Vaikeaa, mutta David Bowien Top5-albumit:
1. Hunky Dory (1971)
Ziggy olisi varmaan se ilmeisin valinta ja olin sitä mieltä pitkään itsekin, mutta tämä taitaa silti vetää pisimmän korren. Changes, Life on Mars?, Kooks, Quicksand, Andy Warhol, Queen Bitch. Ei kai kaipaa enempää perusteluita.
2. The Rise and Fall of Ziggy Stardust and the Spiders from Mars (1972)
Se ilmeisin valinta siis. Heti avausraita Five Years lienee levyn paras veto, mutta koko albumi on klassikkoa klassikon perään.
3. Scary Monsters (and Super Creeps) (1980)
Jo Ashes to Ashes yksinään riittäisi, mutta viimeinen kova albumi ennen kuin uran taiteellinen käyrä lähti laskuun yli 20 vuodeksi. Syntikkasoundeja ja Robert Frippin kitarointia, mitä muuta voisi enää pyytää.
4. Low (1977)
Berliini-trilogian (Low, "Heroes", Lodger) ensimmäinen osa pysyy koko mitaltaan parhaiten kasassa. Muita vaivaa se, että levyllä on todellisia ässäraitoja, mutta myös joitain ihmehörhöilyjä, jotka mieluummin skippaisi.
5. Heathen (2002)
Onko oikeasti Bowien viidenneksi paras albumi? Vaikea sanoa, mutta pakko ottaa mukaan osoittaakseen, että Bowien tämän vuosituhannen albumit olivat helvetin kovia verrattuna sekalaista tulosta tuottaneisiin 80- ja 90-lukuihin. Tämä on niistä paras, vaikkei muidenkaan tarvitse hävetä. Twinkle twinkle, Uncle Floyd.
Pakollinen Bubbling Under
Aladdin Sane (1973)
Joku arvostelija sanoi tästä - en muista tarkkaa sitaattia, mutta jotain "yllättävän vaisu kokonaisuus biisimateriaali huomioon ottaen". Kieltämättä albumi, joka on vähemmän kuin osiensa summa. Uransa vahvimmassa vedossa olleen Bowien hienoja biisejä täynnä, mutta jotenkin punainen lanka puuttuu - ja miksi mukana on joku tarpeeton cover Rolling Stonesin Let's Spend the Night Togetheristä, vaikka oma biisinkirjoituskynä oli terävimmillään?
The Man Who Sold the World (1970)
Jätkä coveroi Nirvanaa yli 20 vuotta ennen kuin originaali ilmestyy!