Hieman erikoista, että varsin tasaisesti uransa ajan esiintynyt Jaakolakin on hiipunut täysin toiseksi kiekkoilijaksi kuin oli viimekaudella. Kun joukkue on täynnä alisuorittajia ei voi välttyä ajatukselta, että pelin ulkopuoliset asiat häiritsevät liikaa suorittamista kaukalossa.
Jalosen pelitapa ei eroa konkreettisesti Westerlundin pelitavasta. Molemmissa ydinajatus on noin suurinpiirtein sama, moderni nopeaan pelin kääntämiseen pyrkivä ja kiekon hallintaan nojautuva pelitapa. Nyanssieroja pelitapojen välillä on, mutta niiden vaikutus nähdäkseni ei voi olla niin suuri, että pelitapojen ero olisi suurin yksittäinen selittäjä sille, että aikaisemmat maalin voitot kääntyvät maalin tappiohin. Kun pelaajamateriaalikaan kokonaisuutena ei merkittävästi eroa edelliseen kauteen ja kun halutessaan Jokerijoukkue kykenee erinomaiseen pelaamiseen kentän molemmissa päissä ja näyttää sen mihin se halutessaan pystyy (SKA-kohtaamiset) on otteiden ailahteluun löydyttävä syy jostain sellaisesta selittäjästä jota viime kaudella ei ollut. Yksi tällainen selittäjä on se, että vieläkään ensikauden jatkosta ei tiedä sen enempää operatiivinen johto, valmennusjohto kuin pelaajatkaan. Vaikka julkisuuteen Jokerit ovatkin antaneet lausuntoja siitä, kuinka tärkeäksi KHL kokee Jokerit on kuitenkin sanat ja teot kaksi eri asiaa. Sanoja on riittänyt, tekoja ei niinkään.
Itselleni on muodostunut käsitys, että Rotan työt on Jokereissa kokolailla tehty eli Jokereiden naaraaminen KHL:ään ja sen rahoittaminen ensimmäisen sopimuskauden ajaksi. Kun Jokereista ei muodostunutkaan sellaista mannekiinia KHL:lle kuin kuviteltiin on Jokereiden arvo KHL:lle merkittävästi pienempi kuin Jokereiden liittyessä KHL:ään. Siksi jatkokausien rahoittajia ei tunnu löytyvän ja siksi ulapalla seilaa aavelaiva nimeltään Jokerit kunnes uusi kippari löytyy.