Pajuoja, Kaskinen, Elomo, H.Virta, R-P Lehtonen mm
Pajuojan ja H. Virran voin hyväksyä jossain määrin oikeiksi vastauksiksi. Pajuoja olikin näköjään nuorempi kuin muistin, kun ajattelin, että Pajuoja oli kaveri, jonka Tepsi kaivoi haudasta esiin.
H. Virta palkattiin Luganon päävalmentajaksi NLA:han loppukauden ajaksi vielä samalla kaudella, kun hän sai Tepsistä monoa ja sen jälkeen H. Virta teki kymmenen vuoden valmennusuran apuvalmentajana SM-liigassa, KHL:ssä ja Suomen a-maajoukkueessa. TPS-pesti tavallaan sinetöi H. Virran maineen valmentajana, joka on erinomainen apukoutsi, mutta huono ykköskoutsi, eli päävalmentajana ura meni tavallaan hautaan (ei täysin, koska kelpasi kuitenkin Luganoon), mutta apukoutsina H. Virta teki varsin kunnioitettavan uran TPS-pestin jälkeen. Voi myös spekuloida, olisiko H. Virralla todella ollut mahdollisuuksia tehdä parempi valmennusura ilman tuota TPS:n päävalmentajan pestiä kuin hän sen jälkeen lopulta sitten teki? Ehkä olisi jossain muualla päässyt vielä koittamaan päävalmentajana Tepsin sijasta, mutta suuressa kuvassa H. Virran valmennusura TPS-pestin jälkeen oli aika lailla linjassa sen kanssa, mitä hän oli valmentajana tehnyt sitä ennenkin. Eli jos cv:stä pyyhkisi tuon TPS:n päävalmentajuuden pois, ei voisi havaita uran kääntyneen siinä kohtaa laskusuuntaan.
Kaskinen, Elomo ja R-P Lehtonen päätyivät kaikki Tepsin päävalmentajiksi tilanteessa, jossa eivät olisi sillä hetkellä mistään muualta saaneet yhtä korkean profiilin valmennuspestiä. Eli saivat Tepsistä seurataustansa ansiosta ikään kuin senhetkistä markkina-arvoaan korkeamman profiilin pestin, ja sen jälkeen ovat joutuneet taas tyytymään markkina-arvonsa mukaisiin tehtäviin.
R-P Lehtosen valmennusuraa lyhyt piipahdus päävalmentajan paikalla ei kääntänyt mitenkään laskuun. Hän oli aiemmin toiminut apuvalmentajana SM-liigassa ja niin toimi tuon jälkeenkin, ja myöhemmin myös päävalmentajana pienemmissä liigoissa.
Elomo oli Tepsin päävalmentajana aivan väärässä paikassa väärään aikaan, ja homma toki meni hänen kannalta hyvin nolosti persiilleen, mutta varsinaisesti hän alkoi rakentaa valmennusuraansa vasta TPS-pestin jälkeen.
Kaskisen valmennusuraa myös jos katsoo sillä tavalla, että pyyhkii TPS-pestin cv:stä pois niin en mitenkään näe, että hän olisi sittemmin yltänyt valmennusurallaan korkeammalle kuin on yltänyt, jos ei olisi toiminut TPS:n päävalmentajana. Eli minkäänlaista takapakkia on vaikea nähdä TPS-pestin aiheuttaneen hänen urakehitykselleen valmentajana. Yksi pelaajaura, nimittäin Olli Kaskisen ura, kyllä laitettiin jostain käsittämättömästä syystä hautuumaalle K. Kaskisen valmennusuran myötä.
Jos vielä käy läpi kaikki muut TPS:n päävalmentajina vuoden 2001 jälkeen toimineet henkilöt, niin hautaan menneitä valmennusuria ei löydy.
Kari Jalonen toimi TPS:n päävalmentajana kausilla 2001-2002 ja 2002-2003 ja on sen jälkeen tehnyt yhden ansiotuneimmista urista kaikista suomalaisista jääkiekkovalmentajista.
Jukka Koivu toimi TPS:n päävalmentajana kausilla 2003-2004 ja 2004-2005. Tämän jälkeen Koivu otti vastaan kaksi lyhyttä loppukauden "palomiespestiä" SM-liigassa, Lukosta keväällä 2006 ja Tepsistä 2011. En tiedä, oliko Koivulla kauheasti motivaatiota jatkaa valmennusuraa vielä tuon TPS:n päävalmentajuuden jälkeen tai ylipäätään ollut kiinnostusta valmentaa muualla kuin Tepsissä?
Hannu Jortikka toimi TPS:n päävalmentajana kausilla 2005-2006 ja 2006-2007. Tämän jälkeen Jortikka teki vielä pitkän uran päävalmentajana SM-liigassa ja KHL:ssä.
Kai Suikkanen tuli TPS:n päävalmentajaksi kesken kauden syksyllä 2008 ja sai Tepsistä valtavan nosteen valmennusuralleen. Suikkasen toinen tuleminen meni penkin alle, mutta ei vielä vienyt valmennusuraa hautaan, vaan sen jälkeen Suikkanen sai päävalmentajan paikan 2000-luvun menestyneimmästä SM-liigaorganisaatiosta Oulun Kärpistä.
Heikki Leime oli Tepsin päävalmentajahaku kesällä 2010. Leime tuli Tepsiin Ranskan sarjasta ja meni takaisin sinne TPS-pestin jälkeen.
Pekka Virran suurimmat saavutukset valmentajana tulivat TPS-uran jälkeen.
Ari-Pekka Selin toimi TPS:n päävalmentajana kausilla 2015-2016 ja 2016-2017. Ennen Tepsiin tuloa kauden työttömänä ollut Selin oli jo pitkän uran SM-liigassa tehnyt valmentaja, joka sai Tepsistä vielä hieman uutta nostetta uralleen, sillä kevään 2017 pudotuspeleissä Tepsin pudottanut HIFK oli siinä määrin vakuuttunut Selinin työstä Tepsissä, että palkkasi hänet hetimiten päävalmentajaksi. Tätä HIFK-pestiä voikin pitää Selinin valmennusuran kruununa Suomessa.
Selinin aisaparina TPS:ssä toiminut Jarno Pikkarainen toimi keväällä 2015 myös muutamassa ottelussa TPS:n päävalmentajana. Pikkarainen siirtyi Selinin mukana HIFK:iin ja nousi siellä myöhemmin myös päävalmentajaksi. Selinin tavoin Pikkarainenkin sai Tepsistä kiistatta nostetta valmennusuralleen.
Marko Virtanen tuli Tepsin päävalmentajaksi kesken kauden syksyllä 2019. Aiemmin Virtanen oli toiminut päävalmentajana Jypissä ja TPS-pestin jälkeen Lukossa. Mitään negatiivista osumaa Virtasen valmennusura ei Tepsissä ottanut.
Raimo Helmisen maine valmentajana sai Tepsissä melkoisesti nostetta.
Jussi Ahokasta kai pidetään tällä hetkellä yhtenä potentiaalisimmista suomalaisnimistä pääsemään valmentajana joskus jopa NHL:ään, joten hautaan ei hänenkään valmennusura Tepsissä todellakaan mennyt.
Sellainen hajatelma vielä tähän loppuun, että Tommi Miettisen ja Kalle Kaskisen valintaa valmentajaksi yhdistää yksi asia. Sekä Selin ennen Kaskista kuin myös Ahokas ennen Miettistä olivat tulleet Tepsiin täysin organisaation ulkopuolelta ja peluuttivat leimallisen puolustusvoittoista kiekkoa kohtuullisilla tuloksilla, ja molemmat haluttiin korvata nimenä vähemmän meritoituneella TPS-taustaisella valmentajalla, jonka toivottiin muuttavan peliä viihdyttävämmäksi ja hyökkäysvoittoisemmaksi.
www.mtvuutiset.fi
