Se Zaborskyn tiukemmin vartiointi on alkanut näkyä jo nyt. Esim Jokerit-pelin alussa Zaborskya otettiin aika kovasti kiinni, jostain syystä se kuitenkin lopahti pelin edetessä mielestäni.
Zaborskyn kehitys on näkynyt pisteissä selvästi näiden kolmen kauden aikana. Toki ketjukavereillakin on ollut merkitystä. Vielä tämän kauden alussa Zaborsky oli se pelkästään itselleen pelaava paskiainen, joka veti nollakulmasta, vaikka takatolpalla olisi ollut esim Dixon vapaana. Ehkä tämän kauden aikana tulleet muutamat herättelyt joukkuekavereilta ovat saaneet Zaborskyn ajattelemaan myös sitä syöttöä. Kauden edetessä Zaborsky nimittäin on alkanut tehdä monia hyviä paikkoja toisillekin. Ja tästä päästäänkin siihen, että pudotuspeleissä Dixonin kenttää vastaan ei riitä enää se, että ottaa vain Zaborskyn tiukkaan vartointiin, koska Zaborsky on oppinut syöttämisen jalon taidon.
(Se pitää kyllä sanoa vielä, että vaikka ajatuksena syöttö on ollut hyvä, syötön laadusta ei voi sanoa samaa. Syöttö on usein ollut sellainen pomppiva ropelikiekko, joka tulee joskus vähän taakse, joskus vähän liian eteen. Ei siis sellaisia "Granlund-" tai "Raipe-lättyjä".)
Mutta eteenpäin on äijä mennyt ihan viime aikoinakin.