä voidaan tarvittaessa käyttää myös hyökkääjänä. Finger on erinomainen puolustava puolustaja, mutta valitettavasti ylipalkattu sellainen. Milliä-paria pienemmällä palkalla muiden jengien managerit lähettelisivät Leafseille kilpaa tarjouksia hänestä. Van Ryn puolestaan on kokonaisuutena nelikosta ehkäpä paras pelaaja, mutta hänellä on viime vuosina ollut valitettavan paljon noita loukkaantumisia. Kyse ei tosin ole Colaiacovo-tyyppisestä "lasiruumiista", vaan miehellä on ollut huonoa tuuria cheapshottien ynnä muiden taholta.
Itse pitäisin ihan jääkiekollisilla perusteilla pelaavassa kokoonpanossa Whiten ja Van Rynin, heittäisin Exelbyn seiskapakiksi ja myisin Fingerin vaihdossa kasaan kiekkoja. Valitettavasti homma vain ei Fingerin palkan takia tule menemään näin, vaan häntä ei kukaan huoli edes ilmaiseksi. Epäilen myöskin MLSE:n halukkuutta lähettää $3.5m:n miestä farmiin, joten luultavasti Jeffillä on kiintiöpaikka pelaavaan miehistöön. Hänen parinaan tulnee pelaamaan Exelby, koska uutena hankintana tätä halutaan peluuttaa ja toisaalta 6.5 millin kolmospari saisi Leafs-johdon näyttämään hölmöltä (vaikka hölmöilyt ovatkin edellisen johtoportaan tekosia). Todennäköisin myytävä on White johtuen $850k:n palkasta ja monipuolisuudesta - hän on oikeasti nelikosta ainoa, josta Leafsille yleensäkin tulee tarjouksia. Van Ryn saataneen myöskin kaupaksi, mutta hänestä saatava korvaus tulee olemaan loukkaantumishistorian takia pienempi kuin miehen todellinen arvo ja sitten Leafs-fanit allekirjoittanut mukaan lukien saavat kiroilla miehen hyviä otteita uudessa seurassaan.
Maalivahtiosastolla ykkösvahtina jatkaa edelleen - viime kauden ja harjoituspelien heikoista otteista huolimatta Toskala. Mies on itse laittanut viime kauden huonot esitykset loukkaantumisen piikkiin, mutta mistähän preseasonin heikkous sitten johtunee? Ainakin hän oli 7 maalia Sabresia vastaan päästettyään todella kiukkuinen itselleen, mikä on hyvä merkki. Toivottavasti energia vain kanavoituu oikeaan suuntaan ja Vesku palaa Sharks-vuosien tasolleen. Toisaalta jos mies pettää, niin taustalla odottelee kesän ehkä Kesselin jälkeen kohutuin hankinta, Elitserienin viime vuoden paras maalivahti ja paljon Henrik Lundqvistiin verrattu Jonas Gustavsson. Jonkinlaiset sydänongelmat ja niihin liittyvät varotoimenpiteet pitivät miehen sivussa pääosasta harjoitusotteluita, mutta ehti hän silti reilun tunnin pelaamaan eikä päästänyt maaliakaan. Detroitia vastaan hän onnistui pysäyttämään jopa kahdella nollaa vastaan -hyökkäyksen. Miehellä on siis valtava potentiaali, mutta toisaalta eurooppalaiset maalivahdit eivät täydellä varmuudella sopeudu pieniin kaukaloihin. Nähtäväksi jää, miten "Monsterin" kohdalla käy. Kolmosena on Islandersissa viime kaudella ykkösvahdin saappaisiin DiPietron loukkaantumisen johdosta päätynyt Joey MacDonald, joka esitti harjoituspeleissä varsin mainioita otteita ja herätti spekulaatioita siitä, että Toskala voitaisiin (oletettaen, että Gustavsson onnistuu) kaupata kesken kauden pois Leafsista. Kaiken kaikkiaan maalivahtitilanne on Torontossa se suurin kysymysmerkki, mutta ainakin se näyttäisi olevan parempi kuin katastrofaalisella viime kaudella. Parhaassa tapauksessa joukkueen tandemi kestää vertailun minkä vain jengin vastaavaan, mutta vastaavasti kauden edetessä torjuntavastuussa voi olla myös MacDonald ja kakkosena Raycroftin reinkarnaatioksi muuttunut Toskala. Itse en kyllä jaksa uskoa sekä Vesan että Jonaksen pettävän. Maalivahdit Habsia vastaan siis
Toskala
Gustavsson
Oma arvioni on, että Leafs tulee pyörimään playoff-viivan tuntumassa ja tällä kertaa tulee poikkeuksellisesti päätymään lopulta sen yläpuolelle, sijalle 7. Pleijareissa noutaja tulee ensimmäisellä kierroksella, mutta tuleepahan nuoriso-osastolle kokemusta tosipeleistä muutaman matsin verran. Ensi vuonna voidaankin sitten toisen onnistuneen Burke-offseasonin jälkeen kurkotella korkeammalle.
